Esimerkkitilojen energiankäyttöä selvitettiin kyselemällä tiloilta vuonna 2013 käytettyjen polttoaineiden ja sähkön määrät. Tämä tiloilla käytetty energia on ns. suoraa energiaa. Suoran energian käyttö kohdistettiin kasvinviljelylle ja kotieläintuotannolle tiloilta kerättyjen tietojen perusteella. Kasvinviljelytiloilla kohdennus on helppoa, varsinkin jos tuotettavat kasvit ovat toistensa kaltaisia. Eläintilojen osalta homma onkin huomattavasti haastavampaa, koska polttoainetta ja sähköä on vaikea eritellä tuotannonhaaroittain. Oman mausteensa tuovat vielä tilat, joilla on kotieläimiä ja myyntikasveja ja jotka myyvät ja ostavat urakointipalveluja.

Toteutustavasta johtuen arvoihin ja energian käytön kohdentamiseen liittyy mittausta suurempi epävarmuus, joten muutaman kilowattitunnin vaihteluilla ei ole juuri merkitystä. Kokonaiskuva on kuitenkin melko selkeä, energiaa kului tietty määrä ja sillä tuotettiin tietty määrä tuotteita. Vuodelta 2014 aiotaan kerätä samat tiedot, joten luvut tarkentuvat hankkeen edetessä ja tiedon lisääntyessä.

Tiloilla kasvintuotantoon kuluu energiaa useissa eri vaiheissa. Äestys, kylvö, ruiskutukset, puinti jne. kuluttavat kukin oman pienen osansa kokonaisuudesta. Kuivaukseen voi kuitenkin kulua energiaa huomattavan paljon vuodesta riippuen ja tämän vuoksi se on tässäkin esitelty erikseen. Esimerkkitiloilla kuivauksen lämmönlähteenä käytettiin polttoöljyä, biodieseliä, tai haketta. Myös kylmäilmakuivuria käytettiin.

Tilojen ilmoittamat polttoainemäärät ja urakointi kohdennettiin kasveille ja niiden sadoille tankkauskirjanpidon, lohkokorttien ja systeemikuvauksen avulla. Kaikkia työvaiheita ja niiden kulutuksia ei pystytty määrittämään ja kohdentamaan tilalta saaduilla tiedoilla, joten puuttuvia kohtia täydennettiin osittain taulukkoarvoilla. Tämänkin jälkeen jäi vielä pieni määrä kohdentamatonta energiaa, joka oli kuitenkin käytetty kasvinviljelyssä, esimerkiksi kuljetuksissa ja satunnaisessa ajossa.

Polttoaineen jakaminen tarkasti eri kasveille on haastavaa ilman mittaamista. Esimerkiksi joitain kohtia pellosta on voitu äestää useamman kerran, jolloin polttoainettakin kuluu lohkolla normaalia hehtaarikulutusta enemmän. Kohdentamaton energia jaettiin tasan peltohehtaareille. Tämä menee melko hyvin tasan kasvien kesken, varsinkin jos ne ovat viljelytoimiltaan samankaltaisia. Kuivauksessa huomioitiin kuivurin käyttämä sähkö ja polttoaine, sekä kuivatut kilot ja kosteudet.

Alla olevassa taulukossa on laskettu muutamille tiloille ja kasveille suoran energian kulutuksia tuotetonnia kohden. Yksikkönä on kWh/tn, joten sadon määrä vaikuttaa oleellisesti lukuarvoon ja vaihtelua on tämän vuoksi paljon. Pellolla tehdään suurinpiirtein samat työt, tuli satoa sitten tonni tai viisi hehtaarilta. Osa viljoista voi olla myös suojaviljoja, jolloin tavoitteet ovat tulevassa nurmessa ja viljasato jää usein maltillisemmaksi, kuten tilalla 8. Tilat 1 ja 5 tuottivat luonnonmukaisesti ja muokkauksiin kului enemmän energiaa kuin muilla. Tilat 2 ja 3 säästivät huomattavasti energiaa säilömällä ohraa tuoreena. Tilalla 1 vilja oli lähes varastokuivaa jo puidessa, joten kuivaukseen ei tarvittu paljoa energiaa.

Taulukossa esitetyn säilörehun korjuun energiaan sisältyy niittomurskaus, karhotus, korjuu, kuljetus ja rehun tiivistäminen. Tilasta riippuen kaikkia työvaiheita ei käytetty. Tila 8 korjasi rehun tuoreena ja muut esikuivattuna. Tuoreena korjattaessa työvaiheita ja koneita on vähemmän, mutta toisaalta vettä kuljetetaan paljon enemmän. Tilalle 8 kertyi rehunteossa, puinnissa ja lietteen levityksessä kulutusta nostavaa siirtoajoa melko paljon.