Kielitaito kansainvälisessä oppimisympäristössä

Kartoittaessani sekä yliopisto-opiskelijoiden, että varttuneiden tutkijoiden näkemyksiä opiskelusta kansainvälisessä oppimisympäristössä törmään yhä useammin siihen havaintoon, että yksi suurimpia haasteita oppimiseen tähtäävässä vuorovaikutuksessa on kielitaito. Yhteisenä kielenä kansainvälisessä yliopistossa on englanti, ja eri ihmiset tuppaavat mongertamaan sitä toinen toistaan kirjavimmilla murteilla ja aksenteilla höystettynä. Yhteisen kielen löytämisen haasteet ovat kuitenkin kuullun ymmärtämistä moninaisempia. Englannin kielitaito voi olla puutteellinen sekä suomalaisilla, että ulkomaisilla opiskelijoilla. Yliopisto-opettajilta edellytetään kielenkorjaukseen liittyvää ammattitaitoa, vaikka sen opiskelu ei kieltenopettajia lukuun ottamatta kuulu heidän koulutukseensa. Englanniksi järjestettävien opinto-ohjelmien ja kurssien määrä on eri tiedekunnissa rajallinen puhumattakaan ruotsinkielisistä kursseista. Vaikka ylipisto-opiskelijoiden ja tutkijoiden joukko on päivä päivältä yhä kansainvälisempi, yliopiston eri hallintoelimet koostuvat vielä suurimmaksi osaksi suomalaisista asiantuntijoista. Yhteiskunnallisella tasolla englanninkielen lisääntyneen käytön pelätään köyhdyttävän suomen kieltä.

Onneksi suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ja yleensäkin suomalaisten englanninkielen taito on moniin muihin maihin verrattuna todella hyvällä tasolla. Haastatellessani kansainvälisiä kandidaatin ja maisterin vaiheen opiskelijoita sekä jatko-opiskelijoita yhdessä Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmässä, jokainen haastateltavani totesi, että tutkimusryhmässä työskentelevien tutkijoiden, teknikoiden ja muiden opiskelijoiden englanninkielen taito on täysin riittävä. He kertoivat myös tunteneensa olonsa kotoisaksi kansainvälisessä tutkimusryhmässä, jossa puhekieli vaihdettiin kesken kahvitaukoa automaattisesti englantiin, jos paikalle sattui yksikin suomea taitamaton henkilö. Lisäksi yleisesti käytössä olevat englanninkieliset ohjeet ja opasteet saivat paljon kiitosta. Osa opiskelijoista mainitsi ainoastaan oman englannin kielen jokapäiväisen käytön vaatineen alussa totuttelua ja hieman harjoitustakin.

Opettamiseen osallistuneet tutkijat olivat ehkä vähän tyytymättömämpiä yleiseen kielitaitoon. He mainitsivat kannattavansa erilaisia englannin kieleen liittyviä ennakkotestejä ja tasovaatimuksia, jotta samalla kurssilla opiskelevat eri kansalaisuuksia edustavat opiskelijat olisivat keskenään enemmän samalla tasolla.

Kansainvälisistä yliopisto-opiskelijoista osa on Suomessa vain lyhyen aikaa erilaisten opiskelijavaihto-ohjelmien välityksellä. Osa taas opiskelee kokonaista tutkintoa tai jatko-tutkintoa. Monella heistä on tulevaisuuden suunnitelmissa joko suunnata takaisin kotimaahan tai jatkaa edelleen johonkin toiseen maahan. Kansainvälisten opiskelijoiden joukossa on kuitenkin myös heitä, jotka haaveilevat opintojensa jälkeen työllistyvänsä nimenomaan Suomessa. Helsingin yliopistossa on tarjolla aika paljon suomen kielen kursseja ulkomaisille opiskelijoille ja työntekijöille, joista monet opiskelevat opintojensa tai työn ohessa aktiivisesti suomea. Kuulen heidän usein kuitenkin pahoittelevan, että kynnys puhua suomea on korkea, koska suomalaiset omasta mielestään avuliaina vastaavat usein heidän suomen kielisiin yrityksiinsä englannin kielellä. Tällöin suomea opettelevasta ihmisestä saattaa tuntua siltä, että hänen suomenkielentaitonsa ei riitä keskusteluun. Lisäksi opiskellessa tai töissä on helpompi tai usein jopa välttämätöntä kommunikoida englanniksi, jotta ei synny väärinkäsityksiä tai kulu aikaa hukkaan. Paras hetki harjoitella suomen opintoja vaikuttaa olevan kahvitauot tai erilaiset vapaa-ajan tapahtumat. Tällaisten tapahtumien järjestäminen yhdessä suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa on tärkeää myös suomalaiseen kulttuuriin tutustumisen ja integroitumisen näkökulmasta. Voihan sen ajatella niinkin, että lisääntynyttä englannin kielen käyttöä voi kompensoida kannustamalla kansainvälisiä opiskelijoita opettelemaan suomea, olisivat he sitten täällä muutaman kuukauden tai useita vuosia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *