Master Class huipentui 15.5.2013 – onnea Kekokodit!

Hyvä yhteiskunta Master Class huipentui keskiviikkona 15.5.2013 kun hyvinvointiyhteiskunnan haasteiden ratkomiseen tarttuneet ryhmät esittivät ehdotuksensa kestävän hyvinvoinnin rakentamiseksi.

Byrocran, Hyvän Työn, Hyvinvointineuvolan, Kekon, Kylävoiman ja Y5:n esitykset, pitchit, vakuuttivat mentorit ja kutsuvierasyleisön ohjelmaan valittujen nuorten osaajien kyvyistä. Osa-aikatyön lisääminen byrokratiaa vähentämällä, nuorten kannustaminen töiden löytämiseen, hyvinvointipalveluiden selkiyttäminen ja kehittäminen, asuntoja nuorille ja syrjäytymiskierteen katkaiseminen, paikallisyhteisöjen voimaannuttaminen ja eri toimijoiden tuominen yhteen ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia – kaikki toimivia vastauksia uuteen työnjakoon ja toimintamalleihin sekä resurssien parempaan käyttöön.

Viheliäinen oli myös mentoriraadille asetettu tehtävä valita ratkaisuista paras. Ratkaisun toivottiin olevan vastaus johonkin Master Class -haasteeseen, konkreettinen ja toteutettavissa myös laajalla skaalalla. Innovatiivisuuden lisäksi toivottiin, että ratkaisuehdotuksessa yhteiskunnallisten toimijoiden roolit on ajateltu jaettua arvoa luovalla ja kestävää hyvää yhteiskuntaa rakentavalla tavalla, taloudelliset edelletykset ja rahoitusmalli huomioiden.

Hyvä yhteiskunta Master Class 2013 -ohjelman pääpalkinnon mentoriraati jakoi Keko-konsernin idealle http://prezi.com/tbtwstj9hfr-/kekokodit/.

 

Kylävoima – Hyvinvointityöpaja joka kylään

Haaste: Uusi vastuunjako

Kuntakartta muuttuu ja vastuu hyvinvointipalveluista uhkaa siirtyä yhä kauemmas niistä, joita ne koskevat. Miten saamme ihmiset ottamaan paikallistasolla enemmän vastuuta omasta ja toistensa hyvinvoinnista? Big Society -ajattelu ei pyri julkisen sektorin tehtävien uudelleenjakoon, vaan tarjoamaan vastuuta suoraan kansalaisille ja heidän muodostamilleen yhteisöille. Kansalaisille tulisi tarjota mahdollisuus vaikuttaa, toimia ja osallistua julkisten palvelujen uudistamiseen. Tämänhetkinen kuntauudistus viittaa vastakkaiseen kehitykseen.

Ratkaisu:

Kylävoima on vastavoima kuntakartan muutoksen ja vallan keskittymisen seurauksena uhkaavalle kyläidentiteetin ja lähiyhteisön vastuun katoamiselle. Innostamme Big Society -ajattelun hengessä lähiyhteisön toimijoita ja kansalaisia keksimään ratkaisuja paikallisiin haasteisiin toimintapäivien muodossa. Piilevää osallistumispotentiaalia on Suomessa paljon. Kolmasosa osallistuu jo vapaaehtoistoimintaan ja 60 % osallistuisi, jos pyydettäisiin.  Me pyydämme ne 60 % toimimaan. Kylävoima syntyy asukkaiden muodostamissa ryhmissä, jotka etsivät ratkaisuja alueen haasteisiin.

Yhdistyksemme toimii:

Haasteiden kartoittajana – Selvitämme, millaisia haasteita alueella on ja kokoamme ne yhteen.

Lähialueen järjestöjen, yritysten, kunnallisten toimijoiden sekä ihmisten yhteen tuojana – Tiedotamme tapahtumasta eri kanavissa ja otamme yhteyttä paikallisiin toimijoihin

Tapahtuman järjestämisen koordinaattorina – Suunnittelemme toiminnalle kehikon ja autamme tapahtuman käytännönjärjestelyissä sekä rahoituksen hankkimisessa

Osallistamisen asiantuntijana – Tuemme ryhmäytymistä ja lanseeraamme uusia toimintamalleja kokeilukulttuurin hengessä (esim. Uusi demokratia -pilotit, Open data -innovaatiot)

Kenelle suunnattu?

