Kurssikerta 7 – karttojen tekoa itsenäisesti
Aineiston etsimistä ja valmistelua
Jouduin edelleen pysymään kotona karanteenissa, mutta minäkin pääsin tekemään karttoja, joiden aiheet sain valita itse. Aloitin lataamalla kuntien avainlukuaineiston vuodelta 2019 StatFin -palvelusta. Tämän jälkeen käytin QuickMapServices -pluginia, josta valitsin taustakartan pohjaksi. Ohjeena oli esittää vähintään kaksi muuttujaa per kartta. Toisen muuttujan valitseminen ja aineiston löytäminen toikin jo haasteita mukanaan. Halusin käyttää kurssikerran erilaisten Suomen kuntien väestömuuttujien visualisointiin.
Tarkoituksenani oli ensin tarkastella koulutuksen jakautumista Suomen kunnissa – olenhan aineenopettajaopiskelija ja siksi kiinnostunut koulutuksesta. Ensimmäisessä kartassa tarkastelin alle 15-vuotiaiden suhteellista osuutta Suomen kunnissa sekä oppilaitosten sijaintia.
Valmiit kartat ja niiden analysointi
Alla on tekemäni koulutusaiheinen kartta sekä työttömyysaiheinen kartta. Ensimmäisestä kartasta voi päätellä, että alle 15-vuotiaiden osuus on suurin siellä, missä on eniten oppilaitoksia. Perheet sijoittuvat lähelle lasten kouluja. Siellä missä ei ole oppilaitoksia ei myöskään ole juurikaan alle 15-vuotiaita. Oppilaitoksien keskittymiä on Suomen suurimmissa kunnissa.
Kuva 1. (*alle 15-vuotiaiden) Kartassa näkyy alle 15-vuotiaiden osuus Suomen kunnissa ja pisteinä oppilaitoksien sijainti
Toisessa kartassa tarkastelin kuntien työttömyysprosenttia ja yli 64-vuotiaan väestön (%) osuutta. Laskin itse kuntien työttömyysprosentin. Voidaan olettaa, että siellä, missä väestöstä suuri osa on yli 64-vuotiaita, niin on myös enemmän työttömyyttä. Toisessa kartassa on hieman vaikea nähdä lukuarvoja zoomaamatta, joten ehkä olisin voinut keksiä toisen tavan visualisoida työttömyysprosentin. Lisäksi ongelmia tuotti kartan zoomaus ilman hiirtä macbookilla, jonka vuoksi Suomi rajautui hieman oudosti.
Kuva 2. Työttömyysaste ja yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus kunnittain.
Loppusanat
Kaiken kaikkiaan olen tykännyt tästä kurssista paljon! On ollut hienoa oppia käyttämään QGIS:iä, joka oli minulle aiemmin täysin tuntematon ohjelma. Uskon, että QGIS:in osaamisesta on hyötyä tulevaisuudessa – niin opinnoissa kuin työelämässäkin. Ohjelman kanssa on välillä myös turhauttanut, mutta on ollut hienoa ratkaista itse ongelmia ja saada lopulta kartat onnistumaan. Samaistun Eevan seuraaviin sanoihin, jotka hän jakoi blogiinsa: ”Päätin kotona vielä laittaa aineiston sellaiseen kuntoon, jotta minun olisi helppo muokata sitä luokassa. Tämä kuulostaa helpolle. Mutta oikeasti se oli jäätävä työmaa — Kokeilin useita tunteja saada dataa järkevään muotoon – tuloksetta”. QGIS:in kanssa on joutunut usein olemaan kärsivällinen, sillä aina ns. helpotkaan asiat eivät hoidu nopeasti, vaan ne pitää tehdä vaikeamman kautta.
On myös kiva, että blogista voi seurata omaa ja muiden kurssilaisten edistymistä. Olen ylpeä siitä, että tein tehtävät blogiin lähes joka viikko heti kurssikerran jälkeen, koska muutkin kurssit vievät paljon aikaa. Koen, että osaan nyt käyttää QGIS:iä itsenäisesti – ainakin perustoimintoja. Kiitos mukavasta kurssista! 🙂
Lähteet:
Oppimassa geoinformatiikkaa, https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/ luettu 3.3.2022