konferenssi – Muuttuva Lukijuus

Muuttuva lukijuus -hanke on virallisesti jo päättynyt, mutta tieteellinen julkaiseminen vie aina oman aikansa, joten tutkimustuloksia esitteleviä julkaisuja on vielä tulossa. Ilmoittelemme julkaisuista tässä blogissa ja lisäämme ne julkaisuluetteloon. Lokakuussa julkaistaan myös Pirjo Hiidenmaan, Ilona Lindhin, Sara Sintosen ja Roosa Suomalaisen toimittama Lukemisen kulttuurit (Gaudeamus 2023), joka sisältää muhkean kokoelman tutkimuspohjaisia artikkeleita. Ne käsittelevät muun muassa lukemisen sosiaalisuuden muotoja, lukemisen tapoja ja vaikutuksia sekä tapoja puhua lukemisesta ja määritellä lukijuutta.

Mukana kirjallisissa tapahtumissa

Kevätkauteen on mahtunut monenlaista ohjelmaa. Roosa ja Ilona vierailivat maaliskuun lopussa Oxfordin kirjallisuusfestivaaleilla. Oxford on kaupunki, jossa historia ja tarinat elävät, ja festivaali tapahtuma, jossa kirjailijat ja lukijat kohtaavat. Ilman festareitakin kaupunki vetää puoleensa kirjallisuuden lukijoita kulkemaan suosikkikirjojensa tai -kirjailijoidensa maisemissa. Siellä on syntynyt taianomaisia maailmoja muun muassa J. R. R. Tolkienin, C. S. Lewisin, Lewis Carrollin ja Philip Pullmanin kynästä. Mikä olisikaan ollut sopivampi kohde meille lukemisen tutkijoille!

Oxfordin yliopistoon kuuluva Radcliffe Camera -kirjasto, joka on rakennettu vuosina 1737–1749.

Festivaaleilla kuulimme muun muassa professori Cristina Dondin luennon kirjapainotaidon vaikutuksista, Martin Sixsmithin ja Mihail Hodorkovskin keskustelun Venäjän nykytilasta, Ukrainasta paenneen 13-vuotiaan Jeva Skaletskan tarinan, Dave Richin haastattelun kulttuuriimme ja arkipäiväämme punoutuneesta antisemitismistä sekä professori John Careyn esitelmän tietokirjallisista lukukokemuksista. Lisäksi ihastelimme kaupungin kirjakauppojen valikoimia ja tunnelmaa sekä vierailimme Oxfordin yliopiston Bodleian-kirjastossa, jonka historia ulottuu 1400-luvulle. Bodleian-kokonaisuuteen kuuluvissa 27 kirjastossa on yhteensä 13 miljoonaa painettua teosta.

Tutkija Thomas Bodleyn (1543–1613) mukaan nimetty Bodleian-kirjasto.

Pirjo, Roosa ja Ilona kävivät huhtikuussa vierailulla Taideyliopiston Kirjallisuuden tulevaisuuden tekijät -kurssilla, jota on kevään mittaan vetänyt Minna Castrén. Me Muuttuva lukijuus -hankkeen edustajat puhuimme tietenkin lukemisesta ja lukemisen tutkimuksen näkökulmista sekä oman lukemisen reflektoinnista. Kurssilaiset olivat pitäneet lukupäiväkirjaa etukäteen ja sen kautta kiinnittäneet huomiota omiin lukutottumuksiinsa.