Minkä kokoiselle alueelle palveluamme voidaan soveltaa?

Isossa kaupungissa kaupunginosatkin ovat suuria kun taas pienillä paikkakunnilla asuu pieni määrä ihmisiä suurella alueella. Alueen, jolle palvelu kohdistetaan, tulisi yhteisöhengen luomisen helpottamiseksi olla asukasmäärältään haarukassa 5000–10 000. Kylävoima ei ole jokaisella paikkakunnalla samanlainen vaan saa lopullisen muotonsa vasta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, alueen haasteiden ja voimavarojen pohjalta. Ajatuksena on kuitenkin luoda toiminnalle kehikko, jota voidaan soveltaa niin maakunnissa kuin kaupunkien lähiöissä.

Kuka haluaa palvelumme?

Ne dynaamiset kunnat, kaupunginosat ja yhteisöt, jotka näkevät edelleen toivoa osallisuudessa, ihmisten itse löytämissä ratkaisuissa ja neljännen sektorin Big Society -hengessä. Konkreettisesti palveluamme voitaisiin markkinoida mm. Kuntaliiton kautta ja sen asiakkaiksi valikoitunee esim. suurkuntien osat, jotka haluavat vaalia omaa kyläidentiteettiään Kylävoiman avulla.

Esimerkkikunnat, jonne palvelua voisi viedä: Porvoo, Eno ja Outokumpu

 

Näin Kylävoiman toteutetaan:

 1.      Hyvinvointi – kartoitus

Kylävoima -palvelu suunnataan sellaisille paikkakunnille, joissa asukkaiden palveluiden saatavuus on laskenut tai alueella on muita hyvinvointiin liittyviä haasteita. Yhdistys kartoittaa palvelua tarvitsevia paikkakuntia seuraavista tietolähteistä:

– Luomalla maan laajuinen jäsenrekisteri ja foorumi asukasyhdistyksille, jossa voidaan jakaa toimintamalleja ja tietoja sekä toteuttaa kyselyitä asukasyhdistysten haasteista.

– Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisut

– Ympäristöministeriön kaavoitushankkeet

– Tilastokeskuksen hyvinvointia kuvaavat mittarit

– Kuntaliiton julkaisut

– Kansalaisjärjestöt

 2.      Yhteys paikkakuntaan

Palvelumme lähtökohta on yhteydenotto paikallistason yhdistykseen paikkakunnalla, jonne haluamme viedä kylävoiman. Tässä yhteydessä suoritetaan myös ennakkoselvitys koskien alueen ongelmia ja haasteita.

3.      Kutsu suunnittelupäivään – Miten ihmiset saadaan mukaan?

”Mikä asuinalueella mättää? Kylävoimapäivässä ratkomme haasteita yhdessä!”

Kanavat: Koulut, lähikauppa, paikallinen lehti, verkko, vanhainkoti, kirjasto, seurakunnat, ”toivomuspuu”, suorat yhteydenotot yrityksiin ja järjestöihin, ilmoitusten postittaminen asukkaille, kadunvarsijulisteet.

Kenet haastaisit ratkaisemaan ongelmaa? Haasta naapurisi tai lähikauppiaasi mukaan!”

Mukaan kutsutaan niin innostuneita yksilöitä ja porukoita kuin myös paikallisia järjestöjä ja yrityksiä, joiden on tarkoitus muodostaa ryhmiä ratkomaan haasteita sekä suunnittelemaan kylävoimapäivää.

”Millaisia paikallisia ongelmia haluaisit itse olla ratkaisemassa?”

Haasteet voivat olla sekä pieniä että suuria, henkilökohtaisia tai koko yhteisöä koskevia – eli kaikkea koirankakasta terveydenhoitopalvelujen toimimattomuuteen.

”Kenen haluat esiintyvän kylävoimapäivässä? Voisitko se olla sinä tai kaverisi? Kenet haluaisit puhumaan tapahtumaan? Kerro ja vaikuta!”

