Pölyn laskeuduttua ensimmäisen kurssikerran järkytyksen jälkeen pakkasin HP:n läppärini ja itsevarmuuteni, ja suunnistin eräänä lauantai-iltapäivänä (toissapäivänä) inspiroivaksi toteamaani kahvilaan, ja tartuin härkää sarvista, tai toisin sanoen QGIS:iä projektista. Suunnitelmissahan oli luoda täydellinen kartta siinä ohimennen karamellilattea lipittäessä, mutta eihän se tietenkään ihan niin mennyt.
Sokeana noudatin kurssikerran kirjallisia ohjeita kohta kohdalta, ja tiettyyn pisteeseen näytti siltä, että kaikki sujuu kuten pitää. En kuitenkaan millään onnistunut liittämään joitain tasoja toisiinsa, ja olin jumissa. Hädissäni kysyin ystäviltäni apua, ja he neuvoivat parhaansa mukaan, kunnes selvisi, että olin yrittänyt yksinkertaista asiaa monen mutkan kautta ja liian kaukaa kiertäen. Klassinen virhe. Sen jälkeen jatkoimme matkaamme QGIS:n kanssa sovussa käsikkäin.
Tein koropleettikartan Suomen kuntien työttömyysasteista. Valitsin monista sarakkeista juuri työttömyyden, sillä se oli ilmoitettu attribuuttitaulukossa valmiiksi suhdelukuina, mikä vähentäisi potentiaalisia virheitä laskutoimituksia suorittaessani. Arvelin siis pääseväni helpolla. Näköjään karma liittyi peliin, sillä kuten aiemmin mainitsin, hankin itselleni muutaman kiertotien.
Työttömyyskartasta selviää Suomen eri alueiden työttömyysasteen erot. Suurimmillaan työttömyys on Pohjois- ja Itä-Suomessa, erityisesti Sallassa ja Taivalkoskella (20-22,6%). Puolestaan kaikkein paras työllisyystilanne näyttäisi olevan Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa, sillä työttömyysaste on jopa alle 5%! Kuulostaa utopistiselta minusta. Itse tulen Pohjois-Savosta, ja kartan mukaan siellä näyttäisi pitkälti olevan työttömiä sen 10-15% väestöstä.
Jo useamman vuoden ajan on ollut esillä – tai jossain pimeydessä vaanimassa – kauhukuva, jossa pienet suomalaiset maalaiskunnat näivettyvät. Palvelujen keskittyessä työikäistä väestöä muuttaa pienistä kunnista kasvukeskuksiin, jolloin kunnan veronmaksajat/kuluttajat/työntekijät vähenevät kiihtyvällä vauhdilla. Yritykset joutuvat kysynnän pienentyessä pahimmassa tapauksessa – nykyään valitettavan usein – joko lopettamaan toimintansa tai muuttamaan suurempiin keskuksiin, jolloin pienen kunnan työpaikat vähenevät ja työttömyys kasvaa. Kunta joutuu noidankehään, jossa ilmiöt voimistavat toisiaan, ja seurauksena on varallisuuden väheneminen. Tällaisia kuntia on juuri Itä- ja Pohjois-Suomessa paljon, joskin kuntaliitosten myötä yhä vähemmän. Jokseenkin ironista. Pienillä kunnilla menee huonosti, ja ne liitetään suurempiin lähikuntiin keskittämisen varjolla ja hallinnollisten toimintojen tehostamiseksi, minkä seurauksena tilastoissa niitä ja niiden ongelmia ei näy enää lainkaan. Sad.
Visuaalisesti kyhäämäni kartta on minusta hyvinkin mainio. Pinkkihän on väriteemana aina ihan tosi ihana ja siitä tulee hyvä mieli :)))))<3<3<3 Legendasta erottuu selkeästi eri sävyjen kuvaamat arvot, ja samoin ne voi erottaa myös kartalta. Polygonit tummenevat arvojen kasvaessa, mikä yleensä koropleettikartoissa on perusoletuksena. Jos on jotain parannusehdotuksia, niin vinkkejä otetaan vastaan!
[EDIT: Olivia Halmeen selkeästi visualisoitua vuokra-asuntojen osuus -karttaa tutkaillessani huomasin, että oman karttani violetin sävyiset kuntarajat eivät erotu tummimmasta asteesta! Eli itseasiassa Sallaksi mainitsemani kunta koostuukin Sallasta ja Pelkosenniemestä, joissa molemmissa työttömyysaste on 20-22,6%. Jestas.]
Projektion kanssa minulla oli hieman ongelmia. Oppitunnilla vaihdoimme vartavasten projektion yleisesti suositelluksi ”EPSG: 3035”:ksi, ja Itämeren typpipäästöjä kuvaavasta kartasta tuli järkevän näköinen. Työttömyyskarttaa tehdessäni tein samoin, ja kartta meni jostain syystä kallelleen. Suomineito oli jokseenkin etukenossa. En löytänyt neitokaisen tasapaino-ongelmaan ratkaisua kyseisessä projektiossa, joten käytin QGIS:n aluksi tarjoamaa ”EPSG: 3047” -projektiota. Ehkä meni pieleen, ehkä ei? Jos joku tietää tästä mitään niin nakatkaa minua kommenteillanne pliis.
Savolainen ei näköjään ossaa kirjottaa lyhyvesti. Kiitos ja lukemiin.
-Varpu
Lähteet:
Halme, Olivia. 1. kurssikerta: Räpiköintiä QGis-meressä (19.1.2018) https://blogs.helsinki.fi/halmeoli/2018/01/19/1-kurssikerta-rapikointia-qgis-meressa/ (Luettu 22.1.2018)