Kuten olette ehkä huomanneet, Kaisa-talon aukioloaikoja on laajennettu huhtikuun osalta. Kirjasto on palvellut sunnuntaisin klo 12-18 välillä opiskelijoita ja tutkijoita. Miltä siis näyttää sunnuntai kirjastossa?
Astelin kirjastoon kaksikymmentä yli kaksitoista pilvisenä sunnuntaina. Opiskelijoita näkyi jo istuvan muutamia ympäri kolmoskerrosta, mutta joka paikassa näytti olevan hyvin tilaa. Itse päätin aloittaa paikan etsimisen kuutoskerroksesta, joka osoittautui äärimmäisen hyväksi suunnitelmaksi. Löytämäni paikka oli autio ja rauha oli taattu. Napsaisin kuvan Instagramiin ja kaivoin esille lukemiset.
Lounastauon aikana kirjasto oli täyttynyt mukavasti. Tilaa oli kuitenkin sopivasti ja pystytin leirin vitoskerroksen sohvaryhmän luo. Pienehköt turistiryhmät pyörivät aina välillä kerrosten välillä, mutta tunnelma oli silti leppoisa ja kiireetön. Luku-urakka eteni mukavasti ja ajattelin käyttää mahdollisesti vielä seuraavankin sunnuntain tässä kiirettömässä ilmapiirissä. Jos tenttipaniikki iskee tai essee on vielä vaiheessa, kannattaa käydä tutustumassa kirjaston sunnuntaihin.
Nefa suuntaa kulkunsa Kruunuvuoren raunioihin ja hylättyihin huviloihin. Startti klo 13 Herttoniemen metroasemalta. Varaudu asianmukaisin varustein! Lisätietoja paikasta vaikkapa täältä. Facebook-eventtiin pääset tästä.
23.4. Hallituksen kokous klo 15 (paikka vielä auki)
Hallitus kokoustaa tuttuun tapaan. Lisätiedot tulossa.
30.4. Nefa-kahvit ja Lönnrotin lakitus
Kahvia saa klo 14 alkaen Topeliassa, D-rapun tutussa tilassa. Lönnrotin lakitus taasen alkaa klo 18.30. Mikäli Lönnrotin muistomerkki on tuntematon, pääsee tiedon polulle vaikkapa tätä kautta.
Joukko työelämäkurssilaisia oli mukana Kalevalaisten naisten liiton järjestämässä Kalevalanpäivän tapahtumassa Finlandia-talolla. Opiskelijajoukkiomme sai tehtäväkseen kaikenlaisia töitä tarrojen liimauksesta ilmanpallojen solmimiseen ja juttujen kirjoittamiseen. Saimme myös iloksemme osallistua illan konserttiin, joka tarjosi hienoja elämyksiä.
Kun kaikki oli vielä hiljaista..
Saavuimme Finlandia-talolle lauantaina puolen päivän maissa ja meille jaettiin päivän tehtävät. Itse liimasin laatikolliseen tiskiliinoja tarroja ja järjestin myyntipöytää, jonka jälkeen sain olla mukana pukemassa erilaisia muinaispukuja liiton jäsenten päälle. En ole koskaan aiemmin päässyt muinaispukujen makuun, mutta täytyy myöntää niiden olevan melko hieno ilmestys suurissa joukoissa. Samalla saimme myös paljon tietoa ja kuulimme erilaisia henkilökohtaisia kokemuksia pukujen käytöstä sekä niihin liittyvistä tapahtumista. Illan aikana moni kansallis- tai muinaispuvun käyttäjä kertoikin mielellään omia muistojaan puvuista ja niiden tekemisestä.
Rakentumassa Kalevala Korun piste.
Plazalle rakentui kokonainen juhlanäyttämö erilaisine myynti- ja esittelypöytineen. Ennen varsinaista konserttia ja väliajalla Plazan lavalle nousi hienoja nuoria muusikoita ja laulajia, jotka innostivat muun joukon jopa perinteisiin tansseihin! Myös Duudsonit innostivat varsinkin nuorempaa polvea kaikenlaisiin aktiviteetteihin.
Kaikenlaista juhlahumua oli tarjolla ja pääkonsertti tarjosi musiikkia laajalla skaalalla. Omaksi illan lempiesityksekseni voin nimetä Pitkäsen Matin vedon bändeineen ja tanssijoineen. Harvoin olen esityksiä seuranneena ollut niin haltioissani musiikin ja tanssin yhteispelistä. Folkin ja räpin yhdistäminen käy harvoin näinkin saumattomasti ja illan keskusteluista päätellen bändi sai monta uutta ihailijaa. Toki tarjolla oli myös perinteisempää kansanmusiikkia ja esityksiä.
Konsertti on alkamaisillaan. Suurin osa vieraista pukeutui kansallispukuihin.
Kulttuuripuolen opiskelijan näkökulmasta oli kiintoisaa nähdä, miten ajatusta perinteestä on jatkettu Kalevalaisten naisten alkuvuosista tähän päivään. Suurin osa yleisöstä koostui itseäni vanhemmasta sukupolvesta, mutta uusi sukupolvi näyttää ottaneen osia perinteistä myös itselleen. Kansallispukujen osia oli yhdistelty onnistuneesti modernimpaan pukeutumiseen ja oman perinteen tunteminen näytti olevan monelle kunnia-asia. Oli kiintoisaa seurata myös yhteisön itsensä toimintaa ja tapoja, jotka itselleni ovat vielä varsin vieraita. Aiempien sukupolvien perinne näyttääkin olevan hyvin eloisa osa nykypolvenkin toimia. Perinteet vain muovautuvat vastaamaan tämän päivän elämää. Ei muuta kuin juhlimaan Kalevalan juhlavuotta!
Nefa-Helsinki Ry täyttää 45 vuotta ja juhlimme tapahtumaa tietenkin sen arvoisesti. Juhlintamme paikkana toimii Ravintola Piano perjantaina 13. maaliskuuta kello 18.00 alkaen.
Päivälliskortin (30e/40e) hintaan sisältyy buffet, jälkiruoka, sekä kaksi lasia viiniä tai alkoholitonta juotavaa. Muut juomat ovat omakustanteisia.
Ilmoittautuminen juhliin on avattu ja se sulkeutuu viimeistään Kalevalan päivänä 28.2. Tilaa on rajallisesti, joten älä odota liian pitkään tai paikat täyttyvät ilman sinua. Lisätietoja juhlasta voi myös kysellä järjestömme sihteeriltä Liisalta tai lukea ilmoittautumislomakkeesta.
Astelin kirjastoon kaksikymmentä yli kaksitoista pilvisenä sunnuntaina. Opiskelijoita näkyi jo istuvan muutamia ympäri kolmoskerrosta, mutta joka paikassa näytti olevan hyvin tilaa. Itse päätin aloittaa paikan etsimisen kuutoskerroksesta, joka osoittautui äärimmäisen hyväksi suunnitelmaksi. Löytämäni paikka oli autio ja rauha oli taattu. Napsaisin kuvan Instagramiin ja kaivoin esille lukemiset.
