Tutkimuksen aineisto muodostui strukturoidun kyselylomakkeen vastauksista. (katso liite 1) Tutkimuksen aineisto kerättiin The Student Teachers’ Sense of Professional Agency –tutkimuksen yhteydessä. (Pietarinen, Pyhältö, Soini, Salmela-Aro, 2013; Pyhältö, Pietarinen, & Soini, 2015; Soini, Pietarinen, Toom, & Pyhältö, 2015) Aineisto kerättiin keväällä 2013. Aineisto kerättiiin ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoilta kolmessa suomalaisessa yliopistossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 244 opiskelijaa. Opiskelijat osallistuivat vapaaehtoisesti. Vastaukset kerättiin paperilomakkeilla opiskelutilanteen yhteydessä. Lomakevalinnalla pyrittiin vaikuttamaan siihen, että vastausprosentti olisi mahdollisimman suuri. Tutkijat esittelivät tutkimuksen ja keräsivät materiaalin itse menemällä paikan päälle. Kokonaisvastausprosentti oli 83%.
Aiempien tutkimusten perusteella testattiin seuraavat kolme hypoteesia
- Opettajaopiskelijoiden ammatillisen toimijuuden ymmärrys ammatillisessa yhteisössä koostuu toisiinsa liittyvistä komponenteista, jotka ovat: muiden palautteen hyödyntäminen ammatillisessa kehityksessä, kollektiivisen tehokkuuden arvostaminen ammatillisissa tehtävissä, yhteisöllisyyden korostuminen kollegoiden kanssa, pyrkimys omaan ja toisten kehitykseen sekä kyky pyytää aktiivisesti apua kollegoilta.
- Koettu oppimisympäristö sisältää seuraavanlaiset osat: saadaan sosiaalista tukea muilta opettajaopiskelijoilta, koetaan niin tasa-arvoa kuin arvostusta (opettajaopiskelijoilta), havaittavissa rakentava ilmapiiri opiskelijoiden kesken sekä mahdollisuus osallistua yhteisöön vastuullisena toimijana.
- Tukeva, rakentava ja tiedostava opettajankoulutusympäristö edistää ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kykyä helpottaa vastavuoroista toimijuutta ammattiyhteisössä.
Asteikko koostuu kolmestatoista (13) osasta. Osat mittaavat viittä (5) faktoria/osatekijää, opettajaopiskelijoiden käsityksestä ammatillisen toimijuuden muodostumisesta ammattiyhteisössä.
Ammatillisen toimijuuden faktorit ovat:
- Palautteen hyödyllisyys, yhteisön tehokkuus, käsitys yhteisöstä, pyrkimys kehitykseen ja avun etsiminen ja pyytäminen.
Oppimisympäristö skaala koostuu yhdeksästä osasta, jotka mittaavat oppimisympäristöä opettajaopiskelijoiden näkökulmasta:
- sosiaalinen tuki
- tasa-arvo
- ilmapiiri
- tunnustus/tunnistus.
Kaikki osat arvosteltiin asteikolla yhdestä seitsemään, jossa yksi tarkoitti, että oli täysin eri mieltä, ja seitsemän että on täysin samaa mieltä. Kysely toteutettiin paperisena, jotta vastausprosentti olisi mahdollisimman suuri. Sähköposti on helppo sivuuttaa, näin ollen paperisen kyselyn vastausprosentin oletetaan olevan suurempi.
Esimerkki väitteitä ilmapiirin tutkimiseen liittyen:
- Opettajakoulutuksessa on hyvä opiskeluilmapiiri.
- Voin kertoa avoimesti omista virheistäni vertaisille.
Hankitulla aineistolla pääsi mielestämme ilmiöön käsiksi melko hyvin. Vastausprosentti oli hyvä. Kysymysasettelut tulisi olla rajattuna mahdollisimman tarkasti, vähentäen vääriä vastauksia. Vastausvaihtoehtojen laaja skaala, edesauttaa tarkempaa vastausmahdollisuutta. Tutkijoiden fyysinen läsnäolo ja vastaamiseen varattu aika ovat varmasti vaikuttaneet korkeaan vastausprosenttiin. Toisaalta olisi voinut olla hyvä tarkkailla jotakin tilannetta, joka olisi kenties antanut varmemmin puolueettoman käsityksen ilmiöstä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saattavat olla johdateltavissa, eivätkä ehkä siksi uskalla esittää eriäviä mielipiteitä. Olisi myös voinut katsoa, miten arvosanat korreloivat suhteessa ryhmätöiden ja vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Luokanopettajat ovat lähtökohtaisesti hyvin valikoitu joukko suuren hakijamäärän takia. Tämä olisi syytä huomioida tuloksissa.
-Vuorovaikuttajat
Liite 1