4.      Haastepäivä/suunnittelupäivä

– Paikkana esimerkiksi koulu, keväällä

– Suunnitteluun mukaan tulleet keksivät ratkaisuehdotuksia nousseisiin haasteisiin,  osallistujia kannustetaan muodostamaan ryhmiä ideoimaan ratkaisuja itse esittämiinsä haasteisiin

– Tutustutaan muilla paikkakunnilla hyväksi havaittuihin toimintamalleihin, joita voisi soveltaa haasteiden ratkaisussa

– Haasteet ovat esillä tapahtumatilassa – haasteita saa myös lisätä

– Järjestöt ja yritykset esittäytyvät – myös paikalliset järjestöt ja yritykset voivat osallistua haasteiden ratkaisemiseen omalla panoksellaan

– Suunnittelupäivässä ajatuksia myös liittyen kyläjuhlan ohjelmaan, toiveita, esityksiä…

5.      Kylävoimapäivä

– Kylätoimintapäivän voi yhdistää varsinaiseen kyläjuhlaan, joita monilla paikkakunnilla jo on

– Matalan kynnyksen tapahtuma, jonne on helppo tulla

– Syksyllä tai keväällä, riippuen paikallisen kyläjuhlan ajankohdasta

– Haasteiden ratkaisut esille: mitä haastepäivän jälkeen on saatu aikaan?

– Suunnitellaan, miten kehitystä voisi jatkaa

Rahoitus: Kylävoima on aatteellinen yhdistys, jonka potentiaalisia rahoittajia voisivat olla esimerkiksi Helsingin Lähiörahasto, EU:n aluekehitysrahasto, EU:n maaseudun kehittämistuki, Paikalliset yritykset, Kunnat, Ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma 2013–2015 (lähiöt), Raha-automaattiyhdistys

Benchmarking: Suomimies seikkailee -rekkakiertue, Hyvä yhteiskunta – Master Class, Kepan Mahdollisuuksien tori, Kyläjuhlat, Kaupunginosaseurat, Helka (Helsingin kaupunginosaseurojen yhteisfoorumi), Sitran Uusi demokratia -hanke

Mentoroinnit: Kristiina Kumpula, Anu Pylkkänen, Antti Karjalainen

Vierailuja ja tapaamisia: Saara Vanhala (Arabian Artovan ja kylätilan tuottaja), Suomimies seikkailee (Klaukkalassa ja Helsingissä), Suupirssin koordinaattori Kaarina Sirviö, Porvoon toimialajohtaja Maarit Ståhlberg (yhteydenottopyyntö jätetty)

Byrocra – osa-aikatyössä on työelämän tulevaisuus!

Tässä teille Byrocran toiminta-ajatuksia:

Ongelma, jota Byrocra ratkaisee

Tavoitteemme on työllistää ne, jotka tällä hetkellä eivät pysty tekemään osa-aikatyötä esim. yhteiskunnan tukien menettämisen pelosta.

Suomessa tehdään kansainvälisesti katsoen vielä hyvin vähän osa-aikatyötä. Viime aikoina on alettu ymmärtää, että varsinkin huoltosuhteen heikentyessä erityisesti työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä on saatava mukaan työmarkkinoille. Lisäksi nuoret arvostavat vapaa-aikaa, eivätkä välttämättä edes tavoittele kokotyöaikaa.

Tällä hetkellä osa-aikatyölle on liikaa rakenteellisia esteitä, mutta on selvää, että 20 vuoden päästä tätä ns. uutta työtä tehdään paljon enemmän kuin nyt.  Uskomme, että kokopäivätyön normista luopuminen on vain ajan kysymys.

Työvoiman ulkopuolella on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla olisi halua ja kykyä osa-aikatyön tekemiseen. On arvioitu, että Suomessa on yli 30 000 työkyvyttömyyseläkeläistä, siis lopullisesti työelämästä ulos jääneitä, jotka haluaisivat tehdä ainakin jonkin verran töitä. Suurissa ikäluokissa on toisaalta valtavasti terveitä ja energisiä tuoreita eläkeläisiä, jotka voisivat kerätä lisätuloja lyhytaikaisista töistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömien osa-aikaista työllistymistä ehkäisevät etenkin kannustinloukut ja byrokratia. Kuitenkin esim. ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä elävät hyötyisivät työnteosta, jos tulot eivät nousisi liian korkeiksi. Toisaalta taas Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan 40% yrityksistä olisi halukkaita palkkaamaan työntekijöitä eri työllistämistuilla, mutta aika ei riitä tämän edellyttämään paperisotaan.

