Pro gradu: Alakoulun opettajien työssään hyödyntämät oppimateriaalit Lukuklaani-hankkeen aineistossa (Tuominen, Lotta 2018)
Painettu oppikirja oheismateriaaleineen on edelleen merkittävin luokanopettajien työssään hyödyntämä oppimateriaali. Painettua oppikirjaa oheismateriaaleineen hyödynnetään monessa oppimaineessa ainoana oppimateriaalina. Digitaalista oppimateriaalia ilmoitti hyödyntävänsä noin puolet kyselyyn vastanneista opettajista, mutta digitaalisella oppimateriaalilla näyttää tutkimuksen perusteella edelleen olevan ns. lisämateriaalin rooli. Painetun oppikirjan ja digitaalisen valmiin oppimateriaalin käyttö oli yleisintä matematiikan sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa.
Myös muun oppimateriaalin hyödyntäminen on tutkimuksen perusteella yleistä. Opettajat tuottavat muuta oppimateriaalia usein itse tai etsivät moninaista oppimateriaalia Internetistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että valmis oppimateriaali ja erityisesti painettu oppikirja ovat kosketuksissa monen opettajan työn arjen kanssa. Tutkimuksen perusteella on kuitenkin selvää, että valmiin oppimateriaalin roolia instituutionaalisena vaikuttajana ei ole syytä ohittaa.
Mitä yleisempää painetun oppikirjan käyttö kussakin oppiaineessa on, sitä useammin niiden opettamisessa kerrotaan käytettävän valmista digimateriaalia. Tämä koskee ennen kaikkea lukuaineita. Yli puolet vastaajista käyttää myös muuta kuin ammattimaisesti tuotettua materiaalia. Kyselyaineiston mukaan erilaiset materiaalit eivät siis sulje toisiaan pois, vaan pikemminkin tukevat toisiaan.
Pro gradu: Opettajan ääneen lukeminen osana alakoulun kirjallisuuden opetusta Lukuklaaniaineistossa (Mäkikokko, Mira 2019)
Aikuisen ääneen lukemisella on tutkimuksissa todettu olevan useita hyötyjä lukemista kuuntelevan lapsen kielelliselle kehitykselle. Tutkielman tavoitteena oli saada uutta tietoa alakoulujen opettajien harjoittamasta ääneen lukemisesta: siitä, mihin tarkoituksiin opettajat käyttävät ääneen lukemista opetuksessaan, minkälaisia piirteitä opettajien ääneen lukeminen sisältää sekä mitä asenteita opettajat liittävät ääneen lukemiseen Lukuklaani-tutkimuksen kyselyaineiston perusteella.
Tutkimustulokset osoittavat, että osalle opettajista ääneen lukeminen edustaa säännöllistä rutiinia, siinä missä osa hyödyntää sitä oppilaiden rauhoittamisessa, lukemisen motivoijana tai oppimisen tukitoimena. Lisäksi ääneen lukeminen näyttäytyy osana lukupiirityöskentelyä tai muita työtapoja, kuten kummioppilastoimintaa.
Tutkimukseen osallistuneista opettajista lähes 90 % lukee ääneen oppilailleen. Samalla opettajien vastauksista välittyy huoli lukuharrastuksen vähenemisestä ja kotien roolista lukemisen tukijoina. Tutkielma antaa lisää tietoa opettajien ääneen lukemisesta, jolla tulosten mukaan on merkittävä rooli opetuksessa, mutta jota Suomessa ei laajamittaisesti juurikaan ole tutkittu.
OTT: Kirjallisuuden käyttö eri oppiaineissa alakoulussa (Torvinen, Tiia & Vartiainen, Vilma 2018)
Kirjallisuutta käytetään odotetusti eniten äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja suomi toisena kielenä -oppiaineissa. Keskimäärin kirjallisuutta käytetään näissä oppiaineissa viikoittain. Toiseksi eniten kirjallisuutta käytetään reaaliaineissa, joissa käyttötiheys on keskimäärin kuukausittain. Osana monialaisia ja eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia kirjallisuutta käytetään lukukausittain. Tämä on positiivista, jos kokonaisuuksia järjestetään yksi lukukaudessa – silloin kirjallisuus olisi lähes aina osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Taito- ja taideaineissa kirjallisuutta käytetään lähes lukukausittain. Harvimmin kirjallisuutta käytetään matematiikassa ja muissa kielissä. Näissä oppiaineissa kirjallisuutta käytetään lukuvuosittain. Matematiikan kohdalla tulos oli odotettavissa, mutta muiden kielen kohdalla tulos oli yllättävä. Vaikka vieraat kielet alkavat uusina, olisi voinut kuvitella, että lapsille suunnattu vieraskielinen kirjallisuus tarjoaisi sopivan helppoa kieltä ja ennen kaikkea autenttista tekstiympäristöä.
Opettajan lukuharrastuksella on merkitystä, kun tarkastellaan, kuinka usein kirjallisuutta hyödynnetään eri oppiaineiden opetuksessa. Mitä vähemmän kirjallisuutta opettaja lukee, sitä harvemmin hän käyttää kirjallisuutta eri oppiaineiden opetuksessa. Tämä havainto koskee jokaista oppiainetta: äidinkieltä ja kirjallisuutta, matematiikkaa, reaaliaineita, taito- ja taideaineita ja monialaisia ja eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia. Jos opettaja ei lue laisinkaan kirjallisuutta, ero on jo huomattava kussakin oppiaineessa. Olisi siis tärkeää, että opettaja pitäisivät omasta lukuharrastuksestaan huolta. On vaikea opettaa nuoret innostumaan, jos ei itsekään innostu tai ehdi innostua.
OTT: Tekstilajien käyttäminen opetuksessa Lukuklaani-aineiston valossa (Manninen, Raija 2018)
Opettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia tekstilajeja opetuksessaan. Verkkosivustoja käytetään rinnan paperisten sanomalehtien ja muiden lehtien kanssa. Varovaisesti päätellen näyttäisi siltä, että tiedon hankinnassa verkkotietosanakirjat, verkkosivustot ja verkkojulkaisut ovat vahvasti painotettuja tiedon hakemisessa, joskin useat opettajat kyselylomakkeen muissa avovastauksissa tuovat esille myös kirjojen, lehtien ja erilaisten julkaisujen merkitystä ja käyttöä.
Tutkielman mukaan opettajat ilmaisevat näkemyksillään sitä, että tekstilajeja pidetään tärkeinä ja merkittävinä asioina uuden oppimisessa. Tärkeänä pidetään myös sitä, että oppilaita ohjataan eri tekstilajien pariin sekä painetun kirjallisuuden että verkon kautta.
OTT: Erilaisten lukutapojen käyttö alakoulun kirjallisuudenopetuksessa Lukuklaani-aineistossa (Harju 2018)
Opinnäytteessä tutkitaan eri lukutapojen käyttöä peruskoulun alaluokkien (luokat 1–6) kirjallisuuden opetuksessa. Kolme suosituinta lukutapaa ovat: ”Jokainen oppilas lukee itsekseen tunnilla”, ”Opettaja lukee oppilaille” ja ”Jokainen oppilas lukee kotona”. Tutkielmassa pohditaan myös vuorovaikutuksellisten lukutapojen osuutta kokonaisuudessa. Aineiston perusteella ei voida kuitenkaan päätellä sitä, ovatko nämä menetelmät vaikuttaneet oppilaiden lukumotivaatioon tai harrastukseen, vaan kertovat ennemminkin siitä, millaisia lukutapoja opettajat suosivat. Syyt lukutapojen valintaan voivat vaihdella.