Helsingin yliopisto
Heippa lukijat!
Tiistain lähitapaamiskerralla pääsimme esittelemään tutkimussuunnitelmamme (helikopterivanhemmuuden vaikutukset lapsen sosiaalisiin taitoihin) muille ryhmille. Helikopterivanhemmuus herätti paljon keskustelua ja yksi esille noussut asia oli ilmiön harvinaisuus Suomessa. Luennolla meille esitettiin kysymys: “Kuinka monen huoltaja on/on ollut helikopterivanhempi?”. Käsiä ei juurikaan noussut ylös, vaikka tapaamiseen osallistui monta kymmentä opiskelijaa. Tämä sai meidätkin pohtimaan uudelleen tutkimustapaamme helikopterivanhemmuudesta.
Tutkimussuunnitelmamme mukaan tutkimusotteenamme olisi vain kaksi ensimmäisen luokan opiskelijaryhmää. Tuottaisiko tälläinen tutkimusote kuitenkaan tarpeeksi kattavaa tietoa koko Suomen helikopterivanhemmuus– tilanteesta? Ilmiön ollessa niin harvinainen Suomessa, olisi hyvin mahdollista ettei noin 60 oppilaan joukosta löytyisi yhtäkään helikopterivanhemman lasta.
Toivotun tutkimustuloksen saamiseksi meidän pitäisi laajentaa tutkimusotetta sekä henkilömäärän että aluerajauksen osalta. Otteessa tulisi olla oppilaita eri kouluista ympäria Suomea. Pohdimme myös eri maineisten kaupunginosien vaikutusta helikopterivanhemmuuden ilmenemiseen. Voisi olettaa, että hyvämaineisilla alueilla ja kouluilla olisi jotain yhteyttä helikopterivanhemmuuteen. Myös julkisten ja yksityisten koulujen erot tulisi huomioida tutkimuksessa.
Tässä keskiviikko iltapäivämme mietteet helikopterivanhemmuuden tutkimuksesta, mitä mietteitä teillä herää?
Terveisin,
Enni ja Sanna/Helikopterit