Varadekaani Juri Mykkäsen kehittämä urapolkumalli

Varadekaani Juri Mykkänen on laatinut osana yliopistonlehtoreiden uramallia kehittänyttä työryhmää integroidun uramallin, jossa yliopistonlehtorin tehtävästä on tietyin kriteerein mahdollista edetä joko opetuspainotteisesti vanhemmaksi yliopistonlehtoriksi tai tutkimuspainotteisesti apulaisprofessoriksi.

Mallin edut ovat seuraavat:

1. Malli perustuu ajatukseen uralla etenemisen tasa-arvoisesta mahdollistamisesta. Tämä edellyttää, että uralla kehittyminen nähdään myös henkilökohtaisena pätevöitymisenä, jonka perusteella henkilö voi siirtyä ylempään tehtävään.
2. Malli on yksinkertainen ja kansainvälisesti ymmärrettävä. Vain yksi uusi tehtävänimike tarvitaan (vanhempi yliopistonlehtori). Sille ja muillekin nimikkeille on vakiintuneet englanninkieliset vastineet.
3. Tehtävien avaaminen potentiaalisesti kaikille opettajille lisää työhyvinvointia ja HY:n houkuttelevuutta työnantajana. Yliopistonlehtoriksi rekrytoidulle henkilölle on tärkeä tietää, että hänellä on ansioidensa perusteella mahdollisuus edetä urallaan saman työnantajan palveluksessa.
4. Integroidun mallin vaikutus palkkasummaan on maltillinen. Kaikki apulaisprofessorit eivät etene täyteen professuuriin ja uudet tehtävät voidaan taloudellisesti niukempina aikoina avata alemmilla tasoilla.

Integroidun mallin ydin on yliopistonlehtorin ja apulaisprofessorin tehtävien silloittaminen. Yliopistonlehtorin tehtävästä voi edetä joko opetuspainotteista polkua (vanhempi yliopistonlehtori) tai tutkimuspainotteista polkua (apulaisprofessori). Vanhemman yliopistonlehtorin tehtävä ei merkitse päätepistettä, mikäli tutkimusansiot riittävät siirtymiseen apulaisprofessuuriin (tai täyteen professuuriin).

Eteneminen poluilla tapahtuu hakemuksesta määräajoin. Eteneminen perustuu akateemiseen arviointiin sekä yksikön opetustarpeisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Arviointi apulaisprofessorin ja professorin tehtäviin vastaa nykyisiä vaatimuksia. Vanhemman yliopistonlehtorin tehtävään edellytetään vankkaa opetuskokemusta, pedagogisia ansioita sekä tutkimusnäyttöjä (voivat olla pedagogista tutkimusta).

Yliopistonlehtori ei voi edetä suoraan täyteen professuuriin. Välivaiheena on joko apulaisprofessuuri tai vanhempi yliopistonlehtorin tehtävä.

Tenure Track -järjestelmä säilyy, mutta vakinaistaminen tapahtuu jo apulaisprofessorin toisella kaudella. Kaikista apulaisprofessoreista ei tule täysiä professoreita, vaan eläkeelle voi siirtyä myös apulaisprofessuurista. Professuuriin kohottaminen vaatii kiistatonta pätevyyttä, joka todetaan ulkoisessa arvioinnissa nykykäytännön mukaan.

Avoin haku säilyy integroidussa mallissa entisellään. Eläköitymisten ja muiden irtisanoutumisten vapauttamat tehtävät avataan avoimeen hakuun. Yksikkö arvioi, mille tasolle tehtävä avataan. Urapolulla tapahtuva eteneminen ei siis tarkoita suljettua ja sisäänpäinlämpiävää henkilöstörakennetta.

Malli saattaa muuttaa henkilöstörakennetta pitkällä aikavälillä siten, että apulaisprofessoreiden ja vanhempien yliopistonlehtoreiden määrä kasvaa. Tätä seurataan yksikkötasolla ja sopeutetaan kasvuvauhti yksikön tarpeisiin. Vaikka yksiköt ovat erilaisia ja työnjako professoreiden ja muun opetushenkilökunnan välillä vaihtelee huomattavasti, integroitu malli tarjoaa välineet työnjaon mukaan joustavaan henkilöstösuunnitteluun. Yksikössä voidaan painottaa opetuspainotteista tai tutkimuspainotteista urapolkua.