Kuten yleensäkin, koneet hajoavat silloin kun niitä käytetään ja eniten tarvitaan. Näin kävi myös koeruutujen niittoon tarkoitetulle Haldrup -koeruutupuimurille ja satomittausta jouduttiin lykkäämään parilla päivällä. Remontin jälkeen  27.6 pääsimme kuitenkin niittämään ensimmäistä nurmisatoa koeruuduilta. Timotein tähkä oli kurottanut jo melko korkealle, joten D-arvo ei varmasti ollut kovin häävi. Apilalle hieman myöhäisempi ajankohta sopi kuitenkin paremmin.

Alkukesästä koeruuduille annettiin typpeä 40 kg/ha rakeisella typpilannoitteella. Naudan virtsan analyysitulos paljasti liukoista typpeä menneen 34 kg/ha virtsalla lannoitettuihin ruutuihin. Kontrolliruutuja ei lannoitettu.

Sadot vaihtelivat ruuduittain melko paljon, mutta puna-apila-timoteiseoksen (seos) sato oli koekasvustojen suurin tuottaen keskimäärin yli 6000 kg/ha kuiva-ainetta lannoituksesta riippumatta. Tämä ei sinänsä ollut mikään yllätys pienellä typpilannoitusmäärällä. Lannoittamaton nurmisato oli selvästi pienin. Toiselle sadolle annettiin typpeä 20 kg/ha samoin lannoitusmenetelmin.

Ruuduista tehdään kaksi korjuuta, joten seoskasvuston kokonaissato voisi hyvinkin nousta yli 10 tonniin hehtaarilta. Tämä olisi kelpo saavutus käytettyyn typpipanokseen nähden. Siitäkin huolimatta, että koeruutusadot ovat yleensä hieman pelloilta saatuja satoja suuremmat.