Tekijä: hwass

Hanna Wass is an Acting Professor at the Faculty of Social Science, the University of Helsinki. She runs a work package in the project “Tackling the Biases and Bubbles in Participation (BIBU)”, funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland. In addition, she is a principal co-investigator in the project “Facilitating Electoral Participation from Abroad (FACE)”, funded by the Finnish Cultural Foundation, and one of three principal investigators of the Finnish National Election Study 2019. She is a co-convenor of the ECPR standing group Public Opinion and Voting Behavior and the chair of the section "Political Behavior" at the American Political Science Association annual conference 2020. Her work on unequal political engagement and representation has been published in leading journals in social sciences, including Public Opinion Quarterly, Social Forces, Political Research Quarterly, European Journal of Political Research and Journal of Epidemiology & Community Health. She is a co-author of the book Health and Political Engagement, published by Routledge in 2017.
Julkaistu

Kysely: iso osa yliopistonlehtoreista harkitsee säännöllisesti muita uravaihtoehtoja

Yliopistonlehtorin urapolun kehittämisen tueksi Helsingin yliopiston yliopistonlehtoreille teetettiin kesällä 2019 kysely, jossa tiedusteltiin yliopistonlehtoreiden näkemyksiä uransa esteistä ja erilaisista ratkaisuista näiden esteiden poistamiseen. Kyselyn tuloksista voi lukea Acatiimin artikkelista.

Kyselyssä selvisi, että jopa 40 % vastaajista työskenteli vaativuustasolla 7. Tämä tarkoittaa että yliopistonlehtorit tekevät tunnustetusti vaativaa työtä. Kuitenkin saman verran yliopistonlehtoreita kertoi pohtivansa säännöllisesti muita uramahdollisuuksia Helsingin yliopiston ulkopuolella.

Suurimpina urahaasteina pidettiin etenemismahdollisuuksien puutetta, vaikeutta löytää aikaa tutkimukselle ja epäreilua kilpailutilannetta tenure track -professoreihin verrattuna. Lisäksi yliopistonlehtorin nimikettä pidettiin ongelmallisena ulkomaisessa yhteistyössä.

Iso osa yliopistonlehtoreista kannatti uramallia, jossa tutkimuksessa meritoituneimmille yliopistonlehtoreille voitaisiin avata mahdollisuus nousta professoriksi tenure track -prosessissa.

Vähemmä suosittuja vaihtoehtoja olivat vaativuustason korottaminen enimmillään tasolle 9 ja opetuspainotteinen yliopistonlehtoreiden oma urapolku.

Julkaistu

Varadekaani Juri Mykkäsen kehittämä urapolkumalli

Varadekaani Juri Mykkänen on laatinut osana yliopistonlehtoreiden uramallia kehittänyttä työryhmää integroidun uramallin, jossa yliopistonlehtorin tehtävästä on tietyin kriteerein mahdollista edetä joko opetuspainotteisesti vanhemmaksi yliopistonlehtoriksi tai tutkimuspainotteisesti apulaisprofessoriksi.

Mallin edut ovat seuraavat:

  1. Malli perustuu ajatukseen uralla etenemisen tasa-arvoisesta mahdollistamisesta. Tämä edellyttää, että uralla kehittyminen nähdään myös henkilökohtaisena pätevöitymisenä, jonka perusteella henkilö voi siirtyä ylempään tehtävään.
  2. Malli on yksinkertainen ja kansainvälisesti ymmärrettävä. Vain yksi uusi tehtävänimike tarvitaan (vanhempi yliopistonlehtori). Sille ja muillekin nimikkeille on vakiintuneet englanninkieliset vastineet.
  3. Tehtävien avaaminen potentiaalisesti kaikille opettajille lisää työhyvinvointia ja HY:n houkuttelevuutta työnantajana. Yliopistonlehtoriksi rekrytoidulle henkilölle on tärkeä tietää, että hänellä on ansioidensa perusteella mahdollisuus edetä urallaan saman työnantajan palveluksessa.
  4. Integroidun mallin vaikutus palkkasummaan on maltillinen. Kaikki apulaisprofessorit eivät etene täyteen professuuriin ja uudet tehtävät voidaan taloudellisesti niukempina aikoina avata alemmilla tasoilla.

Integroidun mallin ydin on yliopistonlehtorin ja apulaisprofessorin tehtävien silloittaminen. Yliopistonlehtorin tehtävästä voi edetä joko opetuspainotteista polkua (vanhempi yliopistonlehtori) tai tutkimuspainotteista polkua (apulaisprofessori). Vanhemman yliopistonlehtorin tehtävä ei merkitse päätepistettä, mikäli tutkimusansiot riittävät siirtymiseen apulaisprofessuuriin (tai täyteen professuuriin).

Eteneminen poluilla tapahtuu hakemuksesta määräajoin. Eteneminen perustuu akateemiseen arviointiin sekä yksikön opetustarpeisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Arviointi apulaisprofessorin ja professorin tehtäviin vastaa nykyisiä vaatimuksia. Vanhemman yliopistonlehtorin tehtävään edellytetään vankkaa opetuskokemusta, pedagogisia ansioita sekä tutkimusnäyttöjä (voivat olla pedagogista tutkimusta).

Yliopistonlehtori ei voi edetä suoraan täyteen professuuriin. Välivaiheena on joko apulaisprofessuuri tai vanhempi yliopistonlehtorin tehtävä.

Tenure Track -järjestelmä säilyy, mutta vakinaistaminen tapahtuu jo apulaisprofessorin toisella kaudella. Kaikista apulaisprofessoreista ei tule täysiä professoreita, vaan eläkeelle voi siirtyä myös apulaisprofessuurista. Professuuriin kohottaminen vaatii kiistatonta pätevyyttä, joka todetaan ulkoisessa arvioinnissa nykykäytännön mukaan.

Avoin haku säilyy integroidussa mallissa entisellään. Eläköitymisten ja muiden irtisanoutumisten vapauttamat tehtävät avataan avoimeen hakuun. Yksikkö arvioi, mille tasolle tehtävä avataan. Urapolulla tapahtuva eteneminen ei siis tarkoita suljettua ja sisäänpäinlämpiävää henkilöstörakennetta.

Malli saattaa muuttaa henkilöstörakennetta pitkällä aikavälillä siten, että apulaisprofessoreiden ja vanhempien yliopistonlehtoreiden määrä kasvaa. Tätä seurataan yksikkötasolla ja sopeutetaan kasvuvauhti yksikön tarpeisiin. Vaikka yksiköt ovat erilaisia ja työnjako professoreiden ja muun opetushenkilökunnan välillä vaihtelee huomattavasti, integroitu malli tarjoaa välineet työnjaon mukaan joustavaan henkilöstösuunnitteluun. Yksikössä voidaan painottaa opetuspainotteista tai tutkimuspainotteista urapolkua.