Lukijan ääntä avaamassa kotimaisissa konferensseissa

Kirjallisuudentutkimuksen päivät järjestettiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin tiloissa 4.–5.5., ja päivien teemana oli kokemus. Roosan esitelmässä ”Lukijan ääni lukukokemuksen kielellisissä kuvauksissa” käsiteltiin sitä, miten vaikuttavista lukukokemuksista kertoessaan lukijat etsivät kytköksiä erilaisiin tosielämän konteksteihin, kuten paikkoihin, fyysisiin tuntemuksiin ja muihin lukemiinsa teksteihin, esimerkiksi karttoihin tai valokuviin. Konferenssin ohjelmaan kuului myös Eevastiina Kinnusen ja Kaiju Harisen luotsaama paneelikeskustelu ”Miten tutkia lukukokemuksia”, jossa Ilona oli panelistina yhdessä Laura Karttusen, Päivi Kososen, Toni Lahtisen, Aino Mäkikallin, Viola Parente-Čapkován ja Riikka Rossin kanssa. Paneelissa esiin nousseet ajatukset jäivät elämään, niin että nyt on suunnitteilla eri yliopistojen välistä verkostoitumista ja muuta toimintaa. Konferenssijärjestäjien eli Miranda Geustin, Niina Hanhisen, Oiva Ristimäen ja Maarit Soukan kiitoskirjettä lainataksemme: ”Kun panelisteilta kysyttiin mitä kirjallisuudentutkimus, ja tarkemmin ottaen lukututkimus, tarvitsee, Päivi Kosonen tiivisti tarpeemme kahteen sanaan: rakkautta ja resursseja.” Tähän toiveeseen voimme sydämestämme yhtyä.

Kielitieteen päivät järjestettiin Oulussa 24.–26.5., ja Roosa oli mukana esitelmöimässä osana Kielitieteen tutkimuskohteet: kohti 2030 lukua -työpajaa. Esitelmä ”Lukijan ääni lukemiskulttuurien muovaajana” tarkasteli kielitieteen ja monitieteisen lukemistutkimuksen välisiä suhteita ja lukemisen, kielen ja kulttuurin välisiä rajapintoja diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Työpajassa käytiin ilahduttavaa pohdintaa tieteidenvälisyyden mahdollisuuksista kielitieteellisessä tutkimuksessa, ja samalla tilaisuus toimi Helsingin yliopiston yliopistonlehtorina toimineen Tapani Kelomäen muistoseminaarina.

Uutta kohti

Tutkimushankkeen päättymisen myötä projektissa päätoimisina työskennelleet tutkijat siirtyvät uusiin kuvioihin. Aihepiiri kuitenkin pysyy samana: Ilona jatkaa kirjoihin, kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyviä töitä yrittäjän roolissa. Roosa puolestaan jatkaa väitöskirjatutkimusta ja työskentelee ensi vuonna myös äidinkielen didaktiikan yliopisto-opettajana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä.

Jatkossa Roosa kertoo tarkemmin omasta väitöstutkimuksestaan toisessa blogissa ja Ilona pohtii kirjoittamisen ja lukemisen teemoja omassaan.

Hankkeemme väkeä osallistui syyskuun puolivälissä Ruotsin Lundissa taiteensosiologian konferenssiin, jonka järjestäjänä oli European Sociological Associationin (ESA) piirissä toimiva Sociology of the Arts Research Network.

ESA:n taiteensosiologian konferensseja järjestetään joka toinen vuosi jossakin eurooppalaisessa yliopistossa. Edellinen konferenssi järjestettiin Helsingissä, joskin pandemian takia verkkototeutuksena. ESA:n toimintaan ja taiteensosiologiaan hankkeellamme on kytkös Maaria Lingon kautta, joka on kuulunut yhdistyksen johtokuntaan vuosina 2005–2014 ja tehnyt mittavan uran taiteensosiologisen tutkimuksen parissa.

Konferenssin miljöönä oli muun muassa kulttuurihistoriallinen Kulturen-museo.

Konferenssissa pidettiin kaksi vaikuttavaa pääpuhetta. Luovien alojen ja kulttuurintuotannon liiketoiminnan yliopistonlehtori Marta Herrero Yorkin yliopistosta käsitteli kutsupuheessaan taiteen keinoin käytäviä eettisiä keskusteluja ja kriittisiä kannanottoja, jotka koskevat taidetta rahoittavia yrityksiä ja sponsorien vaikutusta taideinstituutioihin ja niiden imagoon. Toisena kutsupuhujana oli sosiologi Oleksandra Nenko, joka toimii vierailevana tutkijana Taideyliopistossa Helsingissä. Nenko käsitteli puheessaan kotimaansa Ukrainan sodan aikaista taidetta muun muassa kansallisen identiteetin rakentamisen, sodan tapahtumien läpikäymisen ja kollektiivisen muistin näkökulmista.

