PAMEL receives more funding

UPDATE

To our great delight, the PAMEL project has received more funding during 2022.

The Finnish Cultural Foundation awarded Hanna Walsh with a grant to research private sector service workers’ quality of employment, food insecurity and diet quality and their associations.

The Signe and Ane Gyllenberg Foundation awarded Elviira Lehto with a grant to research individuals’ motives driving food choice as well as background factors and how they enable a climate friendly diet.

A heartfelt thank you to The Finnish Cultural Foundation and The Signe and Ane Gyllenberg Foundation for their funding that will support research on PAM members’ quality of life and work as well as health and sustainable diets.

Lisää rahoitusta PAMEL-hankkeelle

PÄIVITYS

Iloksemme voimme ilmoittaa, että PAMEL hanke on saanut lisää rahoitusta vuoden 2022 aikana apurahojen muodossa.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi Hanna Walshille lokakuun 2021 haussa apurahan yksityisten palvelualojen työntekijöiden työsuhdemuodon, työn laadun, ruokaturvattomuuden ja ruokavalion laadun sekä niiden välisten yhteyksein tutkimiseen Eini Laakkosen rahastosta.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö myönsi Elviira Lehdolle apurahan Steiner rahastosta (2022-23) tutkiakseen yksilön ruoanvalintamotiiveja ja taustatekijöitä terveellisen ja ilmastokestävän ruokavalion mahdollistavina tekijöinä.

Kiitämme erittäin lämpimästi Suomen Kulttuurirahastoa ja Gyllenbergin säätiötä tuestaan, joka mahdollistaa tutkimuksen pamilaisten työn- ja elämänlaadun sekä terveyden ja kestävien ruokavalioiden edistämiseksi.

A third of private sector service workers had severe food insecurity

PRESS RELEASE

In the PAMEL study conducted by the Universities of Helsinki and Tampere, a third of the participating 6435 Private Sector Service Trade Union (Service Union United, PAM) members had experienced severe food insecurity in the last month in 2019. Severe food insecurity means the respondent had to skip meals, had gone to sleep hungry or had gone a whole day without eating due to financial reasons.

The risk of food insecurity was markedly increased for those who reported great difficulties in covering household expenses with their income and younger age groups. Not being married, low education, working in the hospitality industry, being male and living in rented housing also increased the probability of severe food insecurity.

Food insecurity was noticeably more prevalent among private sector service workers compared to the population-representative studies. However, there is a lack of studies on food insecurity in Finland. In previous studies, food insecurity has been associated with higher mortality and multiple diseases, such as diabetes, hypertension and mental health problems.

“These results are worrying considering the impact food insecurity has on an individual’s wellbeing and quality of life as well as on a societal level in health care costs” says nutrition researcher Hanna Walsh from the University of Helsinki.

The PAMEL study results were in line with previous studies where food security is seen as a consequence of multiple economic issues such as lower household income, lack of assets and savings, and income instability. The majority of PAM members who participated in the study were employed. The service sector is characterised by low salaries, part-time and temporary work contracts as well as physically tasking shift work. The study’s result shows that the employed can also be severely food insecure and highlights the need for employment contracts, salaries and social benefits that enable basic security. Furthermore, the COVID-19 pandemic has emphasised the significance of private sector workers in the functioning of society.

Finland has also signed the UN covenant on the Right to Food, which guarantees everyone should have the right to a minimum wage and social security that is sufficient to meet the cost of nutritious food and other basic needs. To know whether these rights are realised food insecurity levels need to be monitored in the population.

“It is necessary for the welfare state to take care of the coping of low-wage workers in the work force. Social sustainability means that healthy and ecologically sustainable diets are affordable and accessible to all” states the principal researcher Maijaliisa Erkkola, Professor of Nutrition at the University of Helsinki.

***

The results were published in the Public Health Nutrition journal: Hanna Walsh, Jaakko Nevalainen, Tiina Saari, Liisa Uusitalo, Turkka Näppilä, Ossi Rahkonen, Maijaliisa Erkkola. Food insecurity among Finnish private service sector workers: validity, prevalence, and determinants. Public Health Nutrition. https://www.doi.org/10.1017/S1368980022000209 [not the final version].

PAM-työntekijöillä kolmanneksella vakavaa ruokaturvattomuutta

TIEDOTE

Yhteensä 6435 Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsentä kattavassa Helsingin ja Tampereen yliopistojen PAMEL-tutkimuksessa yli kolmasosa vastaajista oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana vuonna 2019. Vakavaksi ruokaturvattomuus luokittui, kun vastaaja oli taloudellisista syistä joutunut pienentämään aterioitaan, jättämään aterioita väliin, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä.

Vakava ruokaturvattomuus oli moninkertaisesti todennäköisempää nuoremmilla työntekijöillä ja niillä, jotka ilmoittivat suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kotitalouden tuloilla. Lisäksi vakavan ruokaturvattomuuden riski oli korkeampi naimattomilla, vähän koulutetuilla, matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevillä, miehillä sekä vuokralla asuvilla.

Ruokaturvattomuus oli palvelualojen työntekijöillä huomattavasti yleisempää verrattuna aiempaan koko väestöä kuvaavaan tutkimukseen. Tosin aihetta on Suomessa tutkittu hyvin niukasti. Ruokaturvattomuuden on aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen ja moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen sekä mielenterveysongelmiin.

– Tulokset ovat huolestuttavia, kun ajatellaan millainen vaikutus ruokaturvattomuudella on yksittäisen ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun, sekä yhteiskunnan tasolla terveydenhoitokuluihin, sanoo ravitsemustieteen tutkija Hanna Walsh (ETM) Helsingin yliopistosta.

PAMEL-tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan ruokaturvattomuuden ydinsyinä pidetään riittämättömiä tuloja, tulojen epävarmuutta sekä säästöjen ja omaisuuden puutetta. Tutkimukseen osallistuneista PAMin jäsenistä suurin osa oli työssäkäyviä. Palvelualojen palkat ovat matalat, työsuhteissa korostuu osa- ja määräaikaisuus ja työ on usein fyysisesti kuormittavaa vuorotyötä. Tutkimustulos osoittaa, että työssäkäyvätkin voivat olla vakavasti ruokaturvattomia ja alleviivaa tarvetta perustarpeet kattavalle palkkatasolle ja tuille. Samaan aikaan palvelualojen työntekijöiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on koronapandemian myötä korostunut.

Suomi on allekirjoittanut YK:n Oikeus ruokaan -sopimuksen, jonka mukaan kaikilla on oikeus vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, jotka kattavat ravitsevan ruoan ja muut perustarpeet. Oikeuksien toteutumisen arviointi edellyttää väestön ruokaturvan seurantaa.

– Pienituloisen työvoiman työssä jaksaminen on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta välttämätöntä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää, että terveelliset ja ekologisesti kestävät ruokavaliot ovat kohtuuhintaista ja kaikkien saavutettavissa, toteaa tutkimuksesta vastaava ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.

***

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Public Health Nutrition -tiedelehdessä: Hanna Walsh, Jaakko Nevalainen, Tiina Saari, Liisa Uusitalo, Turkka Näppilä, Ossi Rahkonen, Maijaliisa Erkkola. Food insecurity among Finnish private service sector workers: validity, prevalence, and determinants. Public Health Nutrition. https://www.doi.org/10.1017/S1368980022000209 [not the final version].