Peltoviljelytöissä palaa polttoainetta useissa eri työvaiheissa. Esimerkkitiloilta kerättyjen polttoaineenkulutustietojen perusteella laskettiin kunkin tilan kasvinviljelyssä hehtaarille käyttämä polttoainemäärä. Laskelma tehtiin yksinkertaisesti jakamalla kasvinviljelyyn käytetty polttoainemäärä tilan peltoalalla vuosina 2013 ja 2014. Kulutukseen ei laskettu mukaan karjanhoitoon tai kuivaukseen käytettyä polttoainetta. Kuivauksen tarve voi vaihdella huomattavasti ja ruokintaan ja lannanpoiston tarvitsema polttoainemäärä riippuu käytetyistä menetelmistä.
Tag Archives: kestävä tehokkuus
Tilojen ravinnetaseita ja -tehokkuuksia
Ravinnetaselaskelmilla voidaan tarkastella maatalouden ravinteiden käyttöä. Laskelman matematiikka on yksinkertaista. Ravinnepanosten ja tuotoksen ravinteiden erotus on ravinnetase. Ravinnetaseita on erilaisia riippuen laskentaan sisällytettävistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi porttitase, peltotase, karjantase ja lantatase. Samoista lähtötiedoista voidaan laskea myös ravinteiden käytön hyötysuhde, eli kuinka monta prosenttia käytetyistä ravinteista siirtyy tuotteisiin. Taseet ja hyötysuhteet voivat kertoa paljonkin ja olla avuksi, tai sitten ei mitään ja johtaa harhaan. Luvut tarvitsevat rinnalleen tulkintaa miksi lukema on mitä on. Lisäksi taseita tulisi seurata useana vuonna peräkkäin. Monesti ravinnetaseet lasketaan typelle (N), fosforille (P) ja kaliumille (K). Näin tehtiin myös esimerkkitiloille.
Epäsuoraa energiaa
Maatilojen energiankulutusta tutkiessa on hyvä huomioida myös niin sanottu epäsuora energia. Tämä energia ei yleensä ole niin kiinnostava viljelijän näkökulmasta, kuin suora energia. Tämä johtunee siitä, ettei viljelijä käytä tätä energiaa tilallansa, eikä suoranaisesti maksa siitä, kuten sähköstä tai polttoaineesta. Epäsuoran energian käyttö on siis hankalampaa hahmottaa.Se on energiaa, jota on tarvittu tilalla käytettävien tuotteiden ja tarvikkeiden valmistukseen jossain muualla.
Energiankulutuksia peltoviljelyssä
Esimerkkitilojen energiankäyttöä selvitettiin kyselemällä tiloilta vuonna 2013 käytettyjen polttoaineiden ja sähkön määrät. Tämä tiloilla käytetty energia on ns. suoraa energiaa. Suoran energian käyttö kohdistettiin kasvinviljelylle ja kotieläintuotannolle tiloilta kerättyjen tietojen perusteella. Kasvinviljelytiloilla kohdennus on helppoa, varsinkin jos tuotettavat kasvit ovat toistensa kaltaisia. Eläintilojen osalta homma onkin huomattavasti haastavampaa, koska polttoainetta ja sähköä on vaikea eritellä tuotannonhaaroittain. Oman mausteensa tuovat vielä tilat, joilla on kotieläimiä ja myyntikasveja ja jotka myyvät ja ostavat urakointipalveluja.
Toteutustavasta johtuen arvoihin ja energian käytön kohdentamiseen liittyy mittausta suurempi epävarmuus, joten muutaman kilowattitunnin vaihteluilla ei ole juuri merkitystä. Kokonaiskuva on kuitenkin melko selkeä, energiaa kului tietty määrä ja sillä tuotettiin tietty määrä tuotteita. Vuodelta 2014 aiotaan kerätä samat tiedot, joten luvut tarkentuvat hankkeen edetessä ja tiedon lisääntyessä.
Apila-timoteinurmesta suurin sato
Kuten yleensäkin, koneet hajoavat silloin kun niitä käytetään ja eniten tarvitaan. Näin kävi myös koeruutujen niittoon tarkoitetulle Haldrup -koeruutupuimurille ja satomittausta jouduttiin lykkäämään parilla päivällä. Remontin jälkeen 27.6 pääsimme kuitenkin niittämään ensimmäistä nurmisatoa koeruuduilta. Timotein tähkä oli kurottanut jo melko korkealle, joten D-arvo ei varmasti ollut kovin häävi. Apilalle hieman myöhäisempi ajankohta sopi kuitenkin paremmin. Continue reading