Ryhmä 14. Ajatuksia yliopisto-opiskelusta & näkemyksiä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta

Lähdimme ryhmässämme pohtimaan kukin omalla tahollamme ajatuksia yliopistossa opiskelusta ja koostimme vapaiksi lainauksiksi sellaiset kohdat, joissa kiteytyy osuvasti esiin nousseita teemoja ja odotuksia.

Odotan oppivani paljon kasvatuksesta ja opettamisesta sekä saamaan paljon käytännön vinkkejä opetuksen toteuttamiseen”

“Olen innoissani että pääsen tulevat vuodet opiskelemaan ihmisten kanssa jotka jakaa samat kiinnostuksen kohteet ja uskon oppivani muilta opiskelijoilta vähintään yhtä paljon kuin opettajiltakin“

Odotan tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutaitojeni paranevan yksilöllisen työskentelyni myötä. Toisaalta toivon vuorovaikutustaitojeni kehittyvän, kun uutta tietoa rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä”

Odotan innolla tiedeyhteisöön tutustumista”

Uskon löytäväni itseni usein mukavuusalueeni ulkopuolelta”

Yleisesti keskusteluissamme  ja omissa pohdinnoissamme esiin nousi ajatus akateemisesta vapaudesta ja omasta vastuusta. Myös uusien ystävyyssuhteiden solmiminen, esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen, sekä ryhmätöiden mukana kasvava tiimin kanssa työskentelyn taito olivat asioita joita odotettiin.

Keskustelua kasvatustieteellisestä tutkimuksesta käytiin ensimmäisen ryhmätapaamisen johdattelemana ja jatkettiin taas seuraavalla tapaamiskerralla. Keskusteluissamme päädyimme meitä yhdistäviin seuraavanlaisiin näkemyksiin.

Kasvatustieteellisen tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa tutkimusalasta ja parhaimmassa tapauksessa se voi johtaa uusien tutkittujen hyvien käytäntöjen muodostamiseen tai olemassa olevien käytäntöjen muuttamiseen.

Pohdimme myös sitä mikä tekee tutkimuksesta hyvän tutkimuksen?

Hyvä tutkimus on sellainen joka vastaa relevantteihin kysymyksiin tai pystyy avaamaan olemassa olevien ilmiöiden taustoja ja mekanismeja. Laadukas tutkimus on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti, niin että tutkimusasetelmassa huomioidaan mahdolliset arvoasetelmat, eettiset kysymykset ja normatiiviset käsitykset.

Kasvatustieteellinen tutkimus auttaa kehittämään pedagogista tietämystä ja osaamista, sekä sitä ohjaavia suunnitelmia niin varhaskasvatuksessa, kuin laajalla opetuksen ja koulutuksen kentällä aina Yliopistopedagogiikkaan asti. Tutkimuksen avulla voidaan seurata tehtyjen muutosten vaikutuksia ja reflektoida tämän hetkisten käytäntöjen toimivuutta. Kasvatustieteellisen tutkimuksen soveltaminen muille yhteiskunnan ja tiedeyhteisön aloille on hyvin laajaa. Sen avulla voidaan lisätä hyvinvointia esimerkiksi erilaisissa yhteisöissä tutkimukseen perustuvan vuorovaikutuskoulutuksen avulla. Kasvatustiede on tärkeä osa muuta tiedeyhteisöä ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen tieteenala tietoisuuden ja tasa-arvoisuuden edistämisessä.

Tutkijan työstä löytyi hyvin monenlaisia oletuksia ja keskustelussa kokosimme ajatuksia niistä yhteen. Pohdimme että kasvatustieteen tutkijalla on luultavasti mahdollisuus tehdä todella monipuolista ja vaihtelevaa tutkimustyötä. Työ voi olla datan keräämistä ja analysointia, oppimistilanteiden videointia ja tallentamista, havainnointiin perustuvaa, kyselyjen toteuttamista tai jotain aivan uudenlaista innovatiivista tutkimustyötä. Monenlaisten tutkimusmenetelmien kanssa pitää tutkijankin pystyä olemaan joustava ja mukautua vallitseviin tutkimusolosuhteisiin. Tutkimustiimeihin kuuluu useita tutkijoita, tutkimusassistentteja ja yhteistyötä tehdään yli tiedekuntarajojen.

Pia Robinson, Kiia Mäkelä, Robert Brotherus, Eeva Bäckström, Niko Hellsten, Pipsa Lilja, Christiina Lindgren, Erika Salmivirta, Tuomas Rantanen.

10 Replies to “Ryhmä 14. Ajatuksia yliopisto-opiskelusta & näkemyksiä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta”

  1. Hei ryhmä 14!

    Blogitekstistänne välittyy mukaansatempaava innostus kasvatustieteitä kohtaan! Tämän lisäksi käsittelette mielestäni hyvin kasvatustieteellisen tutkimuksen vaateita. Kiteytitte erinomaisesti tutkimuksen laatuun liittyviä ajatuksia, kun kirjoititte: “Laadukas tutkimus on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti, niin että tutkimusasetelmassa huomioidaan mahdolliset arvoasetelmat, eettiset kysymykset ja normatiiviset käsitykset.”

    Juuri joskus näkymättömät arvoasetelmat ja normit haastavat usein käytännönläheistä kasvatustieteellistä tutkimusta. Opintojen edetessä niiden näkeminen tulee varmasti helpommaksi, mutta arvokkainta voi olla myös kollegoiden/opiskelukavereiden/toisten tutkijoiden kritiikki omaa ajattelutapaa tai näkökulmaa kohtaan. Ei olekaan sattumaa, että vertaisarviointi on vahva osa tieteellistä julkaisuprosessia.

