Kurssikerta 5
Harjoittelimme teiden pituuksien laskemista, intersect -työkalua ja clip -työkalun käyttämistä QGIS:issä. Tämän jälkeen harjoittelimme vektorianalyysiä buffering. Bufferoimme terveyskeskuksen ja koulun ja tarkastelimme niiden vyöhykkeiden sisällä ja ulkona olevia rakennuksia. Bufferointi oli yllättävän yksinkertaista, mutta varmasti tähän vaikutti se, että opettaja näytti prosessin taululla Ohjelman käyttö onkin tuntunut helpolta opettajajohtoisesti, mutta kotona komennot ovatkin saattaneet jo unohtua. 🙂 QGIS:in käytön aloittaminen itsenäisesti olisi ollut varmasti vaikeaa. Kun opettaja näyttää mitä työkaluja kannattaa käyttää ja mistä työkalut löytyvät, tuntuu käyttö yksinkertaiselta
Lentokenttätehtävät ja mitä olen oppinut tähän mennessä?
Alkutehtävien jälkeen päästiinkin itsenäisten tehtävien pariin. Pääsin hyödyntämään tähän asti oppimiani asioita. Monet komennot olivatkin jo sopivasti unohtuneet – esimerkiksi miten piirtotyökalut saadaan aktivoitua. Bufferointi onnistui kuitenkin yllättäen ongelmitta. Itse digitointi onnistuu kuitenkin hyvin. Uskon, että tarvitsen kertausta useimpien työkalujen käytössä. Ongelmienratkaisutaitoa tarvitaan QGIS:in käytössä!
Kurssikerralla selvisi, että puskurityökalua voi käyttää esimerkiksi vesistöjen bufferointiin, sillä pellot eivät saa sijaita liian lähellä vesistöjä. Lisäksi tarkastelimme tunnilla, miten suuri osa asukkaista asuu tietyllä etäisyydellä esim. terveysasemasta tai koulusta. Itsenäistehtävässä tutkimme etäisyyksiä lentokentästä ja meluhaittoja sekä julkisen liikenteen asemien läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. Asukkaiden valinta bufferin sisällä oli helppoa, mutta vaikeuksia tuotti se, että piti valita asukkaita esimerkiksi bufferin sisältä SEKÄ tietyltä melualueelta. Uskon, että ohjelman kanssa taistelu luo muistijälkiä ja ehkä ensi kerralla onnistuu taas paremmin. Onnistumisen kokemuksiakin pääsi syntymään. 🙂 Oli hienoa, jos sai keksittyä itse ratkaisun ongelmaan. Ohjelma kaatui taas muutaman kerran tunnin aikana, mutta onneksi muistin tallentaa ennen sitä. Tällä hetkellä hallitsen hyvin bufferoinnin ja valintatyökalujen käytön, kartan ulkoasun muokkaamisen ja digitoinnin. Muiden työkalujen käyttäminen vaatii vielä harjoittelua. Alla olevassa linkissä on taulukko, johon olen koonnut (varmaankin epätarkat) vastaukset ensimmäisistä itsenäistehtävistä.
Itsenäistehtävä: Koulut
Pääsin kokeilemaan QGIS:in käyttöä taas kotioloissa. Luonnollisesti valitsin opettajaopiskelijana kouluaiheisen tehtävän. 😀 Koulutehtävässä pääsin harjoittelemaan bufferointia lisää, mikä tuli varmasti tarpeeseen. Alla on vastaukset tehtävän kysymyksiin.
- Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä?: 14
- Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)?: 62
- Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja ylä-aste)?: n.9,5%
- Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? Luku on vain arvio, ei siis tarkka lukumäärä.: n.10
Tällä hetkellä ohjelman käyttö onnistuu ajoittain hyvin. Onnistumisen kokemuksia syntyy, mutta välillä tulee virheitä ja komennot unohtuvat. Olen samaa mieltä Jessikan kanssa, joka sanoi blogissaan, että QGIS:in komentojen muistaminen vaatii vielä rutiinia ja keskittymistä. Uskon, että pystyn kurssin jälkeen hyödyntämään QGIS:iä tarvittaessa ja osaan peruskomennot. Ensi viikkoon! 🙂
Liitteet:
Jessikan GIS-hurvittelut, https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/, luettu 20.2.2022