Konsepti

Byrocran liikeidenana on tarjota osa-aikatyötä ammattitaitoiselle ja korkeakoulutetuille työntekijöille, kuten downsiftaajille, eläkeläisille ja työkyvyttömyyseläkeläisille, osatyökykyisille sekä erilaisista syistä työvoiman ulkopuolella olleille, jotka haluavat kokeilla työelämään palaamista asteittain oman jaksamisensa mukaan. Keskeistä Byrocran toiminassa on selvittää asiakkaiden puolesta työnteon vaikutukset asiakkaan saamiin tukiin niin, ettei kannustinloukkuja synny tai niiden vaikutus voidaan minimoida.

Byrocran tavoite on optimoida työnhakijoiden tilanteet ja työaika niin, että työnteko on työntekijälle aina kannattavaa. Työnantajille tarjoamme päteviä, motivoituneita, hyvin profiloituja työntekijöitä – muodollisena kriteerinä toimii korkeakoulutus, lisäksi haastattelemme kaikki työntekijämme.

Toimimme osakeyhtiömuodossa, mutta tavoitteenamme ei ole voiton tuottaminen. Otamme kantaaksemme työnantajavelvoitteet, jotka toimivat työllistämisen esteinä.

Innolla keskiviikon päätöstilaisuutta odottaen,

Byrocralaiset

Rakenteellisia kannustinloukkuja, käyttäjälähtöistä suunnittelua ja etnografiaa – Byrocra osa 2

Lue myös: Osassa 1 esittelimme Byrocra-työnvälityskonseptimme.

Olemme nyt selvittäneet mahdollisten työntekijöidemme asemaa kahdesta näkökulmasta. Rakenteellisten kannustinloukkujen näkökulmasta työntekijämme jakautuvat seuraaviin tukiensa perusteella erilaisiin ryhmiin: kotiäidit ja -isät, työttömät, eläkeläiset sekä työkyvyttömyyseläkeläiset. Haastavimman ryhmän muodostavat työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja päälle asumistukea saavat, koska heillä mitkä tahansa tulot leikkaavat tukia. Lisäksi heidän tilanteessa ovat hyvin tapauskohtaisia jasiksi työläitä setviä.

Käyttäjäpersoonat suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmasta päätimme muodostaa muutamia stereotyyppisiä työntekijäasiakkaita, joiden perusteella palvelukonseptiamme on helpompi suunnitella. Etnografisten haastattelujen perusteella saamme konkretisoitua työntekijäpersoonamme eläviksi esimerkki-ihmisiksi, joilla on omat tarpeet, huolet ja toiveet.

Ensimmäinen informanttimme

“Jussi T” (Haluk) on 50-vuotias maahanmuuttaja, jolla on telealan työkokemusta ja koulutusta. Töitä on vaikea saada eikä työhaastatteluihin kutsuta. “Jussi” haluaisi töitä ja on myös työkykyinen. “2009 viimeksi töissä. Sopimus loppu. Tämän jälkeen pieniä pätkiä. Tylsää jatkaa pitkään aikaa näin.”

Suomalainen työnhakukulttuuri ei palautteen antamista juuri tunne. Läpinäkyvyyttä ole. Työn hakeminen”prosessina: toivon luominen ja pettyminen. Turhauttavaa. Energian löytäminen hankalaa”. Vaikka “Jussi” vaikuttikin puheissa kyllä ihan pirteältä.

Hyvinvointiyhteiskunnan “etuudet on olemassa mutta niiden saaminen on aika hankalaa”. TE-toimiston ja Kelan hakemukset tarkistetaan aina useaan kertaan. “Jokaisessa hakemuksessa samaa asiaa”. “Tarkistetaan ja tarkistetaan”. “Vaikka hyvinvointivaltiosta puhutaan, mutta ei se näin helppoa ole! Aika paljon paperityön takana nämä etuudet.” Pätkätyöt sopisivat tällä hetkellä hyvin. “Pitkäaikaiset työt sopisi kyllä, [mutta] tässä iässä työnantajat ei halua”.

Downshiftaamista “Jussi” pitää hyvänä asiana, kun kerromme mitä se on. “Työnlaadun parantamisen ja oman elämänlaadun parantamisen kannalta ja ehkä yli 30-vuotiaille ihmiselle on todella tärkeä asia, että saa enemmän itselle omaa aikaa. Myös työn ulkopuolella olevalle ihmiselle [tämä antaisi] jonkinlaisen mahdollisuuden osallistua työelämään. Mielestäni työnantajan ja yhteiskunnan puoleltakin hyvä, että kaikki on jonkin verran tyytyväisiä omaan elämäänsä. Kannatan.”

