Talkootyön merkitys nyky-yhteiskunnassa

Maaseudun tulevaisuuden 15.4.2013  pääkirjoituksessa käsitellään juuri edellisessä seminaaritapaamisessamme keskusteltua talkootyön merkitystä yhteiskunnassa. Kirjoituksessa nähdään talkootyön merkityksen kasvavan tulevaisuudessa, mutta nykyajan sovelluksia ei juurikaan mainita. Maininnan talkootyön esimerkkeinä pidemmältä aikajänteeltä saavat martat, maa- ja kotitalousnaiset, maamiesseurat, metsästysseurat ja nuorisoseurat, joiden toiminnan nähdään hyödyttäneen yhteiskuntaa laajalti, kuten varmasti onkin.

Keskustelemamme teema ”talkootyö 1900-luvun heinäpelloilta 2000-luvun digitalisoituvaan yhteiskuntaan” tuntuu siis olevan laajemminkin keskustelua herättävä juttu. Aiemmin tällä forumilla oman merkinnän saanut Oikeus olla hyödyksi – jos joku vain kysyisi taitaa kuvata myös talkootyön tilannetta nykyaikana. Uskoisin, että piilevää ”asemaenergiamaista” potentiaalia on enemmän kuin osaamme aavistaakaan, odottamassa kipinää, joka muuttaa sen ”liike-energiaksi”. Meissä ihmisissä on sisäänrakennettuna tarve olla merkityksellisiä ja ainakin useimmilla meistä myös halu olla apuna kanssaihmisillemme jos vain mahdollista. Keskustelussa löysimme nykypäivän sovellusesimerkkeinä wikipedian rakentamisen, erilaiset nykyajan heimoyhteisöt ja heidän kiinnostuksen kohteidensa eteen tehdyn talkootyön ja pienemmässä mittakaavassa erilaiset muuttoporukat, urheiluseurat ja pienemmät rakennustyömaat. Ja ehkäpä ne maaseudun kausiluontoiset ruuhkahuipputyötkin vielä keräävät tekijänsä kaupungeista, ainakin sukulaisten muodossa.

Talkootyön tulevaisuutta määrittää uskoakseni eniten sen merkityksellisyyden kokeminen, eli se on aina voimakkaasti tilanne- ja henkilökohtaista, vaikkakin myös sosiaalinen näkökulma ja ryhmäinnostus on vaikuttamassa. Merkitykselliseksi koetun asian eteen ollaan jatkossakin valmiita panostamaan vapaehtoista työ/tekemispanosta. Parhaimmillaan mukana on yhteisen hyvän eteen työskentely ja mahdollisesti myös pyyteettömän vastavuoroisuuden periaate: En odota, että osallistuttuani johonkin hankkeeseen, olen ehdottomasti oikeutettu vastavuoroiseen palvelukseen, vaan kenties autettuani jossain asiassa, avun saanut henkilö auttaa jota kuta jonain ajan hetkenä toisessa asiassa, ja positiivinen kierre on jo muodostunut. Vaikka ei vastavuoroisuuden periaatteessakaan mitään vikaa ole – sille pohjalle on rakentunut mm. keskinäisen vakuuttamisen ideologia lähtien paloapuyhdistyksistä, joissa aikanaan tasattiin riski tulipalon varalle – katastrofin sattuessa yhdelle, yhteisö tarttui vasaroihin ja nauloihin ja pelasti yksilön, perheen ja lähiyhteisön elämän ja elannon.

nimim. ‘meissä kaikissa asuu pieni maalainen’

Suora linkki pääkirjoitukseen:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/vapaaehtoisty%C3%B6-arvoonsa-1.37224