Probiootit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineisosina

Kirjoittajat: Katja Eloranta, Marja Nurminen, Elisa Kohtala, Taina Turpeinen, Maarit Inkeri, Viljami Hanhenoja, Hannele Sorvari, Tiina Roine, Laura Rytkonen, Anna Niskanen, Salla Lainevirta, Anna Mertaoja, Juuli Hannonen, Iida Loivamaa, Villemikko Kailari

MITÄ OVAT PROBIOOTIT?

Probiootit ovat yhden tai useamman mikrobikannan (bakteeri, hiiva) eläviä viljelmiä, joita useimmiten nautitaan joko ruuan mukana (esim. probiootteja sisältävät jogurtit) tai ravintolisänä syömällä mm. kapselimuodossa olevia maitohappobakteerivalmisteita. Probioottien nauttimisen tarkoituksena on parantaa ruuansulatuskanavan mikrobiston koostumusta ja siten vaikuttaa edullisesti isännän terveyteen. Probioottien ajatellaan mm. lyhentävän rotaviruksen aiheuttaman ripulin kestoa, helpottavan laktoosi-intoleranssin oireita ja lieventävän atooppisen ihottuman oireita lapsilla. Eri probioottikannoilla on erilaiset vaikutusmekanismit ja ominaisuudet.

Probiootteina on tyypillisesti käytetty Lactobacillus- ja Bifidobacterium-sukuihin kuuluvia maitohappobakteereja. Niitä on käytetty pitkään esimerkiksi hapatteina ja ne on todettu ihmisille turvallisiksi. Maailman tutkituin ja hyvin yleisesti käytetty probiootti on Lactobacillus rhamnosus GG. Sitä käytetään mm. Valion Gefilus-tuotteissa. Kaikkia probioottikantoja yhdistävät tietyt tekijät. Niiden on selviydyttävä suoliston olosuhteista, pystyttävä tarttumaan suolen seinämään ja estämään patogeenisten bakteerien kasvua. Lisäksi niiden on oltava tutkitusti turvallisia ja eri kannat on pystyttävä tunnistamaan tarkasti.

TUOTTEET JA TERVEYSVÄITTÄMÄT

Sanaan probiootti törmää tänä päivänä kaikkialla. Kaupan hyllyillä voi havaita erilaisten tuotteiden kylkien pursuavan terveysväittämiä ja luontaistuotekauppojen mainoslehtiset tippuvat postiluukuista ylistäen probioottien ominaisuuksia. Nämä lähes ihmebakteerin maineen saaneet bakteerit auttavat erilaisten tutkimusten mukaan astmaan, flunssaan, vatsatautiin, allergioihin ja jopa painonhallintaan. Mitä sitten onkaan näiden väitteiden takana?

Valion Gefilus® -tuotteiden väitteet LGG® puolustajabakteerista ovat seuraavat:

-vahvistaa luonnollista vastustuskykyä ja toimii osana suoliston luonnollista, hyödyllistä bakteeristoa ja estää haitallisten mikrobien toimintaa. Lisäksi LGG® vahvistaa suolen seinämää ja estää haitallisten aineiden pääsyä kudoksiin.

-LGG® aktivoi elimistön omaa vastustuskykyä lisäämällä haitallisilta mikrobeilta suojaavien vasta-aineiden muodostumista. Suolistossa muodostuneet vasta-aineet leviävät myös hengitysteiden limakalvoille ja ympäri elimistöä vahvistaen vastustuskykyä kokonaisvaltaisesti.

-LGG® tasapainottaa vatsan toimintaa myös antibioottikuurin aikana.

”Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeri on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi akuuttia ripulia sairastavilla lapsilla. Lisäksi se estää sairaalainfektioihin liittyvää ripulia lapsilla. Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteerin on myös havaittu ehkäisevän antibioottihoitoon liittyvää ripulia lapsilla sekä aikuisilla. Tutkimusnäyttöä on myös sen hyödyistä liitännäishoitona vatsahaavaa aiheuttavan Helicobacter pylori -bakteerin häätöhoidossa. Lisäksi Lactobacillus rhamnosus GG- maitohappobakteerin käyttö lievittää joitakin ärtyvän suolen oireyhtymän oireita erityisesti lapsilla.”

