Käsittämässä käsitteitä

Virtuoosit-ryhmämme on lähestynyt tutkivaa työtapaa virtuaalisten mallien ja niiden hyödyntämisen kautta. Suurin osa ajastamme on kulunut vilkkaan käsitekeskustelun äärellä.

Lööppiaiheena ryhmällämme oli ”Virtuaaliset mallit tuovat konkreettisuutta työelämätoimijoiden yhteistyöhön”. Luodessamme tutkimussuunnitelmaa tämän aiheen pohjalta kohtasimme välittömästi sekä käsitteiden määrittelemisen merkityksen että vaikeuden. Emme tienneet, mitä tässä lööpissä tarkoitettiin termeillä ”virtuaaliset mallit”, ”konkreettisuus” tai ”työelämätoimijat”. Tämä käsittämätön lööppi antoi kuitenkin tutkimuksellemme aiheen, jonka pohjalta lähdimme luomaan tutkimussuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelmasta oli käytävä ilmi, mitä tutkitaan, miksi tutkitaan ja miten tutkitaan. Kaikille ryhmässämme oli selvää, että tutkimusaiheemme oli tässä digitalisaation ja datafikaation määrittämässä ajassa hyvin ajankohtainen, mutta yhtä epäselvää oli, mitä olimmekaan tutkimassa ja miten. Selvitimme terminologiaa, sen pohjalta mahdollista aiempaa tutkimusta ja ilmiötä yleisesti ja päädyimme rajaamaan tutkimuksemme rakennusalalle. Tämä oli varsin onnekas sattuma; myöhemmin kävi ilmi, että nimikkotutkijamme oli tehnyt tutkimustaan juuri tässä kohdejoukossa.

Tutkijatapaamista varten perehdyimme nimikkotutkijamme Sami Paavolan artikkeliin ”Dynamics of Design Collaboration: BIM Models as Intermediary Digital Objects”. Jos olimme olleet hämmentyneitä jo lööpin äärellä, nyt olimme sitä vielä enemmän. Samin tutkimuksessa oli keskitytty tutkimaan rakentamisen tietomallintamisen (BIM) vaikutusta yhteistyöhön suunnitteluprosessin aikana. ”In this paper we study how Building Information Modelling (BIM) is changing work and interaction in the design of buildings, and how to take this change into account in the conceptualizations of design collaboration.” Tutkimusmenetelminä oli käytetty havainnointia ja haastatteluita. Käytännössä oli siis tarkkailtu eri toimijoiden yhteistyötä rakennussuunnittelussa, kun käytettävissä olivat digitaaliset 3D-mallit, joita pystyttiin helposti muokkaamaan suunnitteluprosessin missä tahansa vaiheessa. Tutkimusongelma oli meille näennäisen selkeä, mutta artikkeli vilisi ymmärrystä, ja siten tarkkaa määrittelyä, vaativia käsitteitä.

Tieteellisessä tutkimuksessa käsitteillä voidaan paitsi nimetä myös kuvata, luokitella, analysoida ja jäsentää ilmiöitä ja ne ovat tarkasti määriteltyjä juuri kulloisessakin kontekstissa. Käsitteet voivat syntyä tutkimuksen yhteydessä ja toisinaan itse tutkimuksen tavoite saattaa olla ilmiön käsitteellistäminen. Joka tapauksessa käsitteen määrittelyllä tutkija jakaa ymmärryksensä juuri kyseisestä käsitteestä juuri kyseisessä yhteydessä. Käsitteet ovat siis tieteellisen tutkimuksen välttämättömyyksiä, mutta yksinään (valitettavasti) riittämättömiä. Teoreettiset käsitteet vaativat empiiriset eli havainnoitavat vastineet. Tällöin puhutaan käsitteiden operationalisoinnista. Operationalisointi on helppo ymmärtää, kun kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, mutta laadullisen tutkimuksen kohdalla se ei ole yhtä suoraviivaista. Joka tapauksessa tutkimusta tehdessä oleellista on se, mitä havainnoidaan ja mihin huomio kiinnitetään.

Käsitteet ovat tutkimuksen teon välttämättömyys. Ne tuovat teoreettisuuden tutkimukseen ja tekevät tutkimuksesta tieteellistä. ”Käsitteiden valinta, käyttö ja käsitteellistäminen ovat teoreettista työtä, joka kiteyttää tutkijan oppimia asioita.” Ryhmämme on viettänyt nyt lukuisia, hyvin käytännönläheisiä tunteja käsitteiden äärellä pyrkien löytämään yhteisen ymmärryksen siitä, mitä tutkija on eri käsitteillä tarkoittanut ja mitä siis on tutkittu. Oman haasteensa on tuonut tutkijamme artikkelin englanninkielisyys. Kun itse aihe on ollut meille uusi ja asian ymmärtäminen ja näkemysten jakaminen ryhmän sisällä on haastavaa jo suomeksi, oman lisämakunsa on tuonut englanninkielisten käsitteiden ymmärtäminen ja kääntäminen.

Paitsi on ollut haastavaa perehtyä tutkimusaiheemme ja nimikkotutkijamme tutkimuksen käsitteistöön, on ollut lähes yhtä haastavaa ymmärtää tieteellisen tutkimuksen kieltä ja käsitteitä. Jotta on voinut määritellä tutkittavaa tutkimustamme ja sen käsitteitä, on ensin täytynyt selvittää, mitä eri tutkimuskäsitteet tarkoittavat. Mitä tarkoitetaan tutkimusongelmalla, -ilmiöllä tai -suunnitelmalla puhumattakaan käsitteiden operationalisoinnista? Kohti tutkivaa työtapaa on toistaiseksi Virtuooseille merkinnyt pitkälti pyörimistä käsitteiden ympärillä, kun on pyritty ymmärtämään, mistä ensin lööpissä ja sitten tutkijamme artikkelissa on ollut kyse ja yhtä hyvin silloinkin, kun on perehdytty tutkimuksen voimasanoihin. Ihan varmasti kuitenkin nyt käsitämme jaettujen käsitteiden tärkeyden, joskin niiden merkityksen ymmärtäminen saattaakin olla vielä työn alla.

Kuinka muissa ryhmissä käsitteitä on käsitelty ja käsitetty?

– Heidi / Virtuoosit

Blogitekstissä lähteinä on käytetty Sami Paavolan ja Reijo Miettisen artikkelia ”Dynamics of Design Collaboration: BIM Models as Intermediary Digital Objects” (2012) ja kurssilla käytettyä ”Tutkimuksen voimasanat” -teosta.