Ikääntymisen mahdollisuudet – miltä yhteiskuntamme näyttää 25 vuoden kuluttua ?

Eliniän pidentyminen on vallankumuoksellinen  ilmiö,jolla tulee olemaan huomattava vaikutus tulevaisuuden yhteiskuntaan. Se tulee koskemaan poliittista, taloudellista ja sosiaalista toimintaympäristöä vahvemmin kuin kukaan meistä tänä päivänä ehkä käsittää.

Yli 60, 70 tai 80 -vuotiaita on aina ollut yhteiskunnassa  mutta yleensä vähemmistönä.Nyt eliniän pidentyminen koskee väestön enemmistöä. Se on massailmiö. On myös huomattava että tämä on maailmanlaajuinen ilmiö,ilmiö on alkanut teollistuneista maista mutta itse asiassa  vaikutus tulee olemaan suuri myös kehittyviin maihin.

Ikääntyminen esitetään usein yhteiskunnallisena ongelmana – kun se tosiasiassa tarjoaa suuria etuja paitsi kansalaisten pidentyneenä toimintakykyisenä elinikänä myös uusina taloudellisina ja sosiaalisina sekä yhteiskunnallisina mahdollisuuksina. Monet tutkimukset osoittavat että nykypäivän 60 tai jopa 80 -vuotias vastaa toimintakyvyltään 15-20 vuotta nuorempaa vuosisata sitten elänyttä ihmistä. Eliniän pidentyminen liittyy luonnollisesti teknologian ja tieteen sekä yhteskunnallisen yleisen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja tämä tulee jatkumaan.

Kun määrittelemme hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä tekijöitä eliniän piteneminen on ehdottomasti keskeinen. Eläköitymisen jälkeen elinaikaa voi olla keskimäärin 20-30 vuotta – mitä tarkoittaa näissä olosuhteissa eläköityminen? Tuleeko meidän määritellä elämänvaiheemme joustavammin kuin tämän päivän elämä aikajanalla etenevällä  opiskelu- työ ja perhe- eläköityminen- mallilla. Tuleeko meidän sopeuttaakin elämänvaiheemme lomittain työn- opiskelun –vapaa-ajan välillä ? Onko meillä varaa yhteiskunnallisesti kertakaikkiseen ”kallion reunalta hyppy” –tyyppiseen eläköitymisen malliin kuten nykypäivänä?

Mielestäni  aktiivinen elämä ja työ pitäisi nähdä perusoikeutena kaikenikäisille ihmisille. ”Human capital” – käsite on näin laajempi kuin ehkä nykyään ajattelemme. Keinoja voivat olla joustavammat työmahdollisuudet sekä terveydenhuollon roolin korostuminen jatkossakin. Näitä keinoja mietittäessä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja toisiaan täydentävät toimintatavat ovat keskeisiä ratkaisukeinoja.

Tervetuloa Rakenna kestävä hyvinvointi -seminaariin!

Haaste: Rakenna kestävä hyvinvointi

Helsingin yliopisto ja LähiTapiola järjestävät keskiviikkona 10.4. klo 14.00 – 16.00 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa seminaarin,
johon on kutsuttu joukko ajattelijoita, tekijöitä ja asiantuntijoita kertomaan,
miten he rakentavat kestävää hyvinvointia.

Seminaari on osa Hyvä yhteiskunta Master Class -ohjelmaa.
Se on avoin kaikille hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään maanantaina 8.4. tästä.

Seminaariohjelma löytyy Kestävä hyvinvointi seminaari -otsikon alta.

Master Classin osallistujat on valittu

Pari viikkoa sitten käynnistynyt ja sunnuntaina päättynyt Master Class -haku sai monet liikkeelle – me vastaanotimme yhteensä 81 hyvää hakemusta.

Valintojen tekeminen oli hankalaa, sillä osaavia ja innostuneita hakijoita oli paljon. Lopulta valitsimme ohjelmaan 47 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta painottaen ohjelman aihepiiriin liittyvää akateemista osaamista sekä työ- ja järjestökokemusta.

Tässä osallistujat – jännittävä nähdä, mitä tämä kiinnostava joukko saa aikaiseksi tämän kevään kuluessa!

Hyvä yhteiskunta Master Class 2013 -osallistujat

VTK Eero Aalto, tutkimusassistentti, Helsingin yliopisto
VTM Olli Alanen, tutkija, Diakonissalaitos
Salla Anttila
VTK Panu Autio
VTK Mia Haglund
Jukka Heikkinen, Liiketoimintajohtaja (pääkaupunkiseutu, Helsinki), LähiTapiola
VTK Jenni Henriksson, palveluneuvoja, IAET-kassa
HuK Heidi Hirvonen, projektikoordinaattori, Osaavat naiset -hanke
HuK Janne P. Hukkinen, Engagement Designer, Elmer Racing
BA Saila J. Huusko, Communications Officer, Crisis Management Initiative
VTK Julia Jousilahti, avustava asiantuntija, Sitra
YTM Anne-Maria Karjalainen, lehtori, Lahden diakonian instituutti
VTM Ilona Koto, System Specialist, Digia Oyj
VTM Anna Kuokkanen, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, tutkija, Työterveyslaitos
VTM Ilkka Kärrylä, viestintäharjoittelija, KreabGavinAnderson Oy
Veera Lammi, Yksikönjohtaja (Espoo), LähiTapiola
Marina Lampinen, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto
HuK Otto Lehto, sihteeri, BIEN Finland – Suomen perusturvaverkosto, jäsen, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden hallitus
VTM Kirsi Lohtander, tiedottaja, Kalliolan setlementti
TK Heikki Luoto
VTM Maija Majamäki, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto
Ympäristöinsinööri Mia Malin, projektisuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
KTM Anna-Christina Martin Mäkipaja, amanuenssi, Helsingin yliopisto
VTK Laura Miettinen, harjoittelija, THL
KTM Niina Niemi, Corporate and Youth Employment Program Manager, Plan Finland
Kalle Nieminen, avustava asiantuntija, Sitra
VTK Ida Nummelin, opettaja, Valmennuskurssikeskus
Oona Paasolainen, Yhteyspäällikkö (pääkaupunkiseutu, Helsinki), LähiTapiola
FM Kirsi Ruhanen, toiminnanjohtaja, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
Tuomas Räsänen, Liiketoimintajohtaja (Pirkanmaa,Tampere), LähiTapiola
Sari Seitsalo, Markkinointipäällikkö (Pirkanmaa,Tampere), LähiTapiola
ETM Riikka Sievänen
VTK Jonas Sjöblom
VTM Heta Tarkkala, tohtorikoulutettava
Minna Tarvainen, viestintäsuunnittelija (Jyväskylä), LähiTapiola
Toimitusjohtaja Eero Tiainen, Extempore Oy
Niko Toiviainen, Palvelujohtaja (Espoo)
Oikeust. yo. Elisa Tuomi
VTM Annastina Vartiainen, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
VTM Sampo Varjonen, tutkija, THL
VTM Minna Viuhko, tutkija
VTM Ilkka Vuorikuru, Kalevi Sorsa –säätiö
Lauri Väisänen
Ozan Yanar