Kirjoittajat: Eino Koskimäki, Anni Heino, Nea Similä, Kiia Saari ja Sakri Jauhiainen
Sanotaan, että opiskeluvuodet ovat elämän parasta aikaa, mutta onko valmistumisen jälkeen vielä elämää? Kyllä on, ainakin jos valmistut maataloustieteiden maisteriksi. Alamme poikkitieteellisyyden tähden mahdollisia urapolkuja on jos ei rajattomasti, niin ainakin hyvin paljon. Tämä näkyy myös haastattelemiemme henkilöiden monenlaisissa työtehtävissä: joukosta löytyy niin Luken erikoistutkijaa, maatalouskonemyyjää, yliopistonlehtoria, tilanomistajaa kuin koirien ravitsemusasiantuntijaakin. Haastatteluja tehdessämme olimme erityisen kiinnostuneita opiskeluaikana tapahtuneen verkostoitumisen ja työskentelyn vaikutuksista valmistumisen jälkeiseen elämään.
Intohimo edellä opinnoissa
Opiskelualan valinta oli ollut haastatelluille pääasiassa suoraviivaista: moni oli jo lukioaikana herännyt maataloustieteiden opiskelun tarjoamiin monenlaisiin mahdollisuuksiin tai vähintäänkin tarpeellisuuteen. Pää- ja sivuainevalinnat tapahtuivat luontevasti omia mielenkiintoja seuraamalla ja valtaosa haastateltavista oli vielä jälkikäteenkin hyvin tyytyväisiä opiskeluaikoina tehtyihin opintoihin liittyviin päätöksiin, vaikka joitain asioita, kuten talous- tai puutarhatiedettä olisi ollut hyödyllistä opiskella enemmänkin. ”Jälkiviisaus on parasta viisautta”, totesikin eräs haastateltava.
Verkostoitumisen ilot
Haastateltavista jokainen korosti verkostoitumisen merkityksellisyyttä. Yksi haastateltavista nosti uusiin ihmisiin tutustumisen, ystävien kanssa vietetyn ajan ja verkostoitumisen jopa opiskeluaikansa parhaaksi anniksi. Kontaktien luominen auttoi myös valmistumisen jälkeisessä elämässä, sillä harjoittelujen, kesätöiden ja ainejärjestötoiminnan kautta tutuksi tulleet ihmiset voivat olla avain työelämään astumiselle.
Oppia ikä kaikki
Maataloustieteiden yliopisto-opintojen tarkoituksena on tuottaa asiantuntijoita, joilla on riittävää tietotaitoa työskennellä jatkuvasti muuttuvalla alallamme, eikä tietokoneen kokoisella muistilla varustettuja robotteja. Turha siis stressata siitä, ettei valmistuessa muistaisikaan ulkoa jokaista opiskeltua asiaa, sillä työnantajat odottavat enemmänkin kykyä etsiä ja yhdistellä tietoa. Tästä syystä tylsältäkin tuntuvat kurssit kannattaa puskea läpi vaikka hammasta purren, sillä maataloustieteiden perusteiden kunnollinen osaaminen luo korvaamattoman pohjan osaamiselle.
Työ tekijäänsä kiittää
Opintojen aikana työskentely kannattaa vähintäänkin siksi, että voi vahingossa huomata päätyneensä unelmiensa työpaikkaan ihan huomaamattaan. Kaikki oman alan työskentelymahdollisuudet kannattaa ottaa siis vastaan. Vaikka kesätöissä ei pääsisikään kaikkein mielenkiintoisimpiin tehtäviin, voivat siellä luodut kontaktit osoittautua kultaakin kalliimmiksi myöhemmässä elämässä. Liikaa ei kuitenkaan kannata työskennellä: opiskeluaikana kannattaa ottaa välillä myös rennosti ja nauttia akateemisesta vapaudestaan.