Maatilojen energiankulutusta tutkiessa on hyvä huomioida myös niin sanottu epäsuora energia. Tämä energia ei yleensä ole niin kiinnostava viljelijän näkökulmasta, kuin suora energia. Tämä johtunee siitä, ettei viljelijä käytä tätä energiaa tilallansa, eikä suoranaisesti maksa siitä, kuten sähköstä tai polttoaineesta. Epäsuoran energian käyttö on siis hankalampaa hahmottaa.Se on energiaa, jota on tarvittu tilalla käytettävien tuotteiden ja tarvikkeiden valmistukseen jossain muualla.
Tässä tutkimuksessa epäsuoraan energiaan huomioitiin teollisten lannoitteiden, kalkin, kasvinsuojeluaineiden, säilöntäaineiden, säilöntään käytettyjen muovien ja ostorehujen valmistukseen tarvittava energia. Näistä mm. typen valmistukseen kuluu huomattavasti energiaa, lähes 14 kWh/kg lannoitetyppeä. Tarkastelua voisi laajentaa lähes loputtomiin, rakennuksiin, koneisiin, koneen korjaukseen tarvittavaan jakoavaimeen… Johonkin oli kuitenkin vedettävä raja. Jos vertaa tuloksia muihin tutkimuksiin, on tärkeää perehtyä mihin nämä rajat on asetettu.
Taulukossa on tilojen T1 – T9 epäsuoria energiankulutuksia hehtaaria kohden ja eriteltynä muutamalle kasville, joita esimerkkitiloilla yleisesti viljeltiin. Ohran, vehnän ja apilanurmisäilörehun osalta energiankulutus on ilmoitettu tuotetonnia kohden.
Tiloilla T1, T5 ja T9 peltoviljely on luonnonmukaista. Tämän vuoksi näiden tilojen lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa käytetty energia on 0 ja epäsuoran energian käyttö yhteensä on muita vähäisempää. Kalkitusta sen sijaan käytettiin muita enemmän. Tässä täytyy huomata, että eri tiloilla kalkituksen tarve voi vaihdella. Tila T4 käytti kalkin sijasta tuhkaa, jolle ei kohdennettu energiaa tässä tapauksessa. T7 kasvinsuojelutiedot puuttuvat.
Tila 7 käytti muita enemmän epäsuoraa energiaa hehtaarille. Sadot olivat kuitenkin hyviä, joten tonnia kohden epäsuoraa energiaa ei mennytkään niin paljon, kuin olisi äkkiä voinut luulla. Tilalla 8 ohra oli suojaviljana, joten satotaso oli matalampi. Osa energiasta kuuluukin perustetulle nurmelle. Tilalla 6 osa viljoista epäonnistui, joten energiaa meni hieman hukkaan. Joskus on jopa mahdollista, etteivät säät suosi.
| Epäsuora energia (kWh/ha) | T1 | T2 | T3 | T4 | T5 | T6 | T7 | T8 | T9 |
| – lannoitteet | 0 | 647 | 1150 | 1238 | 0 | 1210 | 1898 | 1376 | 0 |
| – maanparannusaineet | 170 | 250 | 227 | 0 | 445 | 60 | 193 | 353 | 539 |
| – kasvinsuojeluaineet | 0 | 172 | 98 | 233 | 0 | 226 | n | 21 | 0 |
| Yhteensä | 170 | 1070 | 1475 | 1471 | 445 | 1495 | 2090 | 1749 | 539 |
| Ohra (kWh/tn) | T1 | T2 | T3 | T4 | T5 | T6 | T7 | T8 | T9 |
| – lannoitteet | 162 | 383 | 318 | 0 | 257 | 337 | 611 | ||
| – maanparannusaineet | 60 | 66 | 0 | 124 | 13 | 35 | 231 | ||
| – kasvinsuojeluaineet | 40 | 33 | 131 | 0 | 43 | 0 | 51 | ||
| Yhteensä | 262 | 483 | 450 | 124 | 313 | 372 | 893 | ||
| Vehnä (kWh/tn) | T1 | T2 | T3 | T4 | T5 | T6 | T7 | T8 | T9 |
| – lannoitteet | 0 | 167 | 273 | 452 | 0 | 427 | 357 | ||
| – maanparannusaineet | 90 | 77 | 62 | 0 | 187 | 18 | 32 | ||
| – kasvinsuojeluaineet | 0 | 42 | 10 | 14 | 0 | 172 | 0 | ||
| Yhteensä | 90 | 286 | 346 | 467 | 187 | 617 | 389 | ||
| Apilanurmisr. (kWh/tn ka) | T1 | T2 | T3 | T4 | T5 | T6 | T7 | T8 | T9 |
| – lannoitteet | 0 | 222 | 0 | ||||||
| – maanparannusaineet | 74 | 57 | 105 | ||||||
| – kasvinsuojeluaineet | 0 | 0 | 0 | ||||||
| Yhteensä | 74 | 279 | 105 |
Taulukossa 2 on kotieläintuotannon epäsuoria energiankulutuksia. Hajonta on melkoista. Maitotilojen osalta selittävä tekijä on maito a:n luonnonmukainen tuotanto. Eroa tulee kotoisista rehuista, joihin ei ole käytetty teollisia lannoitteita ja ostorehuista. Maito b käytti suhteellisesti enemmän mm. ostettua rypsiä, joka nosti energiankulutusta. Naudanlihatilalle ostettiin paljon rehuja tilan ulkopuolelta ja tämä nosti kulutuslukemaa. Naudanlihantuotannon vertailuun liittyy tässäkin epävarmuutta kaikkien nautatilojen kesken, koska energiaa on kohdennettu maitotiloilla taulukkoarvoilla.
Myös sianlihantuotannossa ero on huomattava. Tämä johtuu lähes täysin käytetyistä rehuista. Tila sika a käytti paljon enemmän erilaisia ostorehuja. Näistä kertyi myös paljon epäsuoraa kulutusta, vaikka kotoisiin rehuihin menikin vähemmän epäsuoraa energiaa, kuin tilalla sika b. Porsastuotanto perustui täysin ostorehuihin.
| Taulukko 2. Epäsuoran energian kulutus eläintuotannossa | ||||||
| kWh/tuotekilo (kpl) | Maito a | Maito b | Nauta | Sika a | Sika b | Porsas |
| Sianliha | 4,09 | 2,40 | (103) | |||
| Naudanliha | 1,95 | 5,52 | 4,07 | |||
| Maito | 0,23 | 0,55 | ||||
Luvuissa on paljon vaihtelua, joka johtuu pitkälti erilaisista tuotannoista. Erilaiset menetelmät vaativat energiaa tuotannon eri vaiheissa ja sadotkin vaihtelevat.