“Jussin” näkemyksistä saamme vahvistusta omille oletuksillemme byrokratiaviidakon hankaluuksista ja työntekijän tarpeista. Lisäksi mielenkiitoiset yksityiskohdat auttavat meitä kehittämään ideoitamme oikeaan suuntaan.

Tästä on hyvä jatkaa. Tarvitsemme informanteiksi vielä kotiäidin ja/tai -isän, työttömän, eläkeläisen, työkyvyttömyyseläkeläisen ja työssä käyvän downshiftaajan.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro ihmeessä, jos sinulla on projektiamme edistäviä huomioita!

Byrocra-työnvälitys: Apua byrokratiaan ja kannustinloukkujen väistelyyn – osa 1

Kuva: Lassi Liikkanen

Ryhmämme lähti miettimään miten osa-aikatyöntekijöitä voitaisiin auttaa paremmin ja joustavammin. Nykyinen tilanne osa-aikatyöntekijöiden suhteen on hankala: on kannustinloukkuja, byrokratiaa ja osa-aikatyötä on vaikea löytää, vaikka kysyntä osa-aikatyölle lisääntyy jatkuvasti ja vapaa-ajan arvostus on kasvussa.

Pohdimme ryhmässä, että voisimme perustaa tai auttaa perustamaan osa-aikatyönvälitysfirman, joka auttaisi koulutettua työväkeä saamaan osa-aikatyötä. Tällä hetkellä yhä useammat koulutetutkin työntekijät haluavat osa-aikatyötä, mutta jos sitä ei ole helposti saatavilla niin osa heistä saattaa pikku hiljaa syrjäytyä kokonaan työelämästä. Monelle koulutetulle työttömälle voi myös olla helpompaa tarttua ensin osa-aikatyöhön kuin täysipäiväiseen työhön.

Osa-aikatyön edistäminen voisi siis vähentää työttömyyttä ja syrjäytymistä ja lisätä työelämän joustavuutta ja parantaa työssä jaksamista.

Monet yrityksetkin kaipaavat osaavia osa-aikatyöntekijöitä, mutta heille ei välttämättä ole vielä sopivaa kanavaa mitä kautta he voisivat kätevästi löytää osa-aikatyöntekijöitä.

Mietimme, että jos perustaisimme työnvälitysfirman, joka hoitaisi asiakkaan puolesta byrokratian ja kannustinloukkuihin liittyvän “laskelmoinnin”, niin se voisi helpottaa osa-aikatyönhakijoita löytämään ja etsimään sopivaa osa-aikatyötä.

Työnvälitysfirma toimisi niin, että töitä hakeva asiakas ilmoittaisi ensin meille minkälaista työtä hän hakee, minkälainen koulutus hänellä on ja minkä verran hän voisi töitä tehdä. Sitten katsoisimme, että onko meidän tietokannassamme sellainen yritys, joka tarjoaisi juuri hänelle sopivaa työtä.

Ideana olisi siis se, että sekä töitä tarjoavat yritykset että töitä hakevat työntekijät olisivat työnvälitysfirmamme asiakkaita. Jotta palvelu olisi mahdollisimman kätevä ja nykyaikainen niin palvelua varten luotaisiin tietysti myös toimivat internet-sivut. Palvelussamme työpaikkojen ja työntekijöiden pariuttaminen hoituisi melko avoimesti ja sosiaalisesta mediasta tutuilla tavoilla. Käytännössä työnantajien/työpaikkojen ja työntekijöiden välisistä “tykkäyksistä” kerättäisiin suuri määrä dataa (engl. big dataa), jota voidaan hyödyntää pariuttamisen tehostamisessa ja verkkopresenssien kehittämisessä.

Tarkoitus olisi myös, että tämä työnvälitysfirma olisi voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen yritys/palvelu. Ideoimamme työnvälitysyritys eroaisi muista työnvälitysfirmoista siten, että se olisi asiakasystävällisempi, edullisempi, nykyaikaisempi, joustavampi, keskittyisi vain osa-aikatyön välittämiseen ja hoitaisi sekä yritysten että työnhakijoiden byrokratian heidän puolestaan.

Mitä mieltä olet konseptistamme? Miten mielestäsi saisimme parhaiten asiakkaiksi niin työnantajia kuin työntekijöitä?

