Signaali sammuu

no-signal-tv-hd-desktop-wallpaper-high-definition-fullscreen

Kuten satunnainen vierailija voi havaita, blogimme on jäänyt jo aikaa sitten kesannolle. On siis aika laittaa virallisestikin lappu luukulle.

Sivusto ei katoa, vaikkei enää päivitykään.  Ehkäpä joku vielä löytää vanhoista kirjoituksistamme vielä jotain kiinostavaa tai hyödyllistä.

Opetusteknologian väki kiittää lukijoita kiinnostuksesta. Jatkamme keskusteluja toisilla kanavilla ja foorumeilla.

Sähköinen tenttiminen

Helsingin yliopistossa on ollut tenttiakvaariotoimintaa kymmenen vuotta ja verkkotenttejä on tehty sitäkin pidempään. Vuonna 2013 sähköisen tenttimisen edistäminen kurssien suoritusmuotona aktivoitui HYYn aloitteesta ja silloisen vararehtorin toiveesta ja Sähköisen tenttimisen projekti käynnistettiin kehityspäällikön päätöksellä.

Edit 20.5.2014: kuva ja ensimmäinen kappale päivitetty.

Jotta sähköistä tenttimistä voi edistää, on käsite aluksi määriteltävä. Asko Karjalainen on väitöskirjassaan Tentin teoria (2001) määritellyt tentin “koulutukseen sisältyväksi, tahallisesti rakennetuksi ongelmatilanteeksi”, josta opiskelijan on suoriuduttava osaamisensa avulla. Tenttiin liittyy oleellisesti siinä suoriutumisen arviointi ja mittaaminen, ulkoinen kontrolli ja kytkös todelliseen elämään. Em. määritelmän lisäksi vaikuttaa siltä, että tenttimistä käytetään tyypillisesti summatiiviseen arviointiin ja tenttitilaisuus on ajallisesti rajattu suoritus. Kun puhutaan sähköisestä tenttimisestä, viittaan nimenomaan opiskelijan osuuteen tenttimisprosessissa, jossa opiskelija hyödyntää tuotoksensa aikaansaamisessa ja palauttamisessa arvioitavaksi tietokoneita ja -verkkoja. Continue reading Sähköinen tenttiminen

MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

MOOCit ovat herättäneet paljon huomiota viime aikoina. Niihin on kohdistettu suuria odotuksia ja ne ovat herättäneet myös paljon kritiikkiä. Viime aikojen pettymykset tuovat mieleen Gartnerin hype-käyrän, jossa uusi teknologinen innovaatio saavuttaa kypsyyden vasta kolmen välivaiheen jälkeen.

Gartner Hype Cycle
Gartner Hype Cycle by Jeremykempaten (CC-BY-SA-3.0)

Teknologisen innovaation esiintuloa seuraavat ylikuumentuneet odotukset, mikä näkyy mm. massamedian suurena huomiona. New York Times intoutui jo vuosi sitten kuvaamaan silloista vuotta 2012 MOOCien eli massiivisten avoimien verkkokurssien vuodeksi. Silloin oli jo Courseran ja Udacityn kaltaiset yritykset ehtineet tarjoamaan maksuttomia verkkokurssejaan miljoonille ihmisille ympäri maailmaa ja kymmenet korkeakoulut olivat  ehtineet mukaan tekemään kursseja lisää. Hype kävi MOOCien yllä kuumana, niiltä odotettiin paljon erityisesti kohonneiden lukukausimaksujen Yhdysvalloissa, mutta suuri osa myös Europpalaisista korkeakouluista pohti sopivaa tapaa osallistua MOOC-hurmaan mukaan, ellei ollut jo ehtinyt. Ehtihän joku jo Suomessakin povaamaan maakuntayliopistojen loppua. Continue reading MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

Tabletit eivät ole opetuksen viisastenkivi

Oppilaitoksissa on vallinnut jo joitakin vuosia melkoinen tablettihype. Tämäkin virtaus seuraa yleisempiä teknologiatrendejä, mutta tabletteja hehkutetaan aivan erityisesti juuri opetuksen viisasten kivenä ja tabletteja – jostain syystä erityisesti iPadeja – hankitaan monin paikoin yliopistojenkin kokonaisille vuosikursseille.

Muotivirtaukset kulkevat aalloissa. Tabletti-innostusta edelsi älytauluhuuma, jota ennen kohistiin halvoista miniläppäreistä. Miniläppärit ovat lähes kokonaan kadonneet markkinoilta ja tohinalla hankitut älytaulut pölyttyvät luokissa. Odottako tabuja siis sama kohtalo?

Continue reading Tabletit eivät ole opetuksen viisastenkivi

Voisiko “Avoin akateeminen verkkoympäristö” korvata verkko-oppimisympäristön?

Taannoisen tutkimuksen mukaan vain kolmasosa yliopisto-opettajista soveltaa tieto-ja viestintätekniikkaa opetuksessaan, kun ammattikorkeakoulujen opettajista näin tekee kaksi kolmasosaa. Syitä on varmasti monia, mutta voisiko yksi selitys löytyä myös tarjolla olevista välineistä? Tarkemmin kysyttynä siitä, miten hyvin verkko-oppimisympäristöt ylipäätään soveltuvat (tutkimus)yliopiston opetukseen? Tai kääntäen, onko tutkimukseen perustuvalla yliopisto-opetuksella joitan sellaisia tarpeita joita nykyiset välineet eivät tue?

Verkko-oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana on aina ollut perinteisen luokkahuoneen virtualisointi, joka ilmenee esimerkiksi sulkemalla työskentelytila vain osallistujille. Nuo osallistujat on myös roolitettu tiukasti, esim. niin että he ovat joko opettajia (materiaalin tuottajia tai työn tilaajia) tai opiskelijoita (materiaalin vastaanottajia tai työn toteuttajia). Nämä ominaisuudet ovat tehneet verkko-oppimisympäristöistä helposti lähestyttäviä joillekin, mutta voivat toisaalta rajata myös paljon potentiaalisia käyttäjiä pois, varsinkin tutkimusyliopistoista.

Continue reading Voisiko “Avoin akateeminen verkkoympäristö” korvata verkko-oppimisympäristön?

MOOCit osaksi opintoja Kaliforniassa?

The New York Times kirjoittaa lakialoitteesta, jolla yritetään saada verkossa olevaa avointa kurssitarjontaa osaksi valtion ylläpitämien yliopistojena virallista opetussuunnitelmaa. Kurssien tarjoajina olisivat siis toiset yliopistot esimerkiksi  Courseran, Udacityn ja edX:n kautta. Myös kaupallisia toimijoita kuten Straighterlinea ja kustannustalo Pearsonia luulisi asian kiinnostavan.

Onko kyseessä toimenpide, joka on pakko tehdä koska säästöt ovat vähentäneet kampuksella tarjottavien kurssien määrää vai parhaan mahdollisen tarjonnan avaaminen opiskelijoille?

 

Suomalaisiin opiskelijoihin voi luottaa!

Osallistuin eilen ja tänään Metsätalolla järjestettyyn Sulautuva opetus & oppiminen -seminaariin. Eilen iltapäivällä jouduin lintsaamaan viimeisista case-esityksistä, koska olin luvannut esitellä oppimiskeskus Aleksandriaa erään eurooppalaisen yliopiston vierailijadelegaatiolle.

Aleksandriassa käyneet vierailijat ihastelivat oppimiskeskuksen tiloissa ja palveluissa sitä, että talo voi olla opiskelijoiden käytössä 24/7 ihan ilman vartijoita ja ongelmia; opiskelijat eivät lainaa avaimiaan toisille eivätkä päästä ulkopuolisia sisään (ainakaan häiriöksi asti :). Sulopissa keskusteltiin verkkotentteihin liittyen – taas kerran ihmettelevän hämmästyneeseen sävyyn – että opiskelijoilla voi toden totta teettää tiedekuntatenttejä kotosalla, ja he sitten tekevätkin tenttinsä ihan itse.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että ihmisiin luotetaan, ja ennen kaikkea, että ihmiset ovat luottamuksen arvoisia. Mikä usein jää huomiotta on, että tämä luottamus on opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehityksen tärkeä mahdollistaja!

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että ihmisiin luotetaan, ja ennen kaikkea, että ihmiset ovat luottamuksen arvoisia. Mikä usein jää huomaamatta on, että tämä luottamus on opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehityksen tärkeä mahdollistaja!

Brittiyliopistoilta uusi MOOC-yritys

Kaksitoista brittiyliopistoa yhdistivät resurssinsa ja alkavat ensi vuonna tarjoamaan massiivisia avoimia verkkokursseja, eli MOOCeja, yhteisen yrityksen kautta. Yritys kantaa nimeä FutureLearn Ltd ja sitä voidaan pitää erittäin tervetulleena lisänä muuten Pohjois-Amerikkalaisten hallitsemille “MOOC-markkinoille”. Ja toisaalta, kun taustalla on Open Universityn kaltaisia verkko-opetuksen konkareita, sopii näiltä MOOCeilta odottaa korkeatasoisen sisällön ohella myös pedagogisesti kehittyneitä ratkaisuja.

EDIT: Tässä vielä linkki Inside HigherEd:n artikkeliin jossa eritellään hyvin tämän hetken “MOOC-markkinoita” globaalista ja eurooppalaisesta näkökulmasta.