Jo maitohappobakteerin nimi LGG® puolustajabakteeri antaa kuluttajalle sellaisen kuvan, että probiootti toimii ja tehoaa näihin edellä mainittuihin, jopa uskomattomalta kuulostaviin väitteisiin. Lisäksi Valio mainostaa nettisivuillaan, että kyseisiä tuotteita tulee nauttia päivittäin, jotta LGG® hapate pysyy elinvoimaisena elimistössä. Tämä myös edesauttaa kuvaa siitä, että tuote todellakin toimii jos tuotetta nauttii säännöllisesti eikä vatsataudista ole puolustajabakteerin puolustaessa todellakaan mitään pelkoa.

A+ -tuotteissaan Valio puolestaan mainostaa Lactobacillus acidophilus-bakteereja, joilla sanotaan olevan vatsaa helliviä vaikutuksia. Mitä tarkoittaakaan vatsaa hellivä? Miten se on voitu määrittää? Herääkin kysymys, että miten erilaisten väittämien perusteella kuluttaja voi tietää, saako hän probiooteista väitettyä apua, tässä tapauksessa helliikö A-jogurtti vatsaa?

Ruokakaupassa probioottituotteita löytyy lähinnä jogurttihyllyltä. Probioottituotteissa on yleensä jotain muutakin terveyttä edistäviä ainesosia kuten kuitua, kalsiumia tai vitamiineja, joita tuodaan tuotteessa usein enemmän esille kuin probiootteja.

Biofermen Yosa -välipala ylistää tuotteellaan rakastamaan vatsaa. Yosan sisältämien probioottien todetaan ”nostavan hyödyllisten bakteerien määrää suolistomikrobistossa, tasapainottavan vatsan toimintaa sekä tehostavan suoliston vastustuskykyä.” Näillä väitteillä Yosan ei luvata suoraan parantavan vaan lähinnä ylläpitävän vastustuskykyä, mikä sinällään jää hieman epäselväksi, sillä mistään ei käy ilmi, mikä on se määrä, jolla vastustuskykyä ylläpidetään.

Danone mainostaa nettisivuillaan Actimel -jogurttijuomansa sisältävän yli 10 miljardia L. Casei Danone -maitohappobakteeria, sekä B6- ja D-vitamiinia, jotka tukevat kehon luonnollista vastustuskykyä. Tämän lauseen perusteella jää epäselväksi, tukevatko yllämainitut vitamiinit pelkästään vastustuskykyä vai osallistuvatko myös maitohappobakteerit vastustuskyvyn ylläpitoon. Kuitenkin Actimelin tv-mainoksessa kerrotaan vain B6- ja D-vitamiinin tukevan kehon luonnollista vastustuskykyä, joten mihin katosivat probiootit? Näin ollen monien tuotteiden väitteet vastuskyvyn ylläpidosta on voitu jättää ennalleen, sillä ”lisää vastustuskykyä” voidaan sanoa, kun riittävä määrä vitamiinia ylittyy.

OLO-jogurttien mainonta on ollut näkyvää. Niitä mainostetaan ruoansulatusjogurttina, ja pakkauksissa tämän lisäksi lukee isolla ”suomalaista tehoa”. Maininta probiooteista on kuitenkin vain ainesosaluettelossa. Siellä on mainittu listan perässä Lactobasillus rhamnosus GG, Lactobacillus rhamnosus Lc705, Propionibacterium freudenreichii JS ja Bifidobacterium Bb-12. Kuidusta ja kalsiumista on erikseen maininta koskien ruoansulatuksen normaalia toimintaa. OLO-jogurtit siis perustavat mainonnassa tehonsa aivan muuhun kuin probiootteihin.

PROBIOOTIT KAUPAN HYLLYLLÄ JA APTEEKISSA

Funktionaalisten elintarvikkeiden tuotekirjoa katsellessa moni miettii varmastikin, mihin tarvitsemme näitä kaikkia. Terveysvaikutteisilla tuotteilla on omia tuoteperheitä ja “pelastaja”bakteereille keksitään myyvältä kuulostavia kaupallisia nimiä. Hintakin on luonnollisesti korkeampi kuin vastaavan tavallisen tuotteen. Suurin osa näistä bakteereista on kuitenkin hyvin tavallisia, maitohappobakteerien sukuun kuuluvia bakteereja. Löytyykö joka tuotteelle käyttäjiä?

