Helsingin yliopisto
Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012. Hän oli yhdestoista tasavallan presidentti ja ensimmäinen nainen virassa. Sitä ennen hän toimi mm. sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä sekä ulkoasiainministerinä.
Presidentti Tarja Halonen on kansainvälisen naisjohtajien neuvoston Council of Women World Leaders:in jäsen ja entinen puheenjohtaja. Neuvosto koostuu nykyisistä ja entisistä naispresidenteistä ja -pääministereistä. Neuvoston tavoite on verkostoida korkeimman tason naisjohtajia kansainvälisessä yhteistyössä ja pitää esillä naisia koskevia tärkeitä aiheita, kuten kehityksen oikeudenmukaista jakaantumista.
Presidentti Tarja Halonen, mitä opiskelitte Helsingin yliopistossa ja milloin?
Opiskelin vuosina 1963 -1968 oikeustieteen kandidaatiksi. Sen jälkeen jatkoin jonkin aikaa lisensiaattia silmällä pitäen, samaan aikaan kun olin töissä juristina Suomen ylioppilaskuntien liiton sihteeristössä.
Millaisia mielikuvia teillä on opiskeluajalta Porthanian tiloista?
Porthaniassa oli hyvin modernia, erityisesti verrattuna yliopiston päärakennukseen.
Kävittekö luennoilla vai puursitteko mieluummin yksin kirjatenttejä läpi? Mikäli seurasitte luentoja, onko mieleenne jäänyt vaikuttavia opettajia?
Meillä oli hyvin vähän luentoja. Opiskelu oli pääasiassa juuri puurtamista kirjastossa: Tiedekunnan omassa Porthaniassa, Richardinkadun lukusali ja hätätilanteessa Domus Academica. Monet kirjoista oli aikoja sitten loppuunmyyty ja kirjastossakin sai joskus olla salapoliisi. Kirjaston harvat ainoat lukukappaleet oli säännönmukaisesti väärissä paikoissa, jotta edellinen lukija olisi ollut etuoikeutettu löytämään sen.
Oliko teillä naisia opettajina?
Professori Inkeri Anttila oli ainoa minulle sattunut naispuolinen luennoija. Hän oli hyvä. Hänellä olisi lisäksi tutkinto myös valtiotieteellisen tiedekunnan puolelta. Syynä oli kriminologia. Koska pääaineeni oli rikosoikeus, minulla oli ilo olla hänen kanssaan enemmänkin tekemisessä. Graduni käsitteli nuorten rikoksentekijöiden valvontaa ja ohjausta. Myös jatko-opinnot olisivat olleet tästä. Anttila oli ehdoton suosikkini.
Työelämä vei teitä merkittäviin kansainvälisiin tehtäviin, edustitte Suomea presidenttinä EU:ssa, YK:ssa, ja monissa muissa monen- ja kahdenvälisissä konteksteissa. Mitä valmiuksia oikeustieteen opiskelu Helsingin yliopistossa oli antanut näihin tehtäviin? Kuuluiko opintoihinne kansainvälistä oikeutta?
Että asioihin pitää ja voi perehtyä, vaikka aihe olisikin aikaisemmin tuntematon. Suoritin tentin kansainvälisessä oikeudessa.
Lopuksi, mitä lähettäisitte terveisiksi tänään Porthaniassa opiskeleville oikeustieteen ylioppilaille?
Vaatikaa muutoksia, jos opinnot eivät vastaa yliopiston ulkopuolisen maailman tarpeisiin esim. kestävä kehitys. Ottakaa mahdollisimman paljon irti opiskeluajastanne.
