Vihdoinkin viimeinen kurssiviikko on meneillään geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin osalta! Ilmassa alkaa olla jo selvästi väsymystä ja hengähdyshetken tarvetta kiireisen alkuvuoden päätteeksi, minkä takia en suoraan sanottuna jaksanut täysillä panostaa viimeisen viikon tehtävään. Tiedän, että jos olisin edes vähän jaksanut tehdä enemmän ja paremmin niin lopputulos olisi ollut 100x parempi ja huolellisempi.
Tehtävää varten latasin Paitulista Maanmittauslaitoksen tuottaman aineiston kuntarajoista vuodelta 2020. Latasin Paitulista myös Tilastokeskuksen väestö kunnittain sekä oppilaitokset -aineistot vuodelta 2020. Kuntaraja-aineisto toimi tehtävässä pohjakarttana, jossa esitän lasten sekä oppilaitosten lukumääriä. Tarkoituksenani oli esittää kartoilla 0-14-vuotiaiden osuutta väestöstä ja oppilaitosten (peruskoulut ja lukiot erikseen) määrää kunnittain ja tarkastella, mitä alueellisia eroja näiden muuttujien suhteen on havaittavissa.
Ei niin visuaalisia ja onnistuneita karttoja…
Tuottamani kartat toimivat kuitenkin paremmin muistutuksena ja hyvänä esimerkkinä siitä, että visuaalisten, järkevien ja havainnolistavien karttojen tekeminen ei ole niin yksinkertaista. Esimerkiksi kuvissa 1 ja 3 esitän oppilaitosten määrää pylväinä, mutta pääkaupunkiseudun kohdalla pylväät ovat niin tiheään, että niitä on vaikea tulkita. Tarkennuskuvat osoittavat, että QGIS:issä karttaa zoomatessa pylväät tulevat esiin niin, että ne ovat tulkittavissa, mutta tämä ei tietenkään samalla tavalla onnistu valmiissa kartassa. Toisaalta pylväistä on vaikea tulkita absoluuttisia lukuarvoja tai siis sitä, kuinka monta oppilaitosta kussakin kunnassa on.
Jollakin kurssikerralla tehtävänä oli liittää muuttujien arvot karttaan alueiden kohdalle. Tällöin en osannut tätä tehdä ja epäilinkin onko se visuaalisesti mahdollista. Nyt kun oli aikaa niin kokeilin hieman QGIS:in ominaisuuksia ja sattumalta löysin kohdan, jossa muuttujien numeroarvot voi liittää kartalle. Kuviin 2 ja 4 on lisätty kuntien kohdalle oppilaitosten lukumäärät. Näistäkin kuvista huomaa, että pääkaupunkiseudulla lukuja on niin tiheään, että tulkitseminen on mahdotonta. Kartoissa olisi toki voinut valita mustan tilalle paremman värin lukuarvojen esittämiseen, mutta se olisi tuskin parantanut pk-seudun lukujen tulkitsemista.
Mitä karttojen muuttujista voi sitten päätellä?
Lyhyesti sanottuna voisin jopa todeta, ettei tuottamistani kartoista voi päätellä juuri mitään. Koropleettikartoissa, joissa alueet ovat erikokoisia, on yleisesti ottaen hyvä esittää muuttujien suhteellisia lukuja. Näin tein nytkin esittäen 0-14-vuotiaiden osuutta kunnan väestöstä. Toisen muuttujan eli oppilaitosten arvot esitin absoluuttisina arvoina. Näin jälkeenpäin pohdittuani tässähän ei ole mitään järkeä, jos esimerkiksi haluaa tutkia, millainen suhde on lasten ja koulujen määrien välillä. Lasten suhteellinen osuus ei kerro siitä, kuinka paljon lapsia kunnassa asuu ja näin ollen ei voi esimerkiksi verrata, kuinka paljon kouluja on suhteessa lasten määrään.
Vika kerta ja pieleen meni, mitä opin?
Vaikka viimeisen viikon tehtävä ei mennytkään ehkä niin putkeen, sai se pohtimaan muun muassa karttojen tekemistä, QGIS-osaamistani ja omaa työskentelytyyliä. Tämän kurssin aikana olen huomannut, että QGIS:in perustoimintojen käyttäminen on yllättävän helppoa ja hyvien ohjeiden avulla oppii uusia toiminnallisuuksia. Vaikka koenkin siis osaavani käyttää QGIS:iä, se ei kuitenkaan tarkoita tämän viikon perusteella sitä, että osaisin tehdä järkeviä ja hienoja karttoja. Toisaalta tiedostan kuitenkin esimerkiksi mitä virheitä tällä viikolla tein ja virheet korjaamalla olisin saanut aikaan järkevämmät kartat. Ajattelin kuitenkin, että saisin hyvän blogipostauksen tuomalla esille tekemiäni virheitä ja pohtimalla niitä sekä tuomalla esille sen, että tämä seitsemän viikon rypistys ei valitettavasti ole tehnyt minusta fiksua karttojen tekijää.
Onneksi muut kurssilaiset ovat onnistuneet tekemään havainnollistavia karttoja! Esimerkiksi Taru Tornikoski (1.3.2022) on tehnyt selkeän kartan, joka havainnollistaa Galapagossaarien pinta-aloja ja lajimääriä. Johanna Enström (28.2.2022) on puolestaan tehnyt tyylikkäät ja upeat kartat kuntien taajama-asteista sekä rahankäytöstä.
Lähteet:
Ernström, J. (28.2.2022). Seitsemäs kurssikerta. Johannan Geoinformatiikan menetelmien blogi. Haettu 2.3.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/joen/
Tornikoski, T. (1.3.2022). Vähiin käy ennen kuin loppuu – vai loppuuko sittenkään? Geoinformatiikkaa tutkimassa 🙂 – Geoinformatiikan menetelmät -kurssin blogi. Haettu 2.3.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/tornitar/