Ruokakauppojen lisäksi probioottivalmisteita saa myös luontaistuotekaupoista ja apteekeista, ja tuotevalikoima voi olla hyvin vastaavanlainen. Tarkastelu eräässä luontaistuotekaupassa osoitti, että hyllystä löytyi probiootteihin viittaavia tuotteita yhteensä noin kymmenen, joista osa oli yhdistelmävalmisteita, jotka sisälsivät muitakin ”terveyttä edistäviä komponentteja”. Kaikki kyseiset tuotteet ilmoitettiin ravintolisiksi, mutta missään näistä tuotteista ei ilmoitettu, miksi kyseinen annostus kyseisiä bakteereja edistäisi luvatulla tavalla suoliston terveyttä (ellei sitten tuoteselosteissa, jotka ovat pakkauksen sisällä).

Esimerkiksi Bioteekin PROBIOOTTIplus – niminen maitohappobakteerivalmiste sisältää neljää erilaista probioottibakteerikantaa (Lactobacillus acidophilus, Lactobacillus paracasei, Lactobacillus rhamnosus, Bifidobacterium lactis), jotka tieteellisten tutkimusten mukaan säilyvät elinkykyisinä koko suoliston läpi, pystyvät tarttumaan suolen limakalvoon ja ovat terveysvaikutteisia. Neljän bakteerikannan valmisteella on monipuolisemmat vaikutukset kuin esim. yhden kannan valmisteella. Yksi kapseli sisältää yli 2 miljardia ja yksi annospussi 6 miljardia terveyttä edistävää bakteeria.

Yhdessäkään ruokakaupan tuotteessa puolestaan ei kerrota probioottien määriä. Ravintosisältöluettelossa voisi hyvin mainita lisättyjen maitohappobakteerien keskimääräisen määrän. Tämä tietenkin edellyttäisi, että valmistajat suurin piirtein tietäisivät kuinka paljon tuotteisiin lopulta saadaan bakteereita. Olisiko siis sittenkin tehokkaampaa vain popsia kapseleita?

Ruoan mukana nautitut probiootit, vitamiinit jne. saatetaan kuitenkin usein kokea luonnollisemmiksi tai paremmin imeytyviksi kuin kapseleina nautitut. Tästä johtuen elintarviketeollisuudella on edelleen suuri motivaatio lisätä probiootteja tuotteisiin. Miksi EFSA kuitenkin hylkäsi väitteet siitä, että esimerkiksi Valion Gefilus®-tuotteiden sisältämä Lactobacillus rhamnosus vahvistaa luonnollista vastustuskykyä sekä lisää vasta-aineiden muodostumista haitallisia mikrobeja vastaan?

Vastaus: Liian vähäinen tieteellinen näyttö.

Paljon peräänkuulutellaan tutkimuksia maitohappobakteerien tehosta, mutta ennen firmojen syyttämistä olisi syytä myös hetki miettiä, kuinka vaikeaa ja kallista riittävän laajan tutkimusnäytön kerääminen on. Probioottien on useissa tutkimuksissa osoitettu parantavan vastustuskykyä, mutta kliininen teho jää kuitenkin liian merkityksettömäksi (Viljanen ym. 2005). Jotta teho pystyttäisiin osoittamaan, tarvittaisiin selkeä mittari, joka mittaa vastustuskyvyn muutoksia. On mahdotonta sanoa, onko vastustuskyky parantunut, jos tutkimushenkilö sairasti viime talvena kolme flunssaa ja tänä talvena vain yhden. Tarvittaisiin laajoja tutkimuspopulaatioita ja pitkäaikaisseurantaa, jotta tulokset voisi yleistää koskemaan koko väestöä. Tämä kuitenkin alkaa kuulostaa jo lääkkeiltä vaadittavilta tehon ja turvallisuuden tutkimuksilta ja on aika älytöntä, jos ruualta vaaditaan samanlaista tutkimusnäyttöä kuin lääkkeiltä. Tällaisten laajojen tutkimuksien tekeminen on lisäksi niin kallista, että harvalla elintarvikejätilläkään olisi niihin varaa. Mielenkiintoista toki olisi tietää tarkemmin esimerkiksi kuinka hyvin maitohappobakteerit ehkäisevät turistiripulia, mutta kuinka sitä tutkittaisiin? Pitäisikö lähettää kymmenien ihmisten joukko vaikkapa Thaimaahan kuukaudeksi, osa söisi maitohappobakteereita ja osa plaseboa, ja sitten katsottaisiin, kuinka moni saa ripulin? Hyvien tutkimusasetelmien löytäminen ei ole ihan yksinkertaista.