Seuraavassa osassa esittelemme projektin etenemistä. Käsittelemme rakenteellisia kannustinloukkuja, käyttäjälähtöistä suunnittelua ja etnografiaa.

 

Y5 – Ongelmat esiin ja kestävät ratkaisut kehiin!

Entistä monimutkaisempi, monitahoisempi ja nopeammin muuttava maailma tuottaa yhä enemmän hyvinvointiyhteiskuntaa haastavia konflikteja. Konfliktit ovat nopeasti reagoivan median myötä hetkessä kaikkien tiedossa. Somen myötä kaikki pääsevät entistä helpommin sanomaan sanansa asiaan. Ongelmista on samalla tullut niin laajoja, ettei yksi toimija (yksi Y) pysty niitä enää yksin ratkaisemaan.

Me Y5:ssä uskomme, että näihin hyvinvointiyhteiskuntaa haastaviin ongelmiin on tartuttava entistä nopeammin, niistä on viestittävä oikealla tavalla ja ratkaisun löytämiseksi on kaikkia osapuolia kuunneltava tasavertaisesti. Tämän lisäksi ratkaisuihin on päästävä käsiksi heti. Ratkaisun tähän tuovat kokeilukulttuurin keinot, joilla ratkaisumallit voidaan nopeasti todeta toimiviksi tai vaihtoehtoisesti ongelmakohdat pystytään identifioimaan.

Ongelmista ratkaisuihin

Y5 pystyy siis löytämään tahot joiden tulisi keskustella. Uskomme, että toimijoita tulee kerätä yhteiskunnan eri tahoilta: yhteisöistä, yrityksistä, julkiselta sektorilta (yhteiskunta), tutkimuksesta (yliopisto) sekä yksilöistä – Y5. Oikeat tahot ja toimijat eivät kuitenkaan yksin riitä. Yhteisen päämäärän löytäminen vaatii yhteisen kielen. Tähän Y5 vastaa uudenlaisilla fasilitoinnin menetelmillä, joissa yhdistetään yhteistoiminnallisiamenetelmiä ja konfliktinratkaisumenetelmiä. Näin yhteinen päämäärä ja ratkaisu löydetään nopeasti, ennen kuin ongelma kasvaa liian suureksi.

Yhteisestä päämäärästä toimintaan!

Yhteisen päämäärän ja ratkaisun löydyttyä on ryhdyttävä toimeen. Kaikkien toimijoiden on sitouduttava ratkaisuun. Me Y5:ssä uskomme kokeilukulttuurin vastaavan sitouttamiseen ja siihen, että ratkaisu saadaan käytäntöön nopeasti. Nopealla muutaman viikon kokeilulla pystymme osoittamaan kaikille ratkaisun toimivuuden tai kokeilun epäonnistuessa löydämme ratkaisun ongelmakohdat. Sitoutumattomana tahona Y5:n on helppo jäädä seuraamaan ratkaisujen toteuttamista ja auttaa kaikkia tahoja toimimaan ratkaisun puolesta.

Katso slideshow Y5:stä täältä.

 

Hyvä työ

Hyvä työ
Idea on muuttanut muotoaan mutta eiköhän sieltä tällä hiomisella timantti paljastu.  Ryhmäkin alkaa saamaan nyt muotonsa, kun saatiin loistavaa lisävahvistusta.

 

Idea: Nuoret  (yläaste – lukioikäiset) keksivät itse itselleen työn, jolla ei ole vielä tekijää. Työ voi olla siis mitä tahansa, mitä tahansa, joka hyödyttää alueen asukkaita/ympäristöä.  Idea toimii niin, että nuori paikantaa jonkin asian, jota hän haluaa parantaa/kehittää. Täten nuorella on myös motivaatioita tehdä asia, kun se on itse keksitty ja vastaa sitä, mitä hän osaa (oman osaamisen jalostaminen työksi).

 

Vaiheet nuorelle:  Hakja/ryhmä tekee apurahahenkisen työsuunnitelman (mitä, milloin, missä, kuka tekee, työn kesto) ja lähettää sen Hyvä työ –yhdistykseen, jossa hakemus käsitellään ja tarvittaessa sen muotoilussa/toteustapa yms. autetaan.  Koska rahaa on todennäköisesti vähemmän kuin hakijoita niin toteutettavista työehdotuksista äänestetään (alueella, internetissä, tapa vielä auki)  ja eniten ääniä saaneet saavat rahoituksen.  Nuoret tekevät työn ja, kun se on tehty niin työstä raportoidaan. Nuoret myös saavat työstä työtodistuksen.

