Opiskelijavalintaa uudistamassa

Viime viikolla sain tilaisuuden osallistua HY:n Koulutusohjelmien johtajafoorumiin, jossa pohdittiin opiskelijavalintojen uudistamista. Prosessi on hyvässä vauhdissa ja niin pitääkin, sillä uudistuksen on määrä astua voimaan keväällä 2020. Keskustelua seuranneena tiesin, että uudistuksen tarkoituksena on lisätä ylioppilastutkinnon painoarvoa. Lääketieteellisen tiedekunnan edustajana ennakkoasenteeni oli hieman skeptinen, sillä tunnen useita akateemisesti erittäin menestyneitä kollegoita, jotka eivät tällaisessa haussa olisi päässeet sisään.

Uudistusta pohtinut toimikunta esittää kolmea korimallia, peruskori, kieli- ja matematiikkapohjainen, ja näistä jälkimmäistä sovellettaisiin omaan tiedekuntamme. Tässä korissa ovat mukana perinteiset fysiikka ja kemia. Ehdotetussa pisteytystyökalussa pisteitä saa vain ylemmistä arvosanoista (L-C), mistä heräsi keskustelua – alempienkin arvosanojen huomioonotto korostaisi lukion yleissivistävää tehtävää. Kiintoisaa on, että suositusta terveystiedosta saisi suhteellisen vähän pisteitä. Kaikissa koreissa äidinkielellä on vahva painotus ja koulutusohjelma voi lisäksi valita haluamansa painotetun aineen.

Foorumin keskusteluissa useat johtajat toivat esiin huolensa siitä, että hakupainealoilla useat hakijat saattavat saada saman pistemäärän ja sisäänpääsyn rajalla hakijoiden erottelu tulee olemaan vaikeaa. Keskustelua herätti myös saman aamun Helsingin Sanomissa ollut tieto siitä, että vastaisuudessa ylioppilastutkinnon osia saa uusia rajoittamattoman määrän, tähän astihan uusintojen määrä on ollut rajoitettu. Siirtääkö tämä tulpan lukiovaiheeseen?

Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulmasta helpotus on kuitenkin se, että jatkossakin vain noin puolet opiskelijoista tullaan valitsemaan pisteytyksen avulla. Pääsykoe ei siis ole poistumassa, mutta vaihtoehtoja mietitään. Avoimen yliopiston kurssien suorittaminen lukiovaiheessa voisi olla yksi vaihtoehto. MOOC muinaisen karsintakurssin tapaan – miksi ei?