Lukukokemuksia etsimässä

Lukemisen tutkimus on kirjahistoriassa ollut jo pitkään nousussa. Lukemisen historiaa on kuitenkin vaikea selvittää, koska tiedot yksittäisten henkilöiden lukukokemuksista ja siitä, mitä he ovat lukeneet tai siitä ajatelleet, ovat hajallaan erilaisissa yhteyksissä. Mitään lukukokemuksista kertovaa lähdesarjaa ei ole olemassa. Toki lukemisesta voidaan saada monenlaisia viitteitä sen perusteella, mitä tiedetään kirjojen omistamisesta tai niiden julkaisemisesta, painosten lukumääristä tai yksittäisen julkaisun painosten koosta samoin kuin kirjojen myynnistä. Nämä tiedot eivät ole kuitenkaan tutkijoille riittäneet, vaan moni on halunnut päästä syvemmälle lukijan maailmaan.

 

Jotta voitaisiin vastata siihen, mitä lukijat ajattelivat lukemastaan historian eri aikoina ja kuinka lukeminen on muuttunut, on päämäärätietoisesti ryhdytty keräämään lukukokemuksia. Kymmenisen vuotta sitten British Library ja Lontoon avoin yliopisto käynnistivät lukukokemusten ja -tapahtumien keruun. Tarkoitus oli kerätä tosiasiallisia erilaisessa lähdeaineistossa säilyneitä tietoja lukemisesta aina keskiajalta toisen maailmansodan päättymiseen. Kerätyn aineiston pohjalta laadittiin tietokanta (Reading Experience Database, RED). Keruuta tekivät ammattitutkijat, mutta mukana oli myös suuri joukko vapaaehtoisia aineiston kerääjiä. Ajatus lukukokemusten keruusta levisi myös muualle englanninkieliseen maailmaan ja pian lukukokemuksia ryhdyttiin keräämään myös Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Englantilaisen kielialueen ulkopuolelle keruu laajeni, kun hollantilaiset ryhtyivät omien lukukokemusaineistojensa keräämiseen.

 

Myös Suomessa lukukokemusten keruu kiinnosti. Suomen Akatemian rahoittama kirkkohistorian osaston projekti Hyödyllisen tiedon maailmat ryhtyi neuvottelemaan brittien kanssa suomalaisten lukukokemusten keruusta. Neuvotteluja käytiin myös Uuden Seelannin RED-ryhmän kanssa, jolla oli aineistoissaan monia samantapaisia kysymyksiä kuin suomalaisilla. . Koska kaikkien RED-hankkeiden pohjana ollut Britannian RED joutui muuttamaan tietokantaratkaisujaan, Suomessa päädyttiin lopulta keräämään omaa, kansainvälisestä RED-hankkeesta teknisesti irrallaan olevaa kansallista lukukokemusten tietokanta-aineistoa. Rakenteellisesti keruu pyrkii kuitenkin noudattamaan pitkälti muiden RED-maiden mallia, jotta aineistojen keskinäinen vertailu olisi mahdollisimman vaivatonta.

 

Suomessa hanke käynnistettiin Suomen kirjahistoriallisen seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston Elämää lukijana -muistitietokeruulla vuonna 2014. Siinä nyt elävät ihmiset saattoivat muistella esimerkiksi omaa lukemaan oppimistaan, itselleen eri elämänvaiheissa tärkeitä kirjoja, kirjaston käyttöään, kiellettyjen kirjojen lukemista sekä suhdettaan sanomalehtiin ja digitaalisiin aineistoihin ja niiden lukemiseen. Keruu tuottikin peräti viitisensataa vastausta. Hankkeen pohjalta ollaan paraikaa laatimassa lukemiseen liittyvää antologiaa.

 

Seuraavassa vaiheessa Hyödyllisen tiedon maailmat -hankkeen tutkijat ryhtyivät laatimaan lukukokemusten keruulomaketta soveltaen Britannian RED-lomaketta suomalaisiin aineistoihin. Lomakkeen teknisessä laatimisessa ja testaamisessa apuun saatiin FT Tuomo Hiippala, joka rakensi kysymyspatteriston e-lomakkeelle ja muokkasi lomaketta saatujen testaustulosten perusteella. Tammikuussa 2016 lukukokemusten keruulomake oli valmis otettavaksi julkiseen käyttöön.