 

Skaalaus: Aloitamme pilotoinnin Vuosaaresta, joka on maantieteellisesti selkeä alue ja, jonka väestörakenne sopii hyvin kokeiluun.  Tarkoitus on saada mukaan alueen toimijoita.  Jatkossa idea on helppo monistaa muihin kaupunginosiin ja kaupunkeihin.

 

Rahoitus: Yritykset, yhdistykset ja säätiöt, jotka haluavat tukea nuorten työllistymistä ja parantaa alueella asuvien ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta, ympäristöä… Raportointi rahojen käytöstä rahoittaville tahoille yhdistyksen internet-sivuilla (rahojen käyttö on hyvin läpinäkyvää). Nuorilla on myös vapaamuotoinen dokumentointivelvollisuus haluamallaan tyylillä  (video, kuvat, teksti).

 

Idean testaus: Ensi viikolla pääsemme toivottavasti Vuosaaren lukioon kysymään nuorilta ideoita ja mielipiteitä. Jos se ei onnistu, niin kokeilemme toisia kouluja, internettiä yms.

 

Epäselvää:
  • Tällä hetkellä kyseessä on yhdistys (olisiko säätiö tai yritys parempi?),
  • Palkkaus (kesätyösetelihenkinen palkkaus, pitäisikö summavaihtoehtoja olla tietty määrä vai avoin?)
  •  Toteutettavien ideoiden äänestys (internet/alueen toimijoilla,  riippuu myös siitä, onko kiinteät hakuajat vai otammeko hakemuksia vastaan joustavasti).
  •  Ideoista riippuen joudumme todennäköisesti selvittämään kaupungilta, mitä lähiympäristössä saa tehdä (lupa-asiat).

Hyvinvointineuvola – prooffauksen tuloksia

Tässä yhteenvetoa Hyvinvointineuvola-proton prooffauksen ensimmäisistä tuloksista. Vastaanotto oli todella positiivinen – tällaiselle palvelukonseptille on selvästi tarvetta.

Vastaajat
Potentiaalisilta asiakkailta tuli vastauksia neljältä henkilöltä, joista oli kolme naista ja yksi mies, ikäluokka 31-62 v. Kolme vastaajaa on pk-seudulta ja yksi Turusta. Vastaajilla on erilaiset elämäntilanteet: yksinhuoltaja, leski, lapsiperheellinen ja sinkku. Jokaisella ollut muutaman vuoden sisällä (kriittinen) elämäntilanne, jossa tarvinnut hyvinvointiin liittyviä palveluita useasta paikasta.
Viidentenä vastaajana oli Kelan asiakaspalveluyksiköstä vastaava johtaja.

Yleistä
Prooffauksessa käytettiin palvelun protoa ja pyydettiin arvioimaan sen toimivuutta erityoisesti omasta näkökulmasta sekä antamaan kehitysehdotuksia. Tässä yhteydessä ei kysytty muita hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

Yhteenveto palautteista
Kaikkien mielestä idea on erinomainen ja tällainen palvelu ehdottomasti tarpellinen. Mahdollisuus keskustella jonkun kanssa, joka kuuntelee, korostui useassa vastauksessa.
” Tässä tilanteessa me ei oikeen tiedetä, mistä lähteä hakemaan apuja”
“Vaikeassa elämäntilanteessa tuntuis, et olis helpottavaa päästä yhteen paikkaan juttelemaan jonkun ihmisen kanssa, että mitä voimme tehdä. Sossulle ei pääse tapaamaan ketään ja Kelan päätöksissä kestää.”
“Huonossa jamassa ollessa voi kynnys hakea apua nousta korkealle, kun ei tiedä, mihin mennä, minkälaista apua olisi mahdollisuus saada, tuleeko avun hakemisesta vaikeuksia ym ja edellyttääkö kaikki hirveetä paperirumbaa ilman oikeiden ihmisten tapaamista. Ehkä jättää mielummin väliin ja seuraukset voivat olla ikävät.”
“Tuommoinen palveluneuvonta, yksi luukku, paikkakunnan kootut tiedot ym on ajatuksena oiva.”
“Pirstaleisuus on tosiaankin pulmallinen asia. Erityisesti silloin, kun asiakkaan näkökulmasta pitäisi yhdistää kunnan, Kelan ja yksityisen sektorin palveluista järkevä kokonaisuus. Yksinkertaisin tilanne lienee silloin, kun asiakas käyttää omaa varallisuuttaan palvelujen hankkimiseen ja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Silloinkin palveluiden laatukriteerit pitäisi jotenkin pystyä määrittelemään. Miten asiakas voi valita itselleen sopivimmat palvelut, palvelukokonaisuuden ja palveluntuottajan? Löytyykö kaikki tarvittava yhdeltä palveluntuottajalta/yritykseltä vai pitääkö muokata kombinaatio? Entä silloin, kun asiakas saa kenties jotain kunnan palveluja käyttöönsä ja ehkä etuutta Kelasta? Miten silloin yhdistellään? Entä täydennetään? Jne. Tästä se idea varmaankin lähti…? Jos tätä ajattelee kuluttajan näkökulmasta, tällainen yhdistävä toiminto mahdollistaisi asiakkaalle tämän kokonaisuuden hahmottamisen. ”

