Millä historiallisilla opeilla Isis-järjestö perustelee toimintaansa? Tämä oli ensimmäinen kysymys, joka minulle heräsi, kun ensi kertaa tutustuin Isis-järjestöä kertovaan uutiseen. Tästä alkoi perehtymiseni islamilaiseen maailmaan ja niihin asioihin, jolla Isis-järjestö pyrkii perustelemaan olemassa olonsa. Käsittelen niitä opillisia asioita, joihin Isis-järjestö pyrkii vetoamaan ja perustelemaan toimintansa. Tärkeää on huomata, että jihadistinen ääriajattelun opillinen perusta ei ole syntynyt hetkessä, vaan se on pitkän ajan tulos, joka johti lopulta Isis-järjestön syntymiseen.
Tässä vaiheessa on tärkeää käydä läpi termi, joka voi aiheuttaa väärinkäsityksiä tai väärinymmärryksiä. Tätä sanaa käyttää myös Isis-järjestö. Tämä sana on jihad, jolla on moninainen merkitys islamin uskonnossa. On tärkeää ymmärtää, että tämä sana pitää sisällään erilaisia merkityksiä ja se on siitä syystä hyvin monitulkinnainen, kun se esimerkiksi käännetään arabiasta esimerkiksi suomeksi.
Jihad on arabiaa ja tarkoittaa käännettynä kilvoittelua ja kamppailua, mutta parhaiten sanan merkitys tulee esiin, jos se käännetään siten, että siitä tulee sana kampanja. Islamissa tällä sanalla on myös uskonnollinen merkitys. Tässä merkityksessä se tarkoittaa kilvoittelua ja pyhää sotaa, näissä merkityksissä se myös esiintyy Koraanissa. Jihad voidaan jakaa kahteen osaan, jotka ovat suurempi jihadi ja pienempi jihad. Suurempi jihad tarkoittaa taistelua, kilvoittelua ja kamppailua ihmisen sisällä olevaa pahaa vastaan, tämä on jokaisen muslimin velvollisuus. Taistelua tätä pahaa vastaan ihmisen sisällä voidaan käydä paaston ja rukouksen avulla. Pienempi jihad tarkoittaa taistelua islamin ulkoisia vihollisia vastaan, tämä voi myös tapahtua aseellisesti. Tällöin jihad voidaan kääntää siten, että se tarkoittaa pyhää sotaa. Jihadin katsotaan olevan puolustustaistelua. Puolustustaistelu on sitä, että islamilaisen maailman alueelle tunkeutuu vihamieliset voimat, jotka koettavat estää islamin uskon harjoittamisen islamilaisessa maailmassa. Islamin historiallisissa lähteissä on käsitys myös siitä, että islamia levitettäisiin jihadin avulla. Kalifien velvollisuutena keskiajalla nähtiin olevan varustaa joukkoja taisteluihin vääräuskoisia vastaan. Tämä yleensä tarkoitti sotaretkeä Bysanttia vastaan. Tähän taisteluun oli olemassa tietyt säännöt, eli taistella ei saanut mielivaltaisesti, vaan kohteena oli vain vihollissotilaat. Tällainen jihadin muoto jäi pois islamista, kun kalifaatti ja yhtenäinen islamilainen imperiumi lopulta päättyi. Nykyisin muslimit tuomitsevat kokonaan hyökkäyssodan.
Aluksi Isis-järjestö käytti monien muiden radikaaliryhmittymien lailla al-Qaidan nimeä ja esiintyi irakilaisena al-Qaidan osana. Lopulta vuonna 2006 se alkoi itsenäistyä ja ottaa esiin sen omaa ideologiaa, jolloin se alkoi erottautua enemmän al-Qaidasta omaksi järjestökseen. Vuonna 2014 Abu Bakr al-Baghdadi julisti islamilaisen kalifaatin syntyneen. Kalifaatin julistaminen oli siitä syystä tärkeä tapahtuma, koska se tuo mieleen alkuaikojen islamilaisen valtion, jota johti aikoinaan neljä oikeinjohdettua kalifia. Kalifit olivat myös aikoinaan kunnioitettuja uskonnollisia johtajia, tämän islamin suuruuden aikojen voidaan katsoa loppuneen vuonna 1258, kun viimeinen abbasidikalifi kuoli. Tästä syystä julistus oli vain yritys omia itselleen nimitys, jolla on paljon merkitystä islamilaisessa maailmassa. Sunnalaisuudessa kalifi on tietyllä tapaa ollut sekä maallinen että hengellinen johtaja. Isis-järjestön julistauduttua kalifaatiksi se myös julisti, että se edustaa kaikkia maailman muslimeita. Järjestön mukaan, joko muslimit ovat sen puolella tai sitä vastaan. Vain muutamat pienet radikaalit joukot hyväksyivät Isis-järjestön julistuksen. Isis-järjestön julistauduttaessa kalifaatiksi täytyy muistaa, että se ei edusta alueen muslimiväestöä eikä se myöskään edusta maailman muslimeita, eikä se noudata islamilaista lakia.
Tässä huomaamme, että Isis-järjestö pyrki saamaan itsestään sellaisen mielikuvan, että se on uudestaan syntynyt kalifaatti. Tämän mielikuvan luonti oli Isis-järjestölle siitä syystä tarpeellista, koska kalifaatin ei tarvitse perustella omaa toimintaansa, sillä kalifaatti on se, joka tulkitsee islamin sanomaa. Kuitenkin suurin osa maailman muslimeista ei hyväksynyt tätä kalifaatiksi julistautumista, mutta tietyt radikaalit ryhmittymät ja radikalisoituneet ihmiset hyväksyivät tämän julistuksen. Kysymys kuitenkin kuuluu, että millä Isis-järjestö oikeutti itsensä kutsumisen kalifaatiksi, tähän vastaan seuraavaksi.
Isis-järjestön alun menestykseen ääriajattelu muslimien värväyksessä vaikutti merkittävästi sen maantieteellinen sijainti. Sillä oli hallussaan suuria osia Pohjois-Irakista ja Pohjois-Syyriasta. Näillä alueilla oli suuri symbolinen arvo, koska islamilaisessa eskatologiassa käydään noilla alueilla lopun aikoina hyvän ja pahan välinen taistelu. Tämä islamin eskatologia syntyi 700-luvulla. Tämän taistelun jälkeen maailma alistuu islamilaiseen valtaan. Isis-järjestön propaganda vetosi moniin ääriajattelijoihin. Monet näistä henkilöistä näkivät itsensä tarpeelliseksi taistellessaan kalifaatin puolesta. Lisäksi he olivat rakentamassa ja puolustamassa kalifaattia. Lopulta koittaisi tuomionpäivä ja pääsy paratiisiin. Yhdysvaltojen Irakin valloituksen jälkeen Irakin tilanne huononi ja väkivalta kasvoi. Sunnimuslimien parissa ennen tätä oli suhtauduttu apokalyptiseen ajatteluun epäillen, mutta sodan seurauksena tilanne muuttui. Myös globaalin jihadistien parissa apokalyptinen keskustelu muuttui. Osama bin Ladenin laimea maailmanloppuajattelu sai vastaansa Isis-järjestön kiireellisen maailmalopun.
Irakin ja Syyrian huonontunut tilanne loi sopivan kohdan toimia, jonka Isis-järjestö käytti hyväkseen vetoamalla niihin islamin lähteisiin, jotka kertovat maailmanlopusta ja lopun ajoista. Järjestö perusteli, että lopunajat ovat käsillä, jolloin he omassa ajattelussaan saivat perustellun syyn väittää perustaneensa kalifaatin. Tämän julistuksen jälkeen järjestö sai omasta mielestään vallan tulkita islamin lakia mielensä mukaisesti. Isis-järjestö ja muut Jihadistit pyrkivät oikeuttamaan omat tekonsa ja hirmutyönsä islamin lähteiden ja uskonnon avulla. Ennen Isis-järjestöä radiaalit terrorijärjestöt olivat etsineet omalle terrori toiminnalleen oikeutetusta ääriajattelun erilaisista jihad tulkinnoista, mutta nyt Isis-järjestön ei tarvinnut enää tehdä sitä, koska se oli julistautunut kalifaatiksi. Lopuksi on syytä vielä korostaa, että islam ei hyväksy väkivaltaa, jolloin se myös tuomitsee näiden jihadistien oikeutukset hirmutöille, joita he hakevat islamin uskonnosta ja sen lähteistä.
Lähteet:
Kaleva, Atte. Jihad Ja Terrori (2018). Helsingissä: Kustannusosakeyhtiö Otava.
McCants William & Kimmo Pietiläinen (2016). Isis Ja Ilmestys: Islamilaisen Valtion Historia, Strategia Ja Tuomiopäivän Visio. Helsinki: Terra Cognita.
Hämeen-Anttila, Jaakko (2017). Uusi Islamin Käsikirja. Helsingissä: Kustannusosakeyhtiö Otava.