GIS retki alkaa
Nyt alkaa minunkin matkani gis maailmaan näin blogin kautta. Tämä blogi on tehty kurssia MAA-202 varten ja täällä esittelen sekä pohdin kurssilla tehtyjä karttoja ja taulukoita sekä omaa oppimistani.
HELCOM-merialueen typpipäästöt
Ensimmäisellä viikolla tutustuimme QGIS-ohjelmiston käyttöön ja teimme yhdessä opettajan opastuksella kartan HELCOM-merialueen typpipäästöistä. QGIS-ohjelmistona ei minulle ollut entuudestaan kovin tuttu eikä sen käyttö varsinaisesti ollut kovin hyvin mielessä edelliseltä (ja ainoalta) kerralta, jolloin sitä olen käyttänyt. Hyvillä ohjeilla ja opastuksella onnistuin kuin onnistuinkin tekemään alla olevan kartan (kuva 1), jossa näkyy Itämeren alueen valtioiden aiheuttamat typpipäästöt mereen. Harjoituksen tarkoituksena oli oppia perusasioita ohjelmistosta sekä oppia uuden tiedon laskemista aineistoista, jota koropleettikartan tekoon tarvitaan. Jos jotain tekisin toisin kartassa, mallailisin ehkä hieman vielä värejä, sillä nyt ne ovat ehkä turhan kirkkaita ja omaan silmään hiukan häiritsevän punaisia. Pääosin kartta on kuitenkin mielestäni selkeä ja informatiivinen.
Kunta-aineistoista tehty kartta
Kurssin ensimmäinen itsenäinen tehtävä oli valita annetusta kunta-aineistosta mieluinen muuttuja ja tehdä siitä koropleettikartta. Aineisto sisälsi monia muuttujia, ja päädyin valitsemaan väestöntiheyttä kuvaavan muuttujan ja visualisoimaan siitä kartan. Visualisointi tuotti hieman hankaluuksia, koska opetetut asiat olivat hävinneet mielestä kuin tuhka tuuleen ja kirjallisten ohjeiden tihrustamiseen meni oma aikansa. On huvittavaa, miten kuvittelee oppineensa hyvin jo jonkin ohjelman, mutta sitten kun itsenäisesti sitä pitäisi käyttää, on hankaluuksia jo heti alkuunsa. Sain kuitenkin mielestäni tehtyä informatiivisen ja siistin kartan, kunhan pääsin vauhtiin ja opetetut asiat muistuivat taas mieleen. (kuva 2)
Kartalta voidaan huomata helposti, minne asutus keskittyy Suomessa. Kartassa erottuu selvästi eteläisen Suomen suuret asutuskeskittymät, Helsinki, Tampere ja Turku. Kartalta on myös nähtävissä, että asutusta sijoittuu selvästi enemmän myös keskisemmän Suomen yliopistokaupunkeihin kuten Jyväskylään, Ouluun sekä Kuopioon ja Joensuuhun. Kartasta erottuu hyvin Lappi, jossa väestöntiheys on selvästi muuta maata pienempi. Myös Itä-Suomi erottuu varsin selvästi väestöntiheyden pienuudella.
Kartasta voidaankin päätellä, että Etelä-Suomen kunnat vetävät puoleensa enemmän asukkaita kuin pohjoisemman Suomen kunnat. Suuri osa väestöstä sijoittuu asumaan näille Etelä-Suomen kaupunkialueille, koska palvelut ja työpaikat ovat lähellä sekä mahdollisuudet opiskeluun ovat paremmat. Tämä pätee myös Etelä-Suomen kaupunkialuekeskittymien ulkopuolle jääviin yliopistokaupunkeihin, sillä niiden väestöntiheys on suurta ja ne erottuvat kartalta selkeästi.
Vertasin karttaani myös Nea Tiaisen blogissa olevaan karttaan työttömyysprosenteista (Tiainen, 2022). Tiaisen kartasta näkee, että työttömyysprosentit ovat suurempia Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa myös väestöntiheys oman karttani perusteella on pienempää. Isommilla kaupunkialueilla, joissa väestöntiheys on suurta, myös yrityksillä on paremmat mahdollisuudet jolloin työpaikkojen määrä on suurta ja työttömyys on harvinaisempaa. Kuten Tiainenkin toteaa, kasvukeskittymissä on työpaikkoja enemmän kuin harvemmin asutuilla alueilla, joka osaltaan myös johtaa siihen että harvemmin asutuilta alueilta muutetaan pois paremman työllisyyden toivossa. Tämän voi päätellä karttojamme vertaillessa.
Lähteet:
Tiainen N. (2022), Tapaamme jälleen QGIS, Melkein Gis-guru siis itsekin -blogi, (luettu 24.1.2022), saatavilla https://blogs.helsinki.fi/tiainea/