Helsingin yliopisto
Hankkeemme väkeä osallistui syyskuun puolivälissä Ruotsin Lundissa taiteensosiologian konferenssiin, jonka järjestäjänä oli European Sociological Associationin (ESA) piirissä toimiva Sociology of the Arts Research Network.
ESA:n taiteensosiologian konferensseja järjestetään joka toinen vuosi jossakin eurooppalaisessa yliopistossa. Edellinen konferenssi järjestettiin Helsingissä, joskin pandemian takia verkkototeutuksena. ESA:n toimintaan ja taiteensosiologiaan hankkeellamme on kytkös Maaria Lingon kautta, joka on kuulunut yhdistyksen johtokuntaan vuosina 2005–2014 ja tehnyt mittavan uran taiteensosiologisen tutkimuksen parissa.
Konferenssissa pidettiin kaksi vaikuttavaa pääpuhetta. Luovien alojen ja kulttuurintuotannon liiketoiminnan yliopistonlehtori Marta Herrero Yorkin yliopistosta käsitteli kutsupuheessaan taiteen keinoin käytäviä eettisiä keskusteluja ja kriittisiä kannanottoja, jotka koskevat taidetta rahoittavia yrityksiä ja sponsorien vaikutusta taideinstituutioihin ja niiden imagoon. Toisena kutsupuhujana oli sosiologi Oleksandra Nenko, joka toimii vierailevana tutkijana Taideyliopistossa Helsingissä. Nenko käsitteli puheessaan kotimaansa Ukrainan sodan aikaista taidetta muun muassa kansallisen identiteetin rakentamisen, sodan tapahtumien läpikäymisen ja kollektiivisen muistin näkökulmista.
Maarian ja Ilonan esitelmä käsitteli kirjojen suosittelemista arvioinnin muotona ja osana osallistuvaa lukemisharrastusta. He esittelivät kyselytutkimuksemme tuloksia siltä osin kuin ne koskivat suositusten antamista ja vastaanottamista, kirjojen valintaperusteita ja lukemisen sosiaalisia ulottuvuuksia. Ahkerat lukijat näyttävät kyselymme valossa olevan oman lähipiirinsä asiantuntijoita, jotka antavat mielellään suosituksia muille. Lisäksi esitelmässä tarkasteltiin tapausesimerkkeinä niitä kirjoja, joita lukijat kyselyssämme mainitsivat suositelleensa viimeksi.
Roosa käsitteli esitelmässään diskursseja, joiden kautta lukijat reflektoivat kokemuksiaan lukemisen katkoksista elämän varrella. Esitelmän pohjana olevan analyysin alustavat tulokset herättivät keskustelua muun muassa lukemattomuuden herättämän syyllisyyden diskurssin vallitsevuudesta sekä analyysin myötä esiin nousevista potentiaalisista diskursiivisista muutoksista.
Saimme tutustua ilahduttavan laajaan tutkimusaiheiden kirjoon: mukana oli muun muassa taide-elokuvien ja nykysirkuksen tutkimusta, taidealan toimijoiden analyysia ja taiteellisten interventioiden tarkastelua. Kirjoja ja lukemista käsiteltiin meidän tutkimustemme lisäksi myös muissa esitelmissä. Jacob Habinek Linköpingin yliopistosta kertoi tutkimuksestaan, jossa hän tutkii Nobelin kirjallisuuspalkinnon taustalla aiempina vuosikymmeninä käytyjä keskusteluja ja valintaperusteluja muun muassa kirjeenvaihdon ja pöytäkirjojen perusteella. Henrik Fürst Tukholman yliopistosta tarkasteli esitelmässään kaunokirjallisuudesta kirjoitettujen kritiikkien määrää, pituutta ja sitä, keiden kirjat saavat arvion. Kvantitatiivinen tutkimus Ruotsin suurimpien sanomalehtien kritiikeistä osoittaa todeksi sen yleisen tuntuman, että arvioiden määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt. Arturo Rodriguez Barcelonan yliopistosta esitelmöi kustannusalalla vaikuttavasta polarisaatiosta ja keskittymisestä. Hän kertoi tutkimushankkeesta, jossa tarkastellaan kolmea profiililtaan erilaista barcelonalaiskustantamoa, jotka olivat sulautuneet osaksi isompaa konsernia. Yrityskauppojen vaikutus oli kustantamon toimijoiden kannalta ennen kaikkea rakenteisiin ja talouteen painottuva, ei niinkään kustantamojen arvomaailmaan vaikuttava.
Olimme kuin kotonamme lämminhenkisessä konferenssissa, joka tuntui luontevalta paikalta esitellä monitieteistä hankettamme ja sen tutkimuksia. Tapahtuma oli intensiivinen, sillä koettavana ja nähtävänä oli valtavasti niin mielenkiintoisia esitelmiä ja puheita kuin taide- ja kulttuurielämyksiäkin. Konferenssin tapahtumia järjestettiin Lundin yliopiston tilojen lisäksi Lundin taidehallissa sekä kulttuurihistoriallisessa Kulturen-museossa. Konferenssin päätöspäivänä järjestettiin retki Wanåsiin, jossa keskiaikaisen linnan ympäristössä on nähtävillä paikkaan suunniteltuja taideteoksia. Samana iltana Lundissa vietettiin kulttuurin yötä, jonka ansiosta meillä oli mahdollisuus vierailla muun muassa taideteosten luonnoksia ja pienoismalleja esittelevässä Skissernas museumissa.
