Helsingin yliopisto
Kurssi alkaa lähestyä loppuaan. Päätimme kuitenkin vielä ennen jäähyväistelyjä hyödyntää nimikkotutkijamme Janne Varjon jakamia artikkeleita ja jakaa ajatuksia teidän kanssanne.
Nimikkotutkimuksemme on siis juuri julkaistun kirjan, Oma paikka haussa kappale 9, jossa tutkitaan maahanmuuttajataustaisten nuorten toimintahorisontteja. Toisesta kirjan kappaleesta olette mahdollisesti kuulleet ryhmältä Sensitiiviset.
Nimikkotutkijamme suositteli lukea artikkeleita Kupolista. Tutustuin artikkeliin, joka on tehty samaan tutkimukseen perustuen kuin kirjan Oma paikka haussa artikkelit. Artikkelin näkökulma on rasismin kokemukset, joita tarkastellaan tutkimuksen kahden ensimmäisen haastattelun perusteella, jättäen toiselle asteelle siirtymän pois.
Mielenkiintoista oli huomata, että Varjon, Holmbergin ja Kalalahden (2019, s.4) artikkelissa mainittiin, että Suomessa on OECD ja Pohjoismaita suuremmat erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten oppimistuloksissa. Toisaalta, Zacheuksen, Kalalahden, Varjon, Saarisen, Jahnukaisen, Mäkelän ja Kivirauman (2018. s.83) artikkelissa kerrottiin, että rasismia esiintyisi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vähemmän kuin monessa Euroopan maassa. Kuitenkin riippuu siitä mistä maasta on Suomeen muuttanut, sillä on löydetty, että rasismi Saharan eteläpuoleisilta Afrikan mailta tulleita kohtaan olisi toiseksi yleisintä Euroopassa.
Monen tutkimuksen tulokset näyttävät, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat Suomessa enemmän kiusaamista, syrjintää, häirintää ym. kuin kantaväestön nuoret. Nuoret ovat toisissa tutkimuksissa kertoneet, että heidän tulee olla vahvoja ja kehittää selviytymiskeinoja, mikäli haluavat maahanmuuttajataustaisina menestyä diskriminoivassa koulussa ja työelämässä (Zacheus ym. 2018. 83-84). Varjon ym. (2019) artikkelin neljän nuoren kertomuksista tuli esille heidän keinojaan selviytyä erilaisista eriarvoistavista kokemuksista kuten, rasismin väheksymistä ja sosiaaliseen verkostoon tukeutuminen. Mikäli kävit kurssilla kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri, myös kurssin materiaalina olleessa Holmbergin ja Niemen (2019) artikkelissa huomaa myös haastattelevan motivoituvan häntä kohtaan kohdistuvasta epäluulosta haluamalla näyttää pystyvänsä parempaan.
Tässä oli muutama esimerkki siitä, kuinka lukemalla useampia julkaisuja samasta aiheesta tai jopa samasta tutkimuksesta saa tutkittavasta ilmiöstä kokonaisvaltaisemman kuvan. Se oli yksi tällä kurssilla oppimistani asioista. Kaikki yllä viittaamani artikkelit pohjautuivat samaan tutkimusaineistoon, lisäksi ryhmän Sensitiiviset esityksiä kuuntelemalla olemme saaneet myös toisen ryhmän näkökulman saman kirjan artikkelista.
Jos aiheet ovat tuntuneet kiinnostavilta, niin Kupolista löytyy monta artikkelia tästä aiheesta, sekä muista kuten monikulttuurisuus, tiedejulkaisun eettisyys, peruskoulun valikointi, koulun arviointi ja koulutuksen usko. Kannattaa käydä katsomassa! https://blogs.helsinki.fi/kupoli-unit/publications/
Onko teillä neuvoja, mistä kannattaa etsiä tulevilla kursseilla materiaalia? Jäikö mieleen muita kurssilla opittuja asioita, joista muutkin kurssilla opiskelevat voisivat hyötyä?
Lähteet:
Holmberg & Niemi (2019) Sinnikäs ja taipuisa toimijuus nuoren musliminaisen koulutuspolun kerronnassa. Nuorisotutkimus (37)
Varjo, Holmberg & Kalalahti (2019) Oma paikka haussa (9): Maata näkyvissä? Maahanmuuttotaustaisten nuorten toiminnan horisontit ja sidoksellinen toimijuus.
Zacheus, Kalalahti, Varjo, Saarinen, Jahnukainen, Mäkelä & Kivirauma (2018) Discrimination, Harassment and Racism in Finnish Lower Secondary Schools. Published online: 29 Mar 2019. Nordic Journal of Migration Research
Maahanmuuttivat