 

Suomalaisen aineiston osalta päädyttiin siihen, että keruu kohdistuu kaikkina aikoina dokumentoituihin lukukokemuksiin ilman aikarajoitteita. Olennaista kuitenkin on, että kokemukset tai lukutapahtumat ovat todellisia, toisin sanoen niitä ei kerätä fiktiivisistä teksteistä, esimerkiksi historiallisista romaaneista. Kokemuksia on säilynyt monenlaisissa yhteyksissä. Yleisimpiä lähteitä ovat kirjeet, päiväkirjat, oikeuslähteet, sanomalehdet sekä kirjoihin kirjoitetut reunamerkinnät. Lähteet voivat olla painettuja tai käsin kirjoitettuja. Lukemisella tarkoitetaan tässä kaikenlaisten aineistojen, ei siis vain kirjojen, vaan myös sanomalehtien, pienpainatteiden, mainosten, julisteiden, ohjelmalehtisten tai vaikkapa arpalippujen lukemista!

 

Lomakkeella kerätään lukutapahtumasta varsin yksityiskohtaista tietoa. Huomiota kiinnitetään lukemisen ajankohtaan ja paikkaan, lukijaan, hänen asuinpaikkaansa, ikäänsä, sukupuoleensa, uskonnolliseen taustaansa ja sosiaaliseen asemaansa, luetun aineiston laatuun, lukemisen tapaan, onko kyseessä hiljaa vai ääneen lukemista, tapahtuuko lukeminen yksin vai yhdessä, onko lukeminen toistuvaa vai kertaluonteista, entä ilmeneekö tekstistä tavalla tai toisella lukemisen vaikutus? Varsinainen lukemiskokemuksesta tai -tapahtumasta kertova teksti kirjoitetaan lomakkeeseen kokonaan. Myös tässä aineiston lisääjän sähköpostiosoitteen ilmoittaminen on välttämätön. Se ei tule näkyviin julkisesti, mutta sitä tarvitaan toimituksellisista syistä. Mikäli on kerännyt tätä kautta enemmän aineistoa, on mahdollista myös tarvittaessa pyytää jokin todistus siitä, että on osallistunut tämän tyyppisen aineiston keräämiseen.

 

Kun aineistoa on riittävästi koossa, tarkoitus on saattaa se tietokannaksi. Asiasta on alustavasti keskusteltu CSC:n kanssa, koska sillä on valmiudet tällaisten tietokantojen tekemiseen ja tämäkin projekti palvelisi sen avoimen julkaisemisen hankkeita.

 

Tarkempia tietoja lukukokemusten keruusta on sitä varten perustetussa blogissa. Sitä kautta pääsee käsiksi myös kokemuksista täytettävään lomakkeeseen, saa tietoja tämänhetkisestä tallennustilanteesta sekä näkee tähän mennessä tallennettuja lukukokemuksia ja -tapahtumia. Viimeksi mainittu ei näytä julkisesti kaikkia kerättyjä lomakkeen kohtia, mutta sen perusteella voi päätellä, onko joku jo tallentanut aineiston, jota on itse aikonut ryhtyä tallentamaan. Näin säästyy aikaa ja vaivaa ja myös lopputulos keruun kannalta on parempi, kun aineistossa ei ole päällekkäisyyksiä.

 

Lukukokemuksia ja tietoja lukutapahtumista voi käyttää tutkimuksessa monin tavoin. Ne myös täydentävät ja syventävät muuta lukemiseen liittyvää tutkimusta. Lomakkeeseen kerätään tietoja hyvin monipuolisesti sekä lukijasta että itse lukutapahtumasta, joten se mahdollistaa esimerkiksi tutkimuksen, joka suuntautuu lukutapoihin, lukijan sosiaaliseen asemaan ja/tai uskonnolliseen taustaan ja luettuun materiaaliin. Tietokanta tarjoaa tulevaisuudessa monia sellaisia lukemiseen liittyviä tietoja, joita on ollut tähän asti suorastaan mahdotonta saada selville muuten kuin joidenkin yksittäisten esimerkkien avulla.

 

Tervetuloa keräämään lukukokemuksia!

 

Linkki blogiin:

https://blogs.helsinki.fi/red-fi/