Kuudennella kerralla kokeilimme tuottaa itse aineistoja Epicollect5 -sovelluksella ja harjoittelimme interpoloimaan karttoja. Pääsimme seikkailemaan Kumpulan lähiympäristössä ja vähän pidemmälläkin keräämässä itse pisteaineistoa ympäristön ominaisuuksista, mikä oli kyllä varsin mukavaa vaihtelua ruudun tuijottamisen sijaan!
Kerätyn pisteaineiston pohjalta harjoittelimme interpolointia ja teimme kartat paikoissa koetun turvallisuuden perusteella. Interpoloiminen on itsessään varsin nopea operaatio, kuten Edvin kertoi blogissaan. Lisäksi yritin itse interpoloida esityksen myös paikkojen oleskeluviihtyvyydestä, mutta interpolointi epäonnistui useasti (vaikka onnistuessaan se olisikin varsin vaivatonta), joten päädyin lopulta visualisoimaan vain kurssikerralla tehdyn harjoituksen (kuva 2.)
Kurssikerran tehtävänä oli tuottaa kolme karttaa hasardeista opetusmateriaaliksi. Omat karttani tein maanjäristyksistä ja tulivuorista.
Tuotin ensiksi kartan sadan vuoden ajalla tapahtuneista suurista maanjäristyksistä, jotka ovat Richterin asteikolla yli 7.0 magnitudia (kuvat 3 ja 4). Halusin, että kartalla hahmottuvat alueet, joilla maanjäristysten haitat ovat suurimmat. Käytin lisäksi muita löytämiäni aineistoja mm. litosfäärilaatoista ja merialueista. Kartoista voi huomata suurimpien maanjäristysten sijaitsevan Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Muokkasin valkoharmaasta esityksestä hieman värikkäämmän, joka toimii tässä yksinkertaisessa esityksessä mielestäni hyvin. Mikäli olisin tehnyt kartan useiden eri hasardien esiintyvyydestä, olisi neutraalimpi esitys voinut olla jopa toimivampi.
Toisessa kartassa (kuva 5) esitin vuoden 2012 yli 3.0 magnitudin maanjäristykset. Vertailukohteena ensimmäiseen karttaani, halusin tässä esittää, missä maanjäristysten esiintyvyys on korkea. Kartasta voi havaita Tyynenmeren tulirenkaan lisäksi muualla litosfäärilaattojen saumakohdissa tapahtuvan tektonisen aktiivisuuden, joka ei tule ilmi suurimpia maanjäristyksiä kuvaavasta karttaesityksestä.
Kolmannessa kartassa yhdistin suurimpia maanjäristyksiä kuvaavaan karttaan vielä tulivuoret. Kartalla on havaittavissa tulivuorten esiintymisen yhteys suuriin maanjäristyksiin litosfäärilaattojen aktiivisissa saumakohdissa.Kuva 6. Kartalla suurimmat maanjäristykset ja tulivuoret.
Karttojen opetusmateriaali mielessä pitäen yhdessä nämä kartat esittävät mielestäni hyvin maankuoren toimintaa ja siitä johtuvia maapallomme luonnonhasardeja. Kartoilta voi havaita pääpiirteisesti tektonisesta aktiivisuudesta pääteltävät litosfäärilaattojen saumakohdat sekä suurten maanjäristysten ja litosfäärilaattojen liikkeiden yhteyden maanpinnalla näkyviin tulivuoriin. Karttoja voisi käyttää myös joidenkin ihmismaantieteen teemojen opetuksessa. Opetustarkoituksessa oleellista on myös alueen nimistö, joten sen suhteen olisin voinut myös nimetä esim. merkittävimmät mannerlaatat, saumakohdat tai mantereet kartalle.
Koska hasardeita esittävät alueet ovat laajoja ja kartat näyttävät pääpiirteet hasardien ilmenemisestä maailmanlaajuisesti, päädyin tekemään ekstrana vielä Kaakkois-Aasian alueesta täsmentävän kartan vuoden 2012 maanjäristyksistä ja liittää siihen vielä tulivuoret (kuva 7).
Kurssikerran tehtävät olivat tosi kivoja ja sitä mieltä oli ilmeisesti myös moni muukin! Aineistojen käsittely sujui kivasti, QGIS ei temppuillut pahemmin ja aihe oli kiinnostava.
Ensi viikolla onkin sitten viimeinen kurssikerta, huisia! Palaamisiin siis!
Riina
Lähteet:
Edvin Väänänen, kurssikerta 6: hasardikarttoja (luettu 15.3.2019)(https://blogs.helsinki.fi/edvaanan/2019/02/28/kurssikerta-6-hasardikarttoja/)
One Reply to “”