  2. Hei ryhmä 14!

    Blogitekstistänne välittyy mukaansatempaava innostus kasvatustieteitä kohtaan! Tämän lisäksi käsittelette mielestäni hyvin kasvatustieteellisen tutkimuksen vaateita. Kiteytitte erinomaisesti tutkimuksen laatuun liittyviä ajatuksia, kun kirjoititte: “Laadukas tutkimus on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti, niin että tutkimusasetelmassa huomioidaan mahdolliset arvoasetelmat, eettiset kysymykset ja normatiiviset käsitykset.”

    Juuri joskus näkymättömät arvoasetelmat ja normit haastavat usein käytännönläheistä kasvatustieteellistä tutkimusta. Opintojen edetessä niiden näkeminen tulee varmasti helpommaksi, mutta arvokkainta voi olla myös kollegoiden/opiskelukavereiden/toisten tutkijoiden kritiikki omaa ajattelutapaa tai näkökulmaa kohtaan. Ei olekaan sattumaa, että vertaisarviointi on vahva osa tieteellistä julkaisuprosessia.

    Tiina/ryhmä 9

  3. Hei ja kiitos kirjoituksestanne!

    Tekstiänne oli mukava lukea. Annan erityistä arvoa jäsentelylle ja ytimekkyydelle!

    Kirjoituksessanne oli paljon asioita, joihin voin samastua. Erityisesti lainaus “uskon löytäväni itseni usein mukavuusalueeni ulkopuolelta” kolahti. Jaan täysin tämän ajatuksen ja toiveen. Uskon, että itsensä haastaminen on merkittävä osa sekä opintojen että kasvatus- ja opetusalan arkea.

    Kasvatustieteellisen tutkimustiedon sovellettavuus myös muilla yhteiskunnan aloilla ja alueilla on myös tärkeä huomio. Se on syytä pitää mielessä, jottei tieteenala näyttäydy vain opetus- ja kasvatusalan ohjenuorastona vaan tuottaa merkityksiä myös muihin inhimillisen elämän ja vuorovaikutuksen osa-alueisiin.

    Aida Zakik / ryhmä 10.

  4. Heränneiden ajatusten esittäminen lainauksina oli kiva idea.
    Hienoa, että lähditte käsittelemään aihetta ”Hyvä tutkimus”, se muodostaa oman tärkeän alaluokkansa.
    Kuvauksenne kasvatustieteen tutkijan työstä on kuvattu laajemmin kuin useimmissä blogikirjoituksissa, mikä on tosi positiivista.
    Kirjoituksessanne on myös mielenkiintoinen, laaja lähestymistapa kasvatustieteen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta.
    Maritsa Palmunen/ ryhmä 10

  5. Erittäin hyvä idea laittaa ryhmän ajatuksia tekstin alkuun! Teksti oli tiivis hyvä paketti. Hyvän tutkimuksen pohdinta toi hyviä pointteja esille.

  6. Hei ryhmä 14!
    Oli hauska lukea teidän omia ajatuksia ja odotuksia opinnoista. Lainauksiin oli helppo samaistua ja niiden lukemisesta jäi kiva fiilis.

    Nostitte tekstissänne hyvin esiin sen, että kasvatustiede on todellakin laajaa ja käsittelee ihmisen kasvua ja oppimista niin varhaiskasvatuksessa, kuin yliopistossakin. Kasvatustieteen saattaa helposti liittää ainoastaan koulumaailmaan, mutta toitte esille myös kasvatustieteen tutkimuksen soveltamisen laajemmin yhteiskunnan eri alueille.

    Kirjoititte myös tutkimuksen monipuolisuudesta ja siitä, että sen avulla voidaan seurata esimerkiksi tehtyjen muutoksien vaikutuksia tai tutkia tämänhetkisten käytäntöjen toimivuutta.
    Tämä oli myös hyvä nosto siitä, että tutkimuksella voi olla erilaisia tarkoituksia ja aina ei tarvitse kumota vanhaa tietoa, vaan sitä voi myös laajentaa ja saada uusia näkökulmia jo tutkittuihin asioihin.

    Tiia/ryhmä 8

  7. Minäkin tykkäsin noista lainauksista tekstin alussa, todella kekseliäs idea!

    Herätitte hyvin myös pohtimaan kasvatustieteen tutkijan eri tutkimusmetodeja – toden totta, oppimistilanteiden videointiakin!

    Tekstinne on helposti lähestyttävää, mukavaa lukea ja pidetty sopivan lyhyenä ja ytimekkäänä. Kiitos!

    Jade/ryhmä 10

  8. Hei ryhmä 14!

    Kirjoitustanne oli kiva lukea! Pidin kovasti alun lainauksista ja yhdyn myös niihin uutena opiskelijana! Muutosten havainnointi eri tutkimusten avulla ja kasvatustieteen kentän kehittäminen on äärimmäisen tärkeää työtä! On ihan mahtavaa päästä nyt kurssin puitteissa tutustumaan tutkimuksiin ja niiden tekemiseen vielä paremmin! Tutkijan työstä löysitte myös paljon erilaisia hyviä pointteja.

    Essi/ryhmä 8

  9. Ihana lukea teidän odotuksistanne kurssia kohtaan! Niihin pystyi hyvin samaistumaan. Hyvää pohdintaa myös tutkimuksen tekemisestä!
    Heidi Routama, ryhmä 8

  10. Moi!

    Oli helppo samaistua teidän listaamiin lainauksiin ja etenkin niistä viimeiseen. Vaikkei blogitekstinne ollut kovin pitkä, se oli kuitenkin täynnä asiaa ja mukavaa, rentoa pohdintaa 🙂

    Amanda/Ryhmä 7

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *