OTT: Kirjallisuuden opetuksen työtavat yläkoulussa (Kokko, Miia 2020)
Opettaja työnsä tutkijana -tutkielmassa tarkastellaan yläkoulussa käytettyjä kirjallisuuden opetuksen työtapoja. Kysymyksissä 30 ja 40 esiintyvät kirjallisuuden opetuksen työtavat on tutkimuksessa luokiteltu kolmeen kategoriaan, joita ovat yksilölliset työtavat, pienryhmätyöskentely ja koko luokan kesken käytetyt työtavat. Tuloksista käy ilmi, että opettajien eniten käyttämiä työtapoja ovat yksilölliset ja koko luokan kesken käytetyt työtavat. Yksilöllisistä työtavoista erilaiset kirjoitelmat ovat käytetyimpiä, kun taas koko luokan kesken käytetyistä työtavoista opettajan ääneen lukeminen nousi suosituimmaksi. Lukutunnit ovat suosittuja myös yksilöllisissä työtavoissa, joten ylipäätään lukemiseen käytetty aika on merkittävä.
Myös kirjallisuuskeskustelu ja draamatyöskentely nousivat suosituiksi koko luokan kesken käytetyiksi työtavoiksi. Pienryhmätyöskentely sen sijaan jää aineistossa vähemmälle suosiolle. Tutkimuksessa kirjallisuuskeskustelu on luokiteltu koko luokan kesken käytetyksi työtavaksi, ellei opettaja ole vastauksessaan eksplisiittisesti maininnut keskustelua käytävän nimenomaan pienryhmässä. Tämä linjanveto voi vaikuttaa tutkimustuloksiin ja siten vääristää pienryhmätyöskentelyn suosiota.
Tutkimuksessa pohditaan myös mahdollisia syitä sille, miksi jokin tietty työtapa on tai ei ole aineiston perusteella suosittu. Jatkotutkimusta esimerkiksi kirjallisuuskeskustelusta tarvittaneen tutkimustulosten yksiselitteisyyden ja luotettavuuden takaamiseksi. Tarkemmin eritellyt vastaukset vähentäisivät aineiston analysoimisen tulkinnanvaraisuutta.
OTT: Yläkoulun kirjallisuuden opetuksen työtapojen käyttö ja lukuinnon kasvu (Punsar, Milla 2020)
Tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuden opetuksen eri työtapojen käyttöä ja lukuintoa nostattaneita työskentelymuotoja yläkoulussa. Työssä selvitetään, mitä kirjallisuuden opetuksen työtapoja käytetään eniten ja mitkä työtavoista ovat opettajien näkemyksen mukaan kasvattaneet oppilaiden lukuintoa eniten. Työssä huomioon otettavat työtavat määrittyvät Lukuklaani-hankkeen kyselyn vaihtoehtojen mukaisesti, ja ne ovat lukupiiri, lukudiplomi, kirjavinkkaus sekä draama.
Työtapojen suosio vaihteli hieman eri käyttötasoilla (vuosittainen, kuukausittainen viikoittainen ja päivittäinen), mutta kirjavinkkaus oli suosituin, sillä yli 72 % opettajista sanoi käyttävänsä sitä vähintään kerran vuodessa. Vuosittaisella käyttötasolla työtapojen suosiojärjestys oli seuraava: kirjavinkkaus, draama, lukupiiri ja lukudiplomi. Kuukausittaisella, viikoittaisella ja päivittäisellä tasolla kuitenkin esimerkiksi draaman sijoitus muuttui radikaalisti, sillä se sai viimeisen sijan.
Neljännessä luvussa puolestaan esitetään opettajien arvio lukuinnon kasvusta eri työtapojen kohdalla. Lukuintoa eniten kasvattaneet työtavat olivat järjestyksessä: kirjavinkkaus, lukupiiri, lukudiplomi ja draama. Lukuinnon kasvun arviointi oli vaikeinta draaman kohdalla.
Opettajat käyttivät eniten työtapaa, jonka he myös arvioivat nostattaneen lukuintoa eniten eli kirjavinkkausta.
Jopa reilu 35 % opettajista sanoi käyttävänsä draamaa harvemmin kuin vuosittain, vaikka se kuuluu opetussuunnitelmaan ja vaikka reilusti yli puolet olivat sitä mieltä, että se nostaa lukumotivaatiota.
Lukupiirin kohdalla opettajat eivät suosineet työtapaa, jonka he arvioivat kasvattaneen lukuintoa melko paljon: yli 70 % oli sitä mieltä, että lukupiiri kasvatti oppilaiden lukuintoa, mutta yli puolet heistä käytti sitä harvemmin kuin vuosittain.
Vähiten käytetty työtapa oli lukudiplomi – se saavutti myös eniten ääniä ei lainkaan lukuintoa kasvattaneiden työtapojen saralla. Opettajista yli 60 % sanoi käyttäneensä lukudiplomia harvemmin kuin vuosittain, ja lähes 20 % arvioi, että lukudiplomi työtapana ei kasvattanut lukuintoa lainkaan. Opettajat eivät siis suosineet työtapaa, jonka he arvioivat kasvattaneen lukuintoa vähiten.
OTT: Opettajien kokemuksia ja havaintoja kirjan yhteisöllisistä käsittelytavoista (Mäkelä, Ellen 2020)
Tutkielmassa selvitetään yläkoulun kirjallisuuden opetuksessa käytettyjä kirjan yhteisöllisiä käsittelytapoja sekä opettajien kokemuksia ja havaintoja niiden onnistumisesta.
Suosituin käsittelytapa sekä pienryhmissä että luokan kanssa opettajajohtoisesti on keskustelu. Toiseksi suosituin käsittelytapa luokassa oli oppilaiden pitämät esitykset koko luokalle ja ryhmässä kirjallisen tai kuvallisen tuotoksen tekeminen. Vähiten suosittuja kirjan yhteisöllisiä käsittelytapoja ovat audiovisuaaliset ja draamalliset työtavat.
Opettajien kokemusten työtapojen onnistumisesta sekä oppimisesta ja innostavuudesta tehtyjen havaintojen välillä on ristiriita. Yli 90% vastaajista ilmoitti kirjan yhteisöllisen käsittelyn onnistuneen hyvin, kun samalla väitteeseen kirjan käsittelyssä ilmenneistä vaikeuksista vastasi myöntävästi n. 80%. Opettajat ovat kokeneet työtavat onnistuneiksi, vaikka aineisto esittää oppimisesta ja innostavuudesta tehtyjen havaintojen olevan epävarmoja. Herää kysymys, ovatko opettajat tyytyväisiä omaan työhönsä siitä huolimatta, että luokan innostumista tai haasteita on vaikea havainnoida sekä toisaalta, ovatko suosituimmat työtavat sellaisia, jotka mahdollistavat opettajan onnistumisen kokemuksen, mutta vaikeuttavat oppilaiden lukemiseen innostumisen tarkkailua.
OTT: Lukupiirin toteutustavat yläkoulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa (Raivio, Milla 2020)
Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukupiirejä yläkoulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään. Huomion kohteena on lisäksi se, minkälaisia lukupiirejä käytetään mahdollisesti eniten.
Lukupiirin toteutustavat vaihtelevat niin lukupiirin koon kuin käytettävän työtavan perusteella. Lukupiiriä toteutetaan koko luokan kesken, pienryhmissä, kahden edellisen välillä vaihtelevasti tai pareittain. Työtapoina hyödynnetään muun muassa keskustelua, yhteisiä tehtäviä, ääneenlukua ja verkkokeskustelua tai -tehtäviä. Joskus myös tehdään lopputyö tai pidetään kirjallisuuskoe lukupiiritoiminnan päätteeksi. Valmiin opetusmateriaalin pohjalta lukupiiriä vastasi toteuttavansa vain kaksi opettajaa.
Yläkouluissa kirjallisuuden opetuksessa suosituinta on toteuttaa lukupiiriä pienryhmissä luetusta kirjallisuudesta keskustellen. Yleistä on myös, että keskustelussa on apuna esimerkiksi opettajan antamia apukysymyksiä tai tehtäviä. Samantyyppistä lukupiiriä suositaan myös alakoulun puolella aiempaan tutkimukseen perustuen.
Aineiston pohjalta suosituin yläkoulussa toteutettava lukupiirimalli vastaa opetus- ja oppimateriaalikirjallisuuden hahmottamaa kuvaa koululukupiiristä pedagogisena opetusmenetelmänä ja siten se vastaa myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 asetettuihin äidinkielen ja kirjallisuuden sekä osaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.