Piste- ja ruutuaineistoja sekä kartan digitointia

Tehtävä 1

Tutustuimme neljännellä kurssikerralla piste- ja ruutuaineistoihin. Aluksi tarkastelimme pääkaupunkiseudun pisteaineistoja ja teimme myös itse ruutuaineiston. Ruutujen koko on 1km x 1km. Yhdistimme ruutu- ja pisteaineistoihin lisäksi yksityiskohtaisen pääkaupunkiseudun väkiaineiston. Ruudukon teko ja aineistojen yhdistely tuntui vaihteeksi yksinkertaiselta ainakin oppitunnilla. Huomaan, että ohjelman käyttäminen on jo hyvinkin tuttua, eikä alun pikkuvirheitä ja unohduksia tapahdu niin usein. Koen, että QGIS on ajoittain Corelia yksinkertaisempi.

Tutkimme mm. muunkielisten, ulkomaan kansalaisten ja ruotsinkielisten osuutta eri pääkaupunkiseudun ruuduissa. Laskimme myös muunkielisten osuuden prosentteina ruuduittain. Alla on tuottamani kartta muunkielisten osuuksista (kuva 1).

 

Kuva 1. Muunkielisten suhteellinen osuus (%) pääkaupunkiseudulla.

Analyysiä kartasta

Olen samaa mieltä Katariinan kanssa siitä, että ruutukartan lukeminen on helppoa, jopa helpompaa kuin muiden teemakarttojen. Ulkoasu on kuitenkin yksinkertainen tai jopa pelkistytte, kuten Katariina sanoo blogissaan. Kartasta olisi tehnyt hienomman suuralueiden nimeäminen, kuten esimerkiksi Janne oli tehnyt omassa kartassaan. Tämä olisi helpottanut tulkintojen ja analyysien tekemistä huomattavasti! Toisaalta sininen estää mm. jokien ja järvien näkyvyyden, joten olisin voinut valita karttaan toisen värityksen.

Huomasimme, ettei kenenkään kartasta tullut aivan samanlaista, sillä ruudukko piirrettiin itse. Tästä syystä karttojen tulkinnassa tulee olla varuillaan.  Ruututeemakartalla voi esittää absoluuttisia arvoja, koska ruudut ovat keskenään samankokoisia. Tästä syystä niitä voi verrata keskenään. Omassa kartassani olen kuitenkin käyttänyt suhteellisia arvoja. Muunkieliset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulla tiettyihin paikkoihin. Esimerkiksi itäisessä suurpiirissä asuu valtava osa Helsingin muunkielisistä. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa useat sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia tekijät.

 

Tehtävä 2

Seuraavaksi tarkastelimme ensimmäistä kertaa rasteriaineistoa Pornaisten seudulta. Harjoittelimme mm. korkeuskäyrien piirtämistä, rasteritasojen yhdistämistä ja rinnevarjostuksen käyttämistä. Tuotimme lisäksi kaiken tämän päälle korkeuskäyrät, joita pystyi vertailemaan esimerkiksi rinnevarjostukseen. Karttaan piirtäminen toi mieleen muistot edellisiltä kursseilta 🙂 Selkeästi karttoja on digitoitu paljon, sillä homma muistui nopeasti takaisin mieleen.

Alla olevassa kuvassa, eli kuvassa kaksi, on keskeneräinen Pornaisten kartta, johon on jo digitoitu rakennuksia pisteinä ja teitä viivoina. Karttapohjaan lisätyt korkeuskäyrät ja rinnevarjostus voi lisäksi nähdä. Kyseisen kartan parissa jatketaan seuraavilla kerroilla, joten digitointi ei lopu vielä tähän!

 

 

Kuva 2. Rinnevarjosteet, korkeuskäyrät ja aloitettu digitointi (talot, tiet)

Lähteet

Katariinan blogi, https://blogs.helsinki.fi/karvkata/?lang=en 

luettu 9.2.2022

Geoinformatiikan mystiset menetelmät, https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/

luettu 9.2.2022