URAPOLKUJA

Kirjoittajat: Tara Cederberg, Joakim Jusell, Taru Luomajärvi, Anna Stålhandske ja Inka Särkelä

Ryhmämme haastatteli 2000–2010-luvuilla valmistuneita alumneja.  Heidän pääaineinaan olivat agroekologia, kasvintuotanto, kasvipatologia, soveltava biologia ja ekologinen eläintiede. Tällä hetkellä kyseiset henkilöt työskentelivät eri johto- ja asiantuntijatehtävissä.

Vinkkejä vastavalmistuneelle

Alumnit painottivat erityisesti sitä, että vastavalmistuneen tulee olla innostunut sekä kiinnostunut töistä, joita hän aikoo hakea. Työtä hakiessa kannattaa myös olla rohkea ja uskaltaa hakea useisiin eri paikkoihin. Opintomenestys ei ole painoarvoltaan tärkeää, vaan työtä hakiessa mitataan hakijan omaa osaamista, intoa ja kiinnostusta työtä kohtaan. Aiempaa työkokemusta kannattaa myös rohkeasti tuoda esille. Eri luottamustoimetkin, kuten osallistuminen opiskelijajärjestön toimintaan, ovat hyödyksi. Tärkeää on lisäksi muistaa pitää huolta omasta terveydestä ja ottaa huomioon palautumisen merkitys.

Verkostoitumisen hyödyt urapolulla

Tämä kysymys jakoi mielipiteitä alumnien välillä. Kaikki alumnit olivat kuitenkin sitä mieltä, että verkostoitumisesta on lopulta ollut hyötyä työelämässä. Osa haastateltavista painotti työelämässä verkostoitumista ja totesivat, että opintojen aikaisella verkostoitumisella ei ollut vaikutusta. Toiset taas painottivat juuri opiskeluaikaista verkostoitumista. Verkostoitumisen ansiosta he olivat löytäneet työpaikan tai saaneet työskennellä ennalta tuttujen henkilöiden kanssa, mikä oli helpottanut kommunikointia työpaikalla.

Työhistorian merkitys nykyisen uran tärkeiden taitojen kerryttämisessä

Alumnit olivat kerryttäneet taitoja ja osaamista uriensa aikana. Näihin taitoihin kuuluivat tieteen ja tutkimussuunnitelmien tekeminen, viestintä ja esimiestaidot, kasvinsuojeluaineiden markkinoiden valvonta, eläinten hyvinvoinnin haltuun ottaminen sekä erilaiset projektityötaidot. Alumnit painottivat myös sitä, että on tärkeää ymmärtää, että oppimisprosessi ei ikinä lopu. Aina on uutta opittava ja kehitettävää.

Sähköisten kanavien merkitys työllistymisessä

Sähköisistä kanavista ei oltu koettu olevan kovinkaan paljon hyötyä alumnien urapolkuja ajatellen. LinkedIn-tili kuitenkin useimmilta löytyi, mutta sitä ei ollut koettu kovinkaan hyödylliseksi. Yksi alumneista painotti myös sitä, että työllistymisessä tärkeintä on oma persoona ja suhtautuminen asioihin. Kuitenkin vastavalmistuneille suositeltiin sähköisten kanavien käyttöä, sillä nykyään työantajathyödyntävät paljon näitä kanavia. Yksi alumneista kehui erityisesti Twitteriä oivaksi välineeksi luoda uusia kontakteja. Häntä se auttoi luomaan tietyn työyhteisön, jonka kautta ihmiset pystyivät viestittelemään alan trendeistä sekä laajentamaan omia yhteistyöverkostojaan.

Kuva: Taru Luomajärvi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *