Lämmin kiitos kaikille vuonna 2016 Predo-tutkimukseen osallistuneille perheille!
Joulun ja uudenvuoden aikaan 23.12.2016–1.1.2017 voit tutkimukseen liittyvissä kiireellisissä kysymyksissä soittaa tai lähettää tekstiviestin numeroon 029 4129 434 / Niina Vähäaho.
Koko Predo-tutkimuksen porukka toivottaa teille oikein hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta!
Yksi Predo-tutkimuksen kiehtovimmista piirteistä ovat istukka- ja napanuoraverinäytteet, joiden kerääminen Predo-lasten syntyessä oli varsinainen tutkijoiden ja synnytyssairaaloiden työntekijöiden voimainponnistus.
Näistä näytteistä pystymme selvittämään muun muassa sitä, millaisia epigeneettisiä muokkauksia sikiön solujen DNA:ssa on tapahtunut raskausaikana. Epigeneettisillä muokkauksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että DNA:han lisätään tiettyihin kohtiin pieniä “merkkejä”, metyyliryhmiä, jotka auttavat solua päättämään, mitä geenejä luetaan ahkerammin ja mitä ei käytetä.
Vaikka yhden ihmisen kaikissa eri soluissa on lähtökohdiltaan samanlaiset DNA-ketjut ja siten myös ihan samanlaiset geenit, epigeneettisten muokkausten avulla solujen on mahdollista erilaistua niin, että eri solut tuottavat erilaisia asioita – hermosolu versoaa yhteyksiä toisiin hermosoluihin, karvatupen solut puskevat hiusta, ja niin edelleen. Eri solut käyttävät eri geenejä eri tavalla, oman roolinsa ja tarpeensa mukaan. Voisi ajatella, että DNA on ikään kuin keittokirja, ja epigeneettisten muokkauksien avulla solut voivat oman ympäristönsä ja tarpeidensa mukaan päättää, mitä reseptejä siitä keittokirjastaan käyttävät. Epigeneettisten muokkauksien avulla yksilö voi myös pyrkiä sopeutumaan ympäristöönsä: esimerkiksi raskausajan tapahtumat voivat vaikuttaa siihen, millaisia epigeneettisiä muokkauksia kehittyvän sikiön soluissa tehdään.
Epigeneettistä tutkimusta on jännittävää tehdä, mutta se on myös haastavaa. DNA:ssa on satoja tuhansia kohtia, jotka voidaan metyloida, ja kunkin näistä yhteyttä vaikkapa raskauden kestoon voidaan tarkastella.
Predossa olemme analysoineet näytteet ja niistä saatavan tiedon yhteistyössä arvostetun psykiatrian Max Planck -instituutin kanssa. Tällä viikolla minä (väikkärintekijä Sara) ja tutkimusavustaja Tuomas pääsimme paikan päälle Müncheniin opettelemaan instituutissa lisää tällaisen tiedon analysoinnista. Välillä tuntuu ihmeelliseltä, miten jänniä juttuja sitä saa työkseen tehdäkin!
Tähän blogiin on tarkoitus lisätä etupäässä ajankohtaisia uutisia ja tarinoita Predon vaiheista ja vaikutuksista. Blogin alkuun voisi kuitenkin listata suomenkielisiä kirjoituksia Predon tähänastisen historian varrelta:
Predo-tutkimuksen seurantavaihetta vetävä akatemiaprofessori, kehityspsykologian tutkimusryhmän johtaja Katri Räikkönen kirjoitti vuonna 2005 Tieteessä tapahtuu -lehdessä sikiöaikaisesta ohjelmoitumisesta ja silloin alkamassa olleesta Predo-tutkimuksesta. Vuonna 2009 Katri kertoi Yliopisto-lehdessä Predo-tutkimuksesta ja raskaudenaikaisesta stressistä. Katri valittiin akatemiaprofessoriksi 2015, ja tuolloin hän kuvasi Predoa ja muita tutkimushankkeitaan Suomen Akatemian uutisessa.
Predo-tutkimuksen gynekologit Pia Villa ja Hannele Laivuori kirjoittivat vuonna 2013 Lääkärilehdessä pre-eklampsiasta. Pre-eklampsian ehkäisystä ja aiheuttajista haastateltiin Hannele Laivuorta myös Tehy-lehden artikkeliin 2013. Myös Duodecim julkaisi pre-eklampsian ehkäisystä vuonna 2014 suomenkielisen katsauksen, jonka kirjoittivat Predo-tutkijat Pia Villa, Eero Kajantie ja Hannele Laivuori.
Syyskuussa 2016 STT uutisoi Predossa kerättyyn tietoon perustuen raskaudenaikaisen ylipainon vaikutuksista. Uutiset ovat luettavissa mm. Iltasanomien, Iltalehden sekä MTV:n verkkosivuilta.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Predo on jo yli kymmenen vuoden ikäinen tutkimushanke, jolle on vihdoin perustettu nettisivut ja blogi. Vuosina 2005-2009 Predoon osallistui kaiken kaikkiaan noin 4800 odottavaa äitiä eri puolilta Suomea. Tietoa kerättiin useaan otteeseen syntyneiden lasten ensimmäisten elinvuosien aikana.
Tällä hetkellä Predo-tutkimuksiin kutsutaan 7-11 vuoden ikään ehtineitä lapsia ja heidän vanhempiaan. Käynnissä olevan tutkimusvaiheen tavoitteena on tuottaa tietoa raskauden- ja lapsuudenaikaisten tekijöiden vaikutuksesta mm. lapsen ajattelun ja oppimisen kehitykseen, univalverytmiin, vahvuuksiin ja vaikeuksiin, sekä mikrobiomisiin ja hormonaalisiin tekijöihin.
Jos olet osallistunut Predo-tutkimukseen, kiitämme Sinua lämpimästi! Tutkimuksessa kerätty tieto on erittäin arvokasta. Toivottavasti voit osallistua myös Predo-tutkimuksen käynnissä olevaan vaiheeseen.
Tämän blogin kautta voi esittää Predo-tutkimukseen liittyviä kysymyksiä kirjoittamalla kommentteja. Kysymyksiä voi myös lähettää sähköpostitse osoitteeseen predo.study@helsinki.fi