Puhelinpalvelua ja nettipalvelua pidettiin tärkeänä face-to-face palvelun rinnalla
“Matalan kynnyksen ajatus on hyvä, mutta autoton yksinhuoltaja ei noin vain lähde täältä lähiöstä kilometrien päähän ostoskeskukseen; siksi rinnalle tarvittaisiin mun mielestä ehdottomasti puhelinpalvelu tai netti, esim. chat-mahdollisuus voisi olla hyvä”.

Rahoitus pohditutti erityisesti iäkkäämpiä vastaajia
“rahaa saa Sitrasta ja Veikkaukselta kyllä. Vaan mistä Kuntaliiton rahat tulevat?”
“Täytyy hakea “win-win” -ratkaisua. Mitä saa palvelun tuottaja, miksi joku antaa tai luopuu omastaan. Miksi kunta sallisi jonkun neuvovan lisää käyttöä ja kayttäjiä kalliisiin palveluihin. Voi vaikka verot nousta. ”
“Kuka kokoavan palvelun tuottaisi? Kunnan resurssit todennäköisesti eivät riitä ja Kelankaan intressissä asia ei lopulta taida olla. Täältä katsottuna puhutaan monen asiakkaan kohdalla vähimmäisturvasta ja kunnan tarjoamista palveluista. ”
“Kunnan kannalta tämä olisi ihanteellista: kolmas sektori hoitaisi itse omat palvelunsa. Ja mitä huonommin he asiansa hoitaisivat, sitä harvempi tietää kysyä ao palvelua ja näin kunta taas säästäisi, ties vaikka voisi lakkauttaa koko serviisin. Vaarana saattaa olla, että vastuu jonkun yksittäisen palvelun olemassaolosta koetetaan sysätä hyvinvointineuvolalle. Vastuukysymyksiä pitää miettiä sanoisinko “laaja-alaisesti!””

Muuta kehitettävää/mietittävää
“Teidän täytyy segmentoida kohderyhmät”
“Miten aiotte varmistaa, että tästä palvelusta ei tule leimaava, jos se on keskeisellä paikalla ostarissa”?
Toisaalta: “Hädässä olevat eivät häpeä hätäänsä. Käykääpä Hesarilla katsomassa ihmisiä leipäjonossa! Paljain kasvoin, omana tunnistettavana itsenään, he jonottavat nälkäänsä leipää. Toisaalta Hyvinvointineuvolan palvelut ovat niin moninaiset, että mistäpä kukaan tietää haetko huumeruiskua vai ehkäisyneuvontaa, toimeentulotukea vai torillamyyntilupaa.”
“Benchmarkia voisi hakea työkykyneuvojan ja henkilökohtaisen Kela-neuvojan palveluista? Molemmilla tärkeä työmenetelmä on asiakashaastattelu.”
 Jatkokehitysehdotuksia:
“Yhteistyö sairaaloiden ja sosiaalitoimistojen kanssa voisi olla hedelmällistä niin, että erilleenjääneet saisivat yhden kontaktin esim. kotiutumiseen liittyviä asioita pohtiessaan tms. Kuitenkaan sekaantumatta hallinnollisesti julkiseen puoleen. Ainakin siten, että palvelusta olisi tietoa laitoksessa.”