Pro gradu: Opettajat lukijoina. Alakoulun ja yläkoulun opettajien lukuharrastuneisuus Lukuklaani-hankkeen aineiston valossa. (Kruus, Niina 2020)
Pro gradu: Peruskoulun äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavat kirjastopalvelujen käyttäjinä (Suorsa, Minna 2020)
Suomalaiset lapset ja nuoret menestyvät kansainvälisissä lukutaitotesteissä verraten hyvin, mutta erityisesti heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt. Lisäksi suomalaisten lasten ja nuorten sitoutuminen lukemiseen sekä lukuharrastus ovat vähentyneet. Erityisesti kokonaisten kirjojen lukeminen on vähentynyt. Opettajat luetuttavat kokonaisia kirjoja opetuksessaan, mutta ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että edes äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla luettaisiin kokonaisia kirjoja. Kirjallisuuden lukemisen lisäksi myös kirjaston käyttö kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin. Opetussuunnitelmassa ei kuitenkaan määritetä, kuinka usein ja millaisessa kirjastossa opettajan pitäisi oppilaidensa kanssa vierailla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kirjastopalveluita äidinkieltä ja kirjallisuutta peruskoulussa opettavat käyttävät opetuksessaan tai sen valmistelussa ja kuinka usein. Lisäksi tavoitteena on saada selville, miksi äidinkieltä ja kirjallisuutta peruskoulussa opettavat eivät voi käyttää kirjastopalveluita niin usein kuin haluaisivat ja miten heidän kirjastopalveluiden käyttöään voisi lisätä.
Alakoulun opettajat ja yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat eivät voi käyttää kirjastopalveluita opetuksessaan tai sen valmistelussa niin usein kuin haluaisivat. Käyttämättömyyden syyt ovat konkreettisia ja liittyvät kunnan-ja kaupunginkirjastoihin, kirjastoautoihin sekä koulu-ja luokkakirjastoihin. Nämä olivat myös yleisimmät opettajien käyttämät kirjastopalvelut. Käyttöä rajoittavia tekijöitä pystyttäisiin purkamaan resursoimalla kunnan ja koulun kirjastopalveluihin paremmin.