Kannanotto yliopistonlehtoreiden uramalliin

Kirjoittajat: Hanna Wass (valt.tdk), Anu Katainen (valt.tdk), Liisa Nieminen (oik.tdk), Anna-Liisa Heusala (hum.tdk) ja Anne Nevgi (kasv.tdk, HYPE)

Helsingin yliopistossa asetettiin keväällä 2019 työryhmäryhmä kehittämään yliopistonlehtorin urapolkua. Esitämme tässä kirjoituksessa näkökohtia työryhmän luonnokseen yliopistonlehtorin uramallista.

Mistä kehittämistyö lähti liikkeelle?

Rehtorin päätöksellä perustettiin toukokuussa 2019 työryhmä, jonka tarkoituksena oli luoda “selkeä ja houkutteleva uramalli yliopistonlehtoreille sekä kehittää yliopistonlehtoreiden uralla kehittymisen mahdollisuuksia” (Rehtorin päätös HY/803/00.03.10/20191). Työryhmän aloittaessa toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin yliopistonlehtorien omaa kokemusta tilanteestaan. Tulosten perusteella yliopistonlehtorin tehtävä on vaativa ja vastaa 40 prosentilla vastaajista vaatimustasoa 7. Suurimpina haasteina nähtiin uralla etenemisen mahdottomuus, ajan löytäminen tutkimukselle ja epäreilu kilpailutilanne tenure track -professoreihin verrattuna.

Minkälainen esitys saatiin aikaiseksi?

Työryhmä lähti liikkeelle mallista, jossa yliopistonlehtorit voisivat erikseen määriteltyjen kriteerien ja henkilöstösuunnitteluun perustuvan harkinnan nojalla hakea tenure track -prosessiin (associate professor -taso). Työryhmän puheenjohtaja, vararehtori Tom Böhling ja yliopiston henkilöstöhallinto tuottivat osittain työryhmästä riippumatta toisen mallin, jossa mahdollisuutta professoriksi kohoamiseen ei ole, vaan yliopistonlehtoreille muodostettaisiin kokonaan oma urapolkunsa. Tässä mallissa yliopistonlehtori voitaisiin kriteerien täyttyessä nimittää ensin vanhemmaksi ja myöhemmin johtavaksi yliopistonlehtoriksi (kuvio 1).

Kuva 1. Ehdotus yliopistonlehtorien urapoluksi.

Minkälaisia ongelmia esitettyyn malliin liittyy?

Malli on epäoikeudenmukainen, eikä palvele tutkimusorientoituneita yliopistonlehtoreita

Malli ottaa hyvin heikosti huomioon vaihtelun yliopistonlehtoreiden tehtävissä työskentelevien tehtävänkuvien välillä. Yliopistonlehtoreiden tehtävänkuvat vaihtelevat tiedekuntien ja tieteenalojen välillä. Osa tehtävistä on opetuspainotteisia ja osa tutkimuspainotteisia. Siirtyminen yliopistonlehtorista vanhemmaksi yliopistonlehtoriksi edellyttää esityksen mukaan ansioitumista opetuksessa ja opetuksen kehittämisessä. Vasta siirtymässä johtavaksi yliopistonlehtoriksi huomioidaan tutkimusansiot. Esitetty malli vastaa opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevien urahaasteisiin painottaessaan opetusansioita urapolulla etenemisessä, mutta tutkimuspainotteisissa tehtävissä työskenteleville ja tutkimuksessa ansioituneille malli olisi heikennys nykyiseen tilanteeseen. Lisäksi johtavan yliopistonlehtorin kriteerit ovat professorilta edellytettävää tasoa, mutta vaativuustasoa ei tunnusteta palkassa.

Malli ei kannusta yliopistonlehtoreita kehittämään tutkimustoimintaansa

Malli luo yliopistoon kaksi urapolkua, tutkimuspainotteisen professoripolun ja opetuspainotteisen yliopistonlehtoripolun. Helsingin yliopiston tavoitteena on olla vahva tutkimusyliopisto. Malli ei kannusta yliopistonlehtoreita kehittämään tutkimustoimintaansa, tuottamaan tutkimusjulkaisuja ja hakemaan rahoitusta. Ongelmia liittyy myös siihen, minkälaisin kriteerein yliopistonlehtori voi edetä vanhemmaksi tai johtavaksi yliopistonlehtoriksi. Johtavalta yliopistonlehtorilta edellytetään vahvoja tutkimuksellisia vastuita ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, mutta on epäselvää, onko yliopistonlehtorin tehtävässä mahdollista pätevöityä mallissa edellytetyllä tavalla. Näin on etenkin, jos yliopistonlehtorin tehtävä tulee olemaan vastaisuudessa pääsääntöisesti opetuspainotteinen.

Malli heikentää opetuksen laatua

Siiloutunut lehtorien oma etenemismalli, jossa opetus ja tutkimus nähdään erillisinä, heikentää opetusta. Opettajien vertaisarvioidut julkaisut ovat opetusmateriaalia ja tutkimushankkeet antavat kanavan monipuolisempaan opettamiseen. Lehtoreita tulisi pikemminkin kannustaa tutkimaan ja julkaisemaan enemmän.

Malli tekee yliopistonlehtorin tehtävästä vähemmän houkuttelevan

Esitetty malli tekisi yliopistonlehtorin tehtävästä vähemmän houkuttelevan eikä motivoisi tutkimusorientoituneita post doc -tutkijoita hakeutumaan yliopistonlehtorin tehtäviin. Tutkimusuralla etenemistä tavoitteleville yliopistonlehtoreille malli luo kannustimen hakeutua muihin tehtäviin.

Malli lisää negatiivista kilpailua ja luo lisää hierarkioita yliopistoyhteisöön

Malli lisää kilpailua yliopistonlehtoreiden välillä ja kasvattaa arvostuseroa yliopistonlehtorin ja professorin tehtävien välillä. Moni yliopistonlehtori hoitaa käytännössä jo nyt professorin tehtäviä, koska monia tärkeitä professuureja on viime vuosina jätetty täyttämättä eläköitymisten jälkeen. Yliopistonlehtorin vastuulla on tällöin laaja-alaisesti sekä tutkimus että opetus. Malli tuottaisi myös tarpeettomia hierarkiatasoja yliopistoyhteisöön.

Lopuksi

Tutkimuksen ja opetuksen eriyttäminen ehdotetussa uramallissa heikentää sekä opetuksen että tutkimuksen laatua, eikä tue Helsingin yliopiston julkaisutoimintaa ja kansainvälisen rahoituksen saamista.

Yliopistonlehtoreille osoitetun kyselyn perusteella esitetty uramalli oli vähiten suosittu. Vaikka yliopistonlehtoreiden oma näkemys ei olisikaan ratkaiseva sen suhteen, miten urapolkuja kehitetään, on selvää, että yliopistonlehtoreiden merkittävä enemmistö ei näe esitettyä mallia kannatettavana.

Kannanotto laadittiin 4.11. pidettyyn Helsingin yliopiston laajennetun johtoryhmän  kokoukseen, jossa käsiteltiin uravaihemallia, ja se lähetettiin rehtoraatille, dekaaneille ja uramallia kehittäneen työryhmän jäsenille. Kannanoton allekirjoitti 30 Helsingin yliopiston henkilöstön jäsentä seitsemästä tiedekunnasta. Allekirjoittaneista 16 oli professoreita, kaksi apulaisprofessoreita, yksi tutkimusjohtaja ja 11 yliopistonlehtoreita