Koulutus, terveys ja tulot

Koulutuksen positiivinen assosiaatio terveellisiin elämätapoihin on globaali ilmiö. ”Koulutuksen oletetaan lisäävän yleistä hyvinvointia ja poistavan sosiaalisia ongelmia loputtomiin, ikiliikkujan tavoin”, toteaa Mikko Aro (2013) väitöskirjassaan. Myös suomalaisen Terveys 2000 –raportin (Aromaa & Koskinen, 2002) mukaan korkeimmin koulutetut ovat keskimäärin normaalipainoisempia, kuluttavat enemmän kasviksia ja tupakoivat vähemmän. Kuitenkaan riittävä liikunta ei eronnut koulutusryhmittäin. Toisaalta taas korkeasti koulutetut miehet käyttävät enemmän alkoholia, vaikkakaan krapulakokemukset eivät eroa koulutustason mukaan, mikä saattaa heijastella erityyppistä juomakulttuuria.
Viime vuosikymmenenä on havaittu koulutusinflaatiota, jonka tulkitsen tarkoittavan, että hankittu koulutus ei täytä sille asettuja lupauksia. Tämä ilmenee ilmiöinä kuten liikakoulutuksena (määrällisesti liikaa) ja ylikoulutuksena, jossa henkilön koulutustaso on korkeampi kuin tehtävään vaadittava taso. Koulutusinflaatiota on tutkittu kasvatustieteen, sosiologian ja taloustieteen aloilla. Parhaiten koulutusinflaatio selittyy sosiaaliasemalla: heikommasta sosiaaliasemasta ponnistava ei osaa hyödyntää resurssejaan yhtä hyvin kuin korkeampaan sosiaaliasemaan syntynyt. Vaikuttaa siis siltä, että äidinmaidon välityksellä voidaan siirtää tiettyjä elämäntapoja ja -asenteita, jotka edesauttavat pärjäämistä, eikä koulutuksella voida näitä täysin kiriä kiinni.
Aro (2013) toteaa, että elämänhallinta ja henkilökohtaiset resurssit lisääntyvät koulutuksen myötä, vaikka palkkapussissa koulutuksen väliset erot näkyvät Suomessa heikommin. Terveyskäyttäytyminen on tietoista valintaa, jota muokkaavat kotoa opitut tavat sekä koulutuksen myötä hankitut tiedot. Veikkaan, että terveyskäyttäytyminen saattaa realisoitua juuri työkykynä. Heikompi työkyky altistaa aikaisemmalle työkyvyttömyyseläkkeelle ja eläkeiälle, mitkä vaikuttavat eläkekertymään, sillä nykyisissä eläkemalleissa viimeisien työvuosien ansioita painotetaan enemmän kuin varhaisia tuloja. Koulutuksen, terveyden ja tienistien välillä saattaa siis olla monimuotoisia interaktioita, joita haluan kurssin lopputyössä tarkastella.
Pelkkä rahan tienaaminen ei kuitenkaan lisää terveyttä. Tästä saattaa olla kyse yrittäjien kohdalla: koulutukseensa nähden heillä on suurempi palkkapussi ja pidemmät työvuodet kuin perinteisessä palkkatyössä työskentelevillä saman koulutuksen omaavilla. Ehkä juuri epäsuhta tulojen ja koulutuksen kesken altistavat kyvyttömyydelle hyödyntää resursseja järkevästi, mikä näkyy myös heikompana työterveytenä.
Elämänhallinta on ratkaisevaa myös syrjäytymisen kannalta (Kangas & Ritakallio 1996). Syrjäytymisvaara on suurinta matalasta sosiaalisesta asemasta ponnistavilla nuorilla, joiden omakin koulutustaso on matala. Myös epäonnistuneen yrittäjän syrjäytymisvaara on suurempi kuin palkkatyöstä työttömäksi jääneen. Keskiöön nousevat selkeästi yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen, jonka terveysvaikutuksia on myös ehditty selvittää. Työnkuvan muuttuminen, kuten etätyö ja työelämän projektiluontoisuus haastavat työhyvinvointiamme juuri irrallisuuden takia.

3 thoughts on “Koulutus, terveys ja tulot”

  1. Kiitos mielenkiintoisesta blogitekstistä! Kirjoitat koulutustason ja terveyden korrellaatiosta ja siitä, että tämä on globaali ilmiö. Toinen globaalisti todettu koulutustason kanssa korrelloiva asia on internetin käyttö. Joidenkin tutkimusten mukaan koulutustaso vaikuttaa internetin käyttöön enemmän kuin esimerkiksi ikä tai sukupuoli. Avatakseni asiaa hieman, esimerkikis hollantilaistutkijat Van Dijk ja Van Deursen ovat todenneet, että korkeammin koulutetut käyttävät internettiä enemmän ja monipuolisemmin kuin matalamman koulutustason omaavat. Tämä ilmiö on tärkeä pitää mielessä esimerkiksi silloin kun suunnitellaan digitaalisia palveluita. Erityisesti julkisella sektorilla pelkkään digitaaliseen asiointimahdollisuuteen siirryttäessä on hyvä pitää mielessä, että se saattaa rajata matalamman koulutustason omaavat asaikkaat pois palvelun piiristä.

  2. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä! Jäin miettimään koulutusinflaation käsitettä. Olen ymmärtänyt sen hieman eri tavalla: samalla koulutustasolla ei enää saavuta samaa asemaa työelämässä, samaa tulotasoa ja samanlaista yhteiskunnallista asemaa kuin aiemmin.

  3. Kiitos, tämä on mielenkiintoinen aihe. Vaikuttaisi siltä, että koulutus antaa paremmat eväät tiedon etsimiseen ja hyödyntämiseen, johon liittyy myös tuo laajempi käsite, elämänhallinta.
    Toisaalta monilla korkeasti koulutetuilla työ tuppaa usein tapahtumaan tietokoneen äärellä, jolloin heillä saattaa kulua useita tunteja paikallaan istuen. Tästä on tehty tutkimuksia, joissa on todettu istumatyön olevan myös suuri uhka terveydelle eikä esim. tunnin salitreenin uskottu voivan korvata usean tunnin istuskelua.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *