Category Archives: Yleinen

Neljäs tapaaminen

Kokoonnuimme Aleksandriaan porukalla viimeistä kertaa ennen työn palauttamista. Olimme saaneet kirjoitettua Google Docsiin jo jonkin verran kirjallisuuteen pohjautuvaa tekstiä, mutta emme olleet juuri muuten edenneet työssä. Suunnittelimme työnjakoa tulevaksi viikoksi, jotta saisimme raportin palautettua deadlineen mennessä. Jaoimme raportin kirjoittamisen niin, että yksi Noora H. hoitaisi johdanto-osan, Noora K. metodiosan, Noora J. tulokset ja Noora V. keskustelun. Lisäksi Noora H. kirjoittaa viimeisen blogitekstin ja hoitaa työn palautuksen, Noora V. kirjoittaa tiivistelmän ihan lopuksi, Noora J. kokoaa raportin Wordiin, koska olimme kirjoittaneet sen alunperin Google Docsissa, koska editoiminen ja kommentoiminen on siellä helpompaa.

Päätimme, että emme sisällytä Atlasta raporttiimme, koska mielestämme se ei ollut mielekästä työmme kannalta. Atlas on tarkoitettu kvalitatiivisen aineiston analyysiin, ja meidän aineistomme olivat kvantitatiiviseen tutkimukseen perustuvaa, joten ettei ohjelman käyttö ollut relevanttia. Muutenkin tämä päätös perustui pitkälti jokaisen ryhmäläisen kurssitavoitteeseen eli oppia käyttämään SPSS:ää, ja sen vuoksi emme perehtyneet Atlakseen. Tutustuimme siihen kuitenkin. Noora H. latasi ohjelman koneelle ja syötti kirjallisuusmateriaalin sinne, eli ohjelma tuli hieman tutuksi. Atlasta tulee kuitenkin harjoitella ajan kanssa myöhemmin, koska se ei vaikuttanut yksinkertaisimmalta ohjelmalta ja sen käyttö vaatii aikaa.

Teimme työtä melko paljon yhdessä ja jaoimme työt suhteellisen tasaisesti. Kommunikaatio toimi pääasiallisesti Yammerin kautta, joka olikin ihan toimiva väline. SPSS tuli tutuksi, mutta luulen että meistä jokainen joutuu vielä treenaamaan sen käyttöä tulevaisuudessa gradua ym silmällä pitäen. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että saamme palautettua työn, mikä kurssin alkumetrillä tuntui lähes mahdottomalta.

Edit (Noora K): Täydennän vielä hieman Noora H:n tekstiä. Tänään 8.12. työ on palautettu ja kurssi sen teon osalta ohi vain vertaisarvioinnin ollessa jäljellä.

Noudatimme työn lopullisessa kokoamisessa yllä lueteltua tehtävänjakoa, ja lopuksi täydensimme toistemme osuuksia tarpeen mukaan. Noora J. täydensi johdantoa ja Noora K. keskusteluosuutta muutamin huomioin.

Palautetusta työstä jäi epähuomiossa puuttumaan Metodi-osuudesta tehty Aineiston kuvailua sisältävä taulukko. Sen sisällöllinen arvo ei olisi ollut merkittävä, joten tämä ei työn lopputulokseen merkittävästi vaikuta. Liitän taulukon kuitenkin tähän blogimerkintään, jotta siihen voi halutessaan perehtyä. TVT Jatko_aineiston kuvailu

 

Tilasto-osio

Päätimme tosiaan käyttää muuttujina luokka-astetta, koulukiusaamista ja muilta saatua tukea. Tukimuuttujaa ei ollut valmiina, joten muodostimme summamuuttujan, joka kuvaisi luokkakavereilta saatavaa tukea. Valitsimme lopulta väitteet [Q7_3], [Q7_4] ja [Q7_5] muuttujaan.

Summamuuttuja väitteistä:
[Q7_3] Valitse lähinnä mielipidettäsi oleva vaihtoehto: Luokkakaverit auttavat toisiaan koulutehtävissä
[Q7_4] Valitse lähinnä mielipidettäsi oleva vaihtoehto: Luokkakaverit auttavat toisiaan ongelmatilanteissa
[Q7_5] Valitse lähinnä mielipidettäsi oleva vaihtoehto: Luokkakaverit tulevat väliin, jos jotain oppilasta kiusataan

DATASET ACTIVATE DataSet1.
COMPUTE tuki=(q7_3 + q7_4 + q7_5).
EXECUTE.

Kokeilimme erilaisia kuvioita ja päädyimme lopulta ristiintaulukointiin, sillä sen avulla saimme tulokset selvemmin näkyviin.

Teimme vielä luokittelun tukimuuttujasta 5 luokkaan, jotta ristiintaulukointia olisi helpompi lukea.
RECODE tuki (0=1) (1 thru 3=2) (4 thru 6=3) (7 thru 9=4) (10 thru 12=5) INTO tuki5luokkaa. 
EXECUTE.

Kolmas tapaaminen 19.11.

Kokoonnuimme tälläkin viikolla koko porukalla yhteen Alexandriassa päivittääksemme tilannetta.

Noora J ja Noora K olivat syventyneet SPSS:ään edelliskerran jälkeen omatoimisesti. Nyt keskustelimme viime tapaamisella ja kuluneen viikon aikana aikaansaaduista taulukoista, sekä eteen tulleista ongelmista. Päädyimme käyttämään lopullisessa työssä viitta erilaista taulukkoa ja kuvaa, joiden muuttujina ovat luokka-aste, koulukiusaaminen ja tuki. Valitsimme luokka-asteen muuttujaksi iän sijaan sen selkeyden vuoksi, ja “tuki” summamuuttujan muodostimme kolmesta eri muuttujasta. Noora J lisää vielä tänne blogiin materiaalia SPSS-työskentelystä, ja Noora K täydentää tätä.

Zoteron käytössä oli ilmennyt ongelmia viimeisen viikon aikana. Yhteiseen ryhmään lisätyt artikkelit olivat eri muodoissa, eivätkä kaikki auenneet käyttämillämme eri selaimilla ongelmitta. Myös artikkeleiden lisäämisessä Zoteroon oli ongelmia, emmekä pystyneet selvittämään asiaa koulun koneilla, joilla ei ollut muita selaimia kuin Internet Explorer asennettuna. Päädyimme yhteistuumin siihen, että luovumme Zoteron käytöstä. Se on varmasti hyvödyllinen apuväline aineiston ollessa laaja, mutta tämän työn puitteissa koimme ohjelman käytön lähinnä lisärasitteeksi. Käyttämistämme muutamista artikkeleista lähdeluettelon muodostaminen lienee helppoa myös ilman apuvälineitä.

Seuraavaa tapaamista varten sovimme, että kaikki perehtyvät mm. Google Scholarista ja aiempien kurssiemme materiaaleista löytämiinsä kirjallisuuslähteisiin, ja työstävät niistä alustavaa tekstiä lopullista työtä varten. Kokoamme nämä koulukiusaamisesta, luokka-asteesta, sosiaalisesta tuesta ja sukupuolesta löytyvät tiedot yhteen Google Docsin avulla. Koska päätimme jo työhön tulevat taulukot ja kuvat, voi kirjallisuudesta löytyvää tietoa jo peilata näihin.

Seuraavalla tapaamiskerralla katsomme mitä olemme saaneet Docsiin aikaseksi, ja jaamme jäljellä olevat viimeistelytehtävät.

 

Toinen tapaamiskerta

Tapasimme  viikko ensimmäisen tapaamisen jälkeen Aleksandriassa SPSS:n merkeissä. Tutustuimme ohjelman peruskäyttöön ihan alusta alkaen, yksinkertaisista jutuista. Käytimme apuvälineenä muun muassa Tampereen yliopiston KvantiMOTV- internetsivua sekä Moodlessa olevaa aikaisempien SPSS-kurssien kurssimateriaalia. Avasimme SPSS:llä Ailasta valitsemamme datan, jota ohjelmalla hieman sitten pyöriteltiin.  Kokeilimme esimerkiksi ristiintaulukointia kolmella muuttujalla ja myös faktorianalyysin tekoa. Testasimme myös summamuuttujan tekemistä yhdistämällä kolme muuttujaa yhdeksi.

Suurimmaksi osaksi työskentely oli huokailua siitä, että mitä ihmettä olemme tekemässä ja että mitä järkevää voisimme saada ohjelmalla aikaan. Ajattelemme kuitenkin, että pääasia on saada SPSS:n käytöstä jonkinlainen käsitys ja oppia perustoiminnot. Saimme kuitenkin graafeja ja taulukkoa aikaiseksi, joten ihan hakoteillä emme varmaan kuitenkaan olleet. Seuraavaksi tapaamiskerraksi sovimme, että Noora J. työstää SPSS-osiota valmiimmaksi, jotta voimme aloittaa analyysin. Päätimme pitää tilasto-osuuden suhteellisen simppelinä, jotta työmäärä pysyisi kohtuullisena ja ettei otettaisi liian isoa stressin aihetta tilasto-osuudesta.

Zoteroon olimme löytäneet jo muutaman potentiaalisen artikkelin kirjallisuusosiota varten. Tarkoituksena oli etsiä vielä ehkä pari lisää ja lisäksi tutustua kirjallisuuteen hiukan ensi tapaamiseen mennessä. Yammer on yhä toiminut suht kätevänä kommunikaatiovälineenä, paitsi että osalla ryhmäläisistä oli ongelmia siinä, ettei Yammer lähettänyt push-viestejä, jos ryhmäkeskusteluun oli tullut uusia viestejä. Seuraavaa tapaamiskertaa varten Noora H. on aloittanut blogin kirjoittamisen muistiinpanojen pohjalta, ja Noora V. hoitaa viikkoraportoinnin Moodleen.

Alkuvalmisteluita

Aloitimme neljän Nooran muodostamalla porukalla kurssin valmistelut ensin esittäytymällä pienryhmämme yhteisellä keskustelualueella Moodlessa, jossa myös sovimme heti sopivan ajankohdan ensimmäiselle face-to-face- tapaamiselle. Olimme kaikki hieman eksyksissä siitä, mitä tarkoitus oli tehdä ja miten päästä työssä alkuun, joten kasvokkainen tapaaminen mahdollisimman nopealla aikataululla oli tärkeää.

Ennen ensimmäistä tapaamista emme juurikaan olleet tehneet itsenäisesti mitään kurssin eteen, vaan päätimme tapaamisessa päättää kaikista yksityiskohdista.  Loimme kuitenkin heti Moodle-keskustelun jälkeen ryhmän Yammeriin, jotta kommunikaatio olisi sulavampaa ja tapaamisista olisi helpompi sopia. Yammer vaikutti ensinäkemältä melko kätevältä välineeltä, ja latasimme Yammer-appit puhelimeen. Yammer on siitä hyvä, että se on hyvin saman tyyppinen kuin Facebook, joten sen käyttö on helppo omaksua. Lisäksi siitä puuttuu Facebookin tyypilliset koulujuttuja häiritsevät tekijät kuten jatkuvat linkkijaot, kuvat, mainokset ja kutsut. Miinuspuolena ehkä se, että esimerkiksi Facebookia ja WhatsAppia käytämme kaikki joka tapauksessa paljon (ja niitä tulee vilkuiltua usein..), joten ylimääräisen kommunikaatiovälineen käyttöönotto saattaa tuntua ylimääräiseltä vaivalta kaiken jo olemassaolevan infotulvan keskellä.

Ensimmäinen tapaaminen oli sitten 4.11. Kaisa-kirjaston ryhmätyötilassa. Ihan alkuun kerroimme omista tavoitteistamme ja siitä, miksi olemme kurssilla. Meidän ryhmän tilanne oli se, että kaikki olivat ottaneet TVT-jatkokurssin siksi, että SPSS-tilasto-ohjelma pitäisi oppia ennen oman pääaineen kvantikurssia. Tämä tuo hieman ylimääräistä haastetta työskentelyyn, koska emme voineet jakaa vastuita niin, että yksi hoitaisi tilasto-osuuden, yksi kirjallisuusosuuden ja yksi metaosuuden. Päätimme, että teemme ainakin tilasto-osuutta aika paljon yhdessä, jotta kaikki saisivat jonkinlaisen käsityksen SPSS:n käytöstä. Sovimme tapaamisessa työnjaosta ja aikataulusta suurpiirteisesti: ensimmäisellä tapaamisella tavoitteena oli päästä kärrylle tehtävänannosta ja päättää tutkimuskysymys (tai ainakin aihe) ja etsiä materiaalia Ailasta. Selasimme hieman Ailan tietokantaa ja löysimmekin helposti meitä kaikkia kiinnostavan ja kaikkien pääainetta jollain tavalla koskettavan aiheen: koulukiusaamisen. Kyseessä oli Koulun hyvinvointiprofiili 2012-2013: yläluokat 7-9- aineisto. Tarkoituksenamme on tarkastella mahdollisesti sukupuolten tai luokka-asteiden eroja parilla eri muuttujalla.

Päätimme seuraavan tapaamisen ajankohdan, jolloin olisi tarkoitus katsoa yhdessä SPSS:ää. Meinasimme kysyä kurssin opettajalta joustoa aikatauluihin, koska kurssimme jäsenillä ei yhdelläkään ollut suunnitelmissa valmistua tämän vuoden puolella. Noora H. ottaa vastuulleen metaosuuden ja kirjoittaa tapaamisista muistiinpanot OneNote-appiin, jonka jälkeen kirjoittaa ne auki myös yhteiseen blogiin. Sovimme, että seuraavaksi kerraksi jokainen etsii aiheeseen sopivaa kirjallisuutta artikkelin tai parin verran, jotta saisimme myös kirjallisuusosion aloitettua. Ensi kertaa varten luomme Zotero-tilin, jonne voimme kerätä artikkelit ja lisäksi myös RealtimeBoardin, jossa voimme mahdollisesti selkiyttää projektin rakennetta ja sen hallintaa.