TIEDOTE
Yhteensä 6435 Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsentä kattavassa Helsingin ja Tampereen yliopistojen PAMEL-tutkimuksessa yli kolmasosa vastaajista oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana vuonna 2019. Vakavaksi ruokaturvattomuus luokittui, kun vastaaja oli taloudellisista syistä joutunut pienentämään aterioitaan, jättämään aterioita väliin, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä.
Vakava ruokaturvattomuus oli moninkertaisesti todennäköisempää nuoremmilla työntekijöillä ja niillä, jotka ilmoittivat suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kotitalouden tuloilla. Lisäksi vakavan ruokaturvattomuuden riski oli korkeampi naimattomilla, vähän koulutetuilla, matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevillä, miehillä sekä vuokralla asuvilla.
Ruokaturvattomuus oli palvelualojen työntekijöillä huomattavasti yleisempää verrattuna aiempaan koko väestöä kuvaavaan tutkimukseen. Tosin aihetta on Suomessa tutkittu hyvin niukasti. Ruokaturvattomuuden on aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen ja moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen sekä mielenterveysongelmiin.
– Tulokset ovat huolestuttavia, kun ajatellaan millainen vaikutus ruokaturvattomuudella on yksittäisen ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun, sekä yhteiskunnan tasolla terveydenhoitokuluihin, sanoo ravitsemustieteen tutkija Hanna Walsh (ETM) Helsingin yliopistosta.
PAMEL-tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan ruokaturvattomuuden ydinsyinä pidetään riittämättömiä tuloja, tulojen epävarmuutta sekä säästöjen ja omaisuuden puutetta. Tutkimukseen osallistuneista PAMin jäsenistä suurin osa oli työssäkäyviä. Palvelualojen palkat ovat matalat, työsuhteissa korostuu osa- ja määräaikaisuus ja työ on usein fyysisesti kuormittavaa vuorotyötä. Tutkimustulos osoittaa, että työssäkäyvätkin voivat olla vakavasti ruokaturvattomia ja alleviivaa tarvetta perustarpeet kattavalle palkkatasolle ja tuille. Samaan aikaan palvelualojen työntekijöiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on koronapandemian myötä korostunut.
Suomi on allekirjoittanut YK:n Oikeus ruokaan -sopimuksen, jonka mukaan kaikilla on oikeus vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, jotka kattavat ravitsevan ruoan ja muut perustarpeet. Oikeuksien toteutumisen arviointi edellyttää väestön ruokaturvan seurantaa.
– Pienituloisen työvoiman työssä jaksaminen on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta välttämätöntä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää, että terveelliset ja ekologisesti kestävät ruokavaliot ovat kohtuuhintaista ja kaikkien saavutettavissa, toteaa tutkimuksesta vastaava ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
***
Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Public Health Nutrition -tiedelehdessä: Hanna Walsh, Jaakko Nevalainen, Tiina Saari, Liisa Uusitalo, Turkka Näppilä, Ossi Rahkonen, Maijaliisa Erkkola. Food insecurity among Finnish private service sector workers: validity, prevalence, and determinants. Public Health Nutrition. https://www.doi.org/10.1017/S1368980022000209 [not the final version].
