Viikko 6
Kurssikerran tehtäviä kotona
Tämä kurssiviikko onkin hieman erilainen, sillä joudun tekemään tehtävät kotoa käsin sairastumisen vuoksi. Tehtävien teko on varmasti haastavampaa ilman ohjausta, mutta tämä onkin todellinen testi siitä, osaanko oikeasti käyttää QGIS:iä. En valitettavasti päässyt osallistumaan yhteiseen Epicollect5 -sovelluksen käyttöön ja datan keräykseen, mutta keräsin dataa kotiseudultani. Epicollect -sovelluksessa pystyy luomaan projektin ja keräämään kordinaattitietoja. Onneksi sain tietoa sovelluksen käytöstä myös kurssikerran luentovideosta. Kurssikerran tärkeä aihe oli kohteiden viihtyvyys, mitä tuli arvioida kohteista, joista kerättiin sijaintitietoa. Visualisoin itse kohteiden turvallisuutta. Pääsin myös käyttämään ensimmäistä kertaa plugineja, mikä osoittautui käteväksi. Tämän jälkeen harjoittelin interpolointia keräämällämme aineistolla.
Varsinaisten kurssikerran tehtävien tekeminen ja hazardikarttojen tuottaminen tuntui kotioloissa aluksi vaikealta, mutta ohjeiden lukeminen huolella auttoi ja sain lopulta joitain karttoja aikaiseksi 😀
Hazardi -teemakartat: maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriittien putoamispaikat
Aloitin tuomalla dataa ja taustakartan QGIS:iin. Tämä ei tietenkään sujunut ongelmitta, varsinkin kun jouduin tekemään kartat kokonaan itsenäisesti kotona. Kun olin viimein saanut tekstitiedoston aikaiseksi ja taustakartan ohjelmaan, niin QGIS ei suostunut tunnistamaan x- ja y-koordinaatteja. Tästä seurasi, että tekstitiedoston lisääminen piti tehdä vaikeamman kautta, eli muuttamalla txt-muotoinen tiedosto csv-muotoiseksi.
Karttojen analysointi ja lopputurinat
Hazardikartat tuli tehdä se mielessä, että niitä voisi käyttää apuna opetuksessa. Kokeilin aluksi visualisoida viimeisen 30 päivän aikana tapahtuneita vähintään viiden magnitudin maanjäristyksiä maailmalla (kuva 1). Toisessa kartassa (kuva 2) vertailin viimeisen 30 päivän aikana tapahtuneiden järistyksen ja tulivuorten sijaintia. Mielestäni kartat sopivat hyvin opetukseen, sillä taustakartta on selkeä ja pisteet erottuvat siitä hyvin. Kuten Taru blogissaan sanoo, toimivat kartat havainnollistajina opetuksessa. Tarun mukaan oppilaat voisivat esimerkiksi pohtia ensin ryhmissä, mitä karttojen pohjilta voisi todeta maanjäristyksistä. Olen samaa mieltä Tarun kanssa siitä, että karttoja voisi käyttää litosfäärilaattojen selityksessä ja muun maanjäristystermistön opetuksessa.
Olen itse aineenopettajaopiskelija, joten aion harkita vastaavien karttojen käyttöä opetuksessa. Kolmannessa kartassa on 7 päivän aikana tapahtuneet järistykset. Oppilaille voisi havainnollistaa, miten usein järistyksiä tapahtuu maapallolla. Kartasta 2 voi huomata, että tulivuorten ja maanjäristysten välillä on yhteys, eli maanjäristykset ja tulivuoret sijaitsevat usein samoilla alueilla.
Kuva 1. Yli viiden magnitudin järistykset viimeisen 30 päivän aikana.
Kuva 2. Viimeisen 30 päivän aikana tapahtuneet järistykset ja tulivuorten sijainti.
Kuva 3. Kartassa viimeisen 7 päivän aikana tapahtuneet järistykset ja tulivuoret (viim. purkautumisluokka U).
Lähteet:
Geoinformatiikkaa tutkimassa :),
blogs.helsinki.fi/tornitar Luettu 1.3.2022