University of Helsinki
Pyysimme huhtikuussa tämän blogin kautta vastauksia kyselyymme Moodlessa käytetystä kielestä. Vastauksia tuli 227. Kiitos kaikille vastanneille! Alle olemme keränneet lyhyen yhteenvedon kyselyn tuloksista.
Helsingin yliopistossa tarjotaan opetusta pääasiassa kolmella kielellä – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – siksi myös Moodle on kolmikielinen. Kyselyssämme halusimme saada myös tarkempaa tietoa siitä, miten paljon eri kieliä käytetään opetuksen suunnittelussa ja itse opetuksessa. Vastaajista suurimman osan äidinkieli oli suomi, ja oletetusti suomi oli myös yleisin opiskelu- ja opetuskieli. Kolmikielisessä yliopistossa kaikki kolme tarjottua kieltä ovat selkeästi kuitenkin tarpeellisia, kuten alla olevasta kuvasta näkyy: mikään tarjotuista kielistä ei ole selkeästi turha, vaikka ruotsia käytetään vaihtoehdoista vähiten.
Toisaalta tarjotut kolme kieltä myös riittävät valtaosalle mainiosti; lisäkieliä toivottiin odottamattoman vähäisesti. Ehdotetuista lisäkielistä osa oli maininnalla “olisi kiva”, ja yllättäen ulkomaalaiset opiskelijat erikseen kommentoivat, etteivät halua äidinkielistään käyttöliittymää, vaan haluavat yhteisen kielen muun kurssiyhteisön kanssa. Suosituin ehdotettu lisäkieli oli saksa, jota sitäkin toivoi vain kolme vastaajaa. Perusteluina oli vain harvoja kielenopetuksen tarpeita, ja koska toiveet olivat yksittäisiä, toistaiseksi Moodle pysyy kolmikielisenä.
Kyselyssämme selvitettiin myös kielen koettua vaikutusta suunnitteluun ja opetukseen. Näyttäisi siltä, että opettajat eivät välttämättä ajattele kieltä valitessaan, mikä on tai olisi paras vaihtoehto yhteisön (kurssin) kieleksi. Opettajat valitsevat kielen omien mieltymystensä mukaisesti ja ilmeisesti olettavat, että opiskelijat voivat sitten itse halutessaan vaihtaa kielen. Opiskelijat toisaalta pohtivat ehkä tarkemmin sitä, mitä kieltä käyttävät yhdessä muiden kanssa, vaikka oma kielivalinta olisikin toinen kuin yhteisössä käytetty kieli. Kielivalinnoista ja niiden vaikutuksesta yksilöön ja yhteisöön ei kyselyn vastauksista voi tässä vaiheessa vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vastauksia pitää vielä analysoida tarkemmin. Tässä voisi olla myös jatkotutkimuksen paikka.
tämän merkinnän kirjoittivat Kristiina Karjalainen ja Anni Rytkönen