Maarian ja Ilonan esitelmä käsitteli kirjojen suosittelemista arvioinnin muotona ja osana osallistuvaa lukemisharrastusta. He esittelivät kyselytutkimuksemme tuloksia siltä osin kuin ne koskivat suositusten antamista ja vastaanottamista, kirjojen valintaperusteita ja lukemisen sosiaalisia ulottuvuuksia. Ahkerat lukijat näyttävät kyselymme valossa olevan oman lähipiirinsä asiantuntijoita, jotka antavat mielellään suosituksia muille. Lisäksi esitelmässä tarkasteltiin tapausesimerkkeinä niitä kirjoja, joita lukijat kyselyssämme mainitsivat suositelleensa viimeksi.

Roosa käsitteli esitelmässään diskursseja, joiden kautta lukijat reflektoivat kokemuksiaan lukemisen katkoksista elämän varrella. Esitelmän pohjana olevan analyysin alustavat tulokset herättivät keskustelua muun muassa lukemattomuuden herättämän syyllisyyden diskurssin vallitsevuudesta sekä analyysin myötä esiin nousevista potentiaalisista diskursiivisista muutoksista.

Saimme tutustua ilahduttavan laajaan tutkimusaiheiden kirjoon: mukana oli muun muassa taide-elokuvien ja nykysirkuksen tutkimusta, taidealan toimijoiden analyysia ja taiteellisten interventioiden tarkastelua. Kirjoja ja lukemista käsiteltiin meidän tutkimustemme lisäksi myös muissa esitelmissä. Jacob Habinek Linköpingin yliopistosta kertoi tutkimuksestaan, jossa hän tutkii Nobelin kirjallisuuspalkinnon taustalla aiempina vuosikymmeninä käytyjä keskusteluja ja valintaperusteluja muun muassa kirjeenvaihdon ja pöytäkirjojen perusteella. Henrik Fürst Tukholman yliopistosta tarkasteli esitelmässään kaunokirjallisuudesta kirjoitettujen kritiikkien määrää, pituutta ja sitä, keiden kirjat saavat arvion. Kvantitatiivinen tutkimus Ruotsin suurimpien sanomalehtien kritiikeistä osoittaa todeksi sen yleisen tuntuman, että arvioiden määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt. Arturo Rodriguez Barcelonan yliopistosta esitelmöi kustannusalalla vaikuttavasta polarisaatiosta ja keskittymisestä. Hän kertoi tutkimushankkeesta, jossa tarkastellaan kolmea profiililtaan erilaista barcelonalaiskustantamoa, jotka olivat sulautuneet osaksi isompaa konsernia. Yrityskauppojen vaikutus oli kustantamon toimijoiden kannalta ennen kaikkea rakenteisiin ja talouteen painottuva, ei niinkään kustantamojen arvomaailmaan vaikuttava.

Olimme kuin kotonamme lämminhenkisessä konferenssissa, joka tuntui luontevalta paikalta esitellä monitieteistä hankettamme ja sen tutkimuksia. Tapahtuma oli intensiivinen, sillä koettavana ja nähtävänä oli valtavasti niin mielenkiintoisia esitelmiä ja puheita kuin taide- ja kulttuurielämyksiäkin. Konferenssin tapahtumia järjestettiin Lundin yliopiston tilojen lisäksi Lundin taidehallissa sekä kulttuurihistoriallisessa Kulturen-museossa. Konferenssin päätöspäivänä järjestettiin retki Wanåsiin, jossa keskiaikaisen linnan ympäristössä on nähtävillä paikkaan suunniteltuja taideteoksia. Samana iltana Lundissa vietettiin kulttuurin yötä, jonka ansiosta meillä oli mahdollisuus vierailla muun muassa taideteosten luonnoksia ja pienoismalleja esittelevässä Skissernas museumissa.

Helsingin yliopisto

Avainsana: konferenssi

Hanke on päättynyt, eläköön lukemisen tutkimus

Muuttuva lukijuus Lundissa