Alakoulun kirjallisuuskasvatusta kartoittamassa: Lukuklaanin opettajakyselyn tuloksia -artikkelissa (Grünthal ym. 2019) [linkki] todetaan, että kirjastopalveluilla on suuri merkitys koulujen kirjallisuuskasvatuksessa, sillä kirjojen saatavuus kouluarjessa on ensiarvoisen tärkeää. Koulujen mahdollisuuksissa kirjastopalveluiden hyödyntämiseen on kuitenkin suuria eroja, mikä asettaa koulut eriarvoiseen asemaan. Artikkelissa nostetaan myös esiin lukemisen yhteisöllisyys; lukukokemuksen jakaminen tutkitusti innostaa lukemaan. Liian usein lukukokemusta käsitellään kuitenkin vain yksilöllisin tehtävin tai toisaalta jätetään kokonaan käsittelemättä. Luetun työstämistä yhteistoiminnallisin työtavoin, kuten lukupiirin avulla, tulisi tukea ja kehittää kirjallisuuskasvatuksessa.
Primary school pupils’ literary landscapes: What do Finnish and Swedish speaking pupils read at school? -artikkelissa (Tainio ym. 2019) [linkki] eritellään, mitä alakouluissa oikeastaan luetaan. Tutkimusaineiston mukaan alakoulujen luetuimmissa ja innostavimmiksi mainituissa kirjoissa korostuvat erityisesti sarjakirjat sekä erilaiset muista medioista tutut hahmot, kuten Risto Räppääjä ja Harry Potter. Vaikka medianäkyvyys voi motivoida nuoria lukijoista, artikkelissa pohditaan myös tarvetta laajentaa ja haastaa lasten lukumaisemaa varsinkin lukutaidon kehittyessä.
Tietokirjoja lukemaan! Tietokirjallisuus lukutaidon kehittäjänä Lukuklaani-hankkeessa (Satokangas ym. 2019) [linkki] avaa tietokirjallisuuden asemaa alakoulujen kirjallisuuskasvatuksessa. Lukuklaani-aineiston mukaan tietokirjoilla on vahva sija lukemaan innostamisessa, ja niitä luetaan suhteellisen paljon. Artikkelissa pohditaan kuitenkin verkkotekstien yhä suurempaa näkyvyyttä myös alakoulujen tiedon välittäjänä. Koska verkon taustaltaan vaihtelevat tietotekstit ovat toimitettuja ja ikäryhmälle suunnattuja tietokirjoja huomattavasti sirpaleisempia ja vaativat kriittistä lukutaitoa, asettaa niiden keskeisyys opettajalle suuren vastuun tiedon kehystäjänä. Tietokirjojen helppo saatavuus tukisi niiden näkyvyyttä luokkahuoneissa verkkotekstien rinnalla.
Artikkeleiden lisäksi alakoulujen hankkeen yhteydessä tehtiin Suomenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kokonaiskartoitus (Satokangas 2019) [linkki]. Kartoituksen mukaan Suomessa julkaistaan laajasti laadukasta lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, mutta joitakin katvealueitakin on: esimerkiksi selkokielisten kirjojen, ääni- tai interaktiivisten kirjojen tarjonta lapsille ja nuorille voisi olla monipuolisempikin. Suurin haaste on kuitenkin saada lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ja opettajansa tämän laajan tarjonnan ääreen.