Professori Marina Heinosen luento Studia Generalia -luentosarjassa 11.10.2012. Tilaisuuden teemana Ravitsemuksen perusteet.
Mitä on terveysvaikutteinen ruoka? Tarkoitetaanko tällä kenties ”voimaruokaa”, luetteloa erityisen terveellisistä raaka-aineista, Itämeren ruokavaliota, syövän riskin vähentämiseen suunnattua ruokavaliota vai ravintosuositusten mukaista syömistä? Onko ”aito, puhdas ja luonnollinen” ruoka terveellisempää kuin prosessoitu ruoka? Continue reading
Apulaisprofessori Kirsi Pietiläisen luento Studia Generalia -luentosarjassa 11.10.2012. Tilaisuuden teemana Ravitsemuksen perusteet.
Kilot Suomalaisten paino on viimeisten 40 vuoden aikana jatkuvasti noussut. Miehet ovat lihoneet keskimäärin 10 kg ja naiset 5 kg 1970-luvulta lähtien. Uusimpia, 2012 kerättyjä kansallisia tietoja Finriski-tutkimuksesta odotetaan vielä. Vuonna 2007 yli 60 % suomalaisista oli ylipainoisia (painoindeksi yli 25 kg/m2) ja noin 24 % lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m2). Continue reading
Torstaisin 11.10.2012 alkaen klo 17.00–19.00
Porthania, sali PI (Yliopistonkatu 3)
Tilaisuuksia voi seurata myös internetin välityksellä sekä suorina lähetyksinä että jälkikäteen. Continue reading
Muuttaako vallankumous maailmaa? –luentotilaisuuden videointi: live-lähetys 15.3. klo 17.00–19.00, videotallenne
Aiheesta keskustelevat professori Seppo Hentilä, professori Markku Kangaspuro sekä dosentti Katalin Miklossy. Puheenjohtajana toimii professori Laura Kolbe.
Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892. Kysymykset esitetään tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.
Suoria verkkovideolähetyksiä voi seurata myös oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27, Lahti).
Kulttuurista toiseen, polvesta polveen -luentotilaisuuden videointi: live-lähetys 8.3. klo 17.00–19.00, videotallenne
Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:
Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892. Kysymykset esitetään tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.
Suoria verkkovideolähetyksiä voi seurata myös oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27, Lahti).
Dosentti Mikko Salasuon luento Studia Generalia -luentosarjassa 8.3.2012. Tilaisuuden teemana Kulttuurista toiseen, polvesta polveen.
Kuva nuorisosta on jatkuvassa muutoksessa. Erään määritelmän mukaan nuoruus syntyi rinnan höyrykoneen kanssa. Tuolloin jouduttiin pohtimaan, minne nuoret yhteiskunnassa sijoitetaan ja kuinka heidät saadaan käyttäytymään toivotulla tavalla. Myöhemmin nuorisoa on kuvattu kulttuuriseksi seismografiksi, joka rekisteröi piileviä yhteiskunnallisia murroksia. Erilaisissa nuorisokuvissa tiivistyykin samaan aikaa toivo uudistumisesta ja valoisa tulevaisuus sekä erilaiset pelot ja uhat. Continue reading
Dosentti Anna Rotkirchin luento Studia Generalia -luentosarjassa 8.3.2012. Tilaisuuden teemana Kulttuurista toiseen, polvesta polveen.
Ihmislajin voi laskea yhteisöllisiin kasvattajiin (cooperative breeders). Lasten vanhempien lisäksi muut sukulaiset – sisarukset, isovanhemmat, tädit, serkut – kuten myös muut yhteisön jäsenet ovat kautta aikojen osallistuneet lasten hoitoon ja kasvatukseen. Sukulaisten välisiä suhteita luonnehtii altruistinen auttaminen ja pääosin vanhemmista nuorempiin polviin kulkeva avunanto. Tätä auttamista tukevat evoluution tuottamat universaalit, spontaanisti syntyvät kiintymyssuhteet sukulaisten välillä. Continue reading
Vauraudesta horjuvaan talouteen -luentotilaisuuden videointi: videotallenne
Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:
Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892. Kysymykset esitetään tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.
Suoria verkkovideolähetyksiä voi seurata myös oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27, Lahti).
Professori Markku Kuisman luento Studia Generalia -luentosarjassa 1.3.2012. Tilaisuuden teemana Vauraudesta horjuvaan talouteen.
Globalisaatio on synnyttänyt Suomen modernin suurteollisuuden ja luonut perustan pohjoismaiselle hyvinvoinnille. Kansainvälisen kaupan ja Euroopan varhaisen kauppakapitalismin kasvu 1500-luvulta lähtien nosti suomalaisen tervan keskeiseksi vientituotteeksi. Amsterdamin ja Lontoon kauppahuoneet ja laivatelakat olivat suomalais-ruotsalaisen tervan suurostajia, jotka tarvitsivat tuotetta maailmaa valloittavien ja hallinneiden sota- ja kauppalaivastojensa rakentamisessa. Continue reading
Professori Timo Riihon luento Studia Generalia -luentosarjassa 1.3.2012. Tilaisuuden teemana Vauraudesta horjuvaan talouteen.
1500-luvun alun ja 1600-luvun loppupuolen välistä noin 150 vuoden ajanjaksoa kutsutaan ”kultaiseksi vuosidadaksi (Siglo de Oro). Se oli kukoistavaa aikaa poliittisesti, sotilaallisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Espanja oli Euroopan mahtavin valtakunta, jolla oli omistuksia mm. Alankomaissa ja Italiassa. Mertentakaiset alueet kattoivat suurimman osan Etelä- ja Väli-Amerikasta sekä merkittävän osan Pohjois-Amerikkaa. Alusmaita oli myös Afrikassa, Intiassa ja Kauko-Idässä kuten Filippiineillä. Turhaan ei sanota, että Espanjan valtakunnassa ei aurinko koskaan laskenut. 1500-1700-lukujen Espanjaa voitaneen myös luonnehtia globaalistuneeksi imperiumiksi. Continue reading