1.4.

Tapasin ryhmää ensimmäisen kerran ja juttelimme tapaamisen aikana työnjaosta ja tutkimuksen suunnasta. Vastuulleni tuli Olgan kanssa SPSS-puolen koordinointi ja toteutus. Latasin käyttöön kaikki tarvittavat ohjelmat, kuten OneNoten, Yammerin ja Zoteron, ja loin käyttäjätunnukset Helsingin Yliopiston blogipalveluun.

Tutkimuskysymyksemme keskittyy päihteidenkäyttäjien muutosvalmiuteen, mutta pohdimme vielä ryhmän kanssa, mihin suuntaan tarkennamme tutkimuskysymystä. Yksi vaihtoehto on, että katsomme, miten muutosvalmius korreloi tai on yhteydessä päihteidenkäyttäjien keskinäisiin tapaamisiin (tapaamistiheys).

Sovimme, että tapaamme ryhmän kanssa ensi viikon maanantaina ja pohdimme tällöin seuraavia työvaiheita. Tutustun viikonlopun aikana muutosvalmiutta mittaavan tutkimuksen koodikirjaan ja pohdin etukäteen, miten saamme tutkimukseemme tarvittavan tiedon poimittua aineistosta. Muutosvalmius on operationalisoitu yhdistämällä ensin kysymyksiä toimintavaiheiden mukaan (esiharkinta, harkinta, toiminta ja ylläpito) ja sitten muodostettu näistä uusi muuttuja laskemalla yhteen viimeiset kolme ja vähentämällä näistä esiharkinta-osuus. Minun täytyy Olgan kanssa pohtia, saammeko summamuuttujia käyttämällä vastauksia tutkimuskysymykseemme, vai täytyykö meidän muodostaa tarpeisiimme paremmin sopivia muuttujia. Viestittely tapahtuu Yammerissa ja OneNoteen laitamme alustavia muistiinpanoja.

4.4. ja 8.4.

Olga ei ole osallistunut ryhmän toimintaan, joten aloitin taulukoiden työstämisen ja kvantitatiivisen aineiston analysoimisen oma osaamiseni edellä. Koska muutosvalmiutta on hankala operationalisoida ilman tilastokokemusta, päädyimme tutkimaan omassa datassamme muutosvalmiutta kahden erillisen kysymyksen avulla. Toinen arvioi vastaajan kokemusta siitä, kuinka paljon hän tekee töitä muuttuakseen, ja toinen sitä, arvioiko vastaaja olevansa ongelmatyyppiä. Näitä analysoimme yhdessä vastaajan sukupuolen kanssa, sekä kontaktien toisiin päihteidenkäyttäjiin.

Toinen tekijä, mistä olemme ryhmässä kiinnostuneita, on käytettyjen päihteiden yhteys muiden ongelmakäyttäjien tapaamiseen sekä vastaajan työtilanteeseen. Vertailemme keskenään hasiksen, alkoholin ja amfetamiinin käyttöä ja analysoimme lopullisessa työssä käyttäjäryhmien välisiä eroja, sekä mahdollisia taustatekijöitä. On kiinnostavaa tietää, miten käyttäjäryhmät profiolituvat ja eroavat toisistaan käytettävien päihteiden, aktiivisten ongelmakäyttäjiin suuntautuvien kontaktien ja työtilanteen suhteen.

Näillä työkerroilla toteutin SPSS-ohjelmalla ristiintaulukoinnit, joita analysoimme työmme pohdinta-osiossa. Lisäksi avasin tutkimusotetta taustakirjallisuuden avulla ja perehdyin Susannan kanssa Saarnion ja Knuutilan alkuperäistutkimuksiin.

11.4.

Hioimme tutkimustamme välityönä palautettavaan muotoon. Omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että kytkin kaavioita ja taulukoita paremmin tekstiin ja pohdin, mitä muita tekijöitä tulee huomioida analyysivaiheessa. Hioimme ryhmänä tutkimuksen rakennetta ja tarvittavia lisäkappaleita tekstiin.