Apteekit täyttyvät pian hämmentyneistä asiakkaista, jotka tulvivat kyselemään, eikö maitohappobakteereista olekaan nyt mitään hyötyä, kun niille ei ole hyväksytty terveysväitteitä. Niin. Siinä maitohappobakteerihyllyn edessä sadatta kertaa selittäessä, että tehoa on kyllä esimerkiksi antibioottiripulin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ihan yhtä paljon kuin ennenkin, käy helposti mielessä, että oliko tästä koko terveysväittämärumbasta enemmän haittaa kuin hyötyä. Taas yksi asia, jolta saatiin vedettyä pohja pois oikeastaan ihan syyttä, vaikka alun perin tarkoitus oli nimenomaan auttaa kuluttajia löytämään ne oikeasti tehoavat tuotteet.

Hyvin usein kysytään ajaako esimerkiksi Gefilus-mehu saman asian kuin Gefilus-kapselit. Olisikin erittäin mielenkiintoista tietää onko lasillisessa Gefilus-mehua sama määrä maitohappobakteereita kuin yhdessä kapselissa vai pitääkö juoda koko purkki, että päästään edes lähelle samoja määriä. Jostain syystä maitohappobakteerien määriä ei kuitenkaan tarvitse mehupurkeissa ilmoittaa. Kummallista.

Kritiikistä huolimatta lienee kuitenkin yleisesti tunnustettua, että probioottien syömisellä on myönteisiä vaikutuksia elimistölle. Mielikuvamainonnalla onkin suuri rooli probiootteja sisältävien tuotteiden markkinoinnissa. Terveyttä, elinvoimaa ja pirteyttä lupaavat lausahdukset tulevat varmasti säilymään mainoksissa, vaikka varsinaisia terveysväitteitä ei pakkauksissa saakaan enää esittää.

Lähteet:

http://www.valio.fi/tuotteet/viilit/valio-viilis-gefilus-metsamansikka-vahemman-sokeria-hyla-1/ (4.10.2012)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-gefilus-sopii-aivan-kaikille/ (4.10.12)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/maitohappobakteerit-loysivat-piiman/ (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/uutisarkisto/uutinen?channelId=6&newsId=6736 (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/uutisarkisto/uutinen?channelId=6&newsId=6074  (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/tutkimukset03032009132102 (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/usein_kysyttya03032009130251 (4.10.12)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/maitohappobakteerit-loysivat-piiman/ (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/valio_gefilus_tuotteet05032009125951

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-gefilus-sopii-aivan-kaikille/

http://www.bioferme.fi/index.php?id=15

http://www.danone.fi/tuotteet_actimel.html

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/asiantuntija-maitohappobakteeri-voi-torjua-niin-vatsataudin-kuin-flunssankin/2010/10/1213539

http://www.bioteekki.fi/Suomeksi/Etusivu/Arkisto/-_Probioottiplus_vuoden_2008_terveystuote


http://maitohappobakteerit.fi/vertailu.html

http://yle.fi/uutiset/terveysvaitteissa_paljon_siivottavaa/6104191

http://www.eckes-granini.fi/protect/#

http://www.probion.se/files/2012/01/TM_Lpc-37_June20101.pdf

Funktionaalisten elintarvikkeiden mainonnan kehitys

Kirjoittajat: Carla Seitovirta, Aada Kantell, Jenni Wilen, Janette Koponen, Aino Pohjola, Eevi Reinikainen, Robin Rechardt, Konsta Pohjamo, Joona Salokangas, Matias Figur, Ilkka Mäkinen, Tuomas Vanamo

Turvottaako? –Ei hätää, jogurttimarkkinat tekevät rahaa turvotuksellasi!

EU-maiden funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointia määrittelee hyvin pitkälle EFSA. Funktionaalisten elintarvikkeiden myyntiä on pyritty edistämään viime vuosina erilaisilla terveys- ja ravitsemusväitteillä. Tämän takia 20.12.2006 astui voimaan Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä. Väiteasetuksen mukaan mainonnassa ei saa käyttää väitteitä esimerkiksi siitä, että elintarvikkeen nauttimatta jättämisellä voi olla terveysvaikutuksia tai väitettä jossa mainitaan painonpudotuksen nopeus tai määrä. Ravitsemus- ja terveysväitteitä saa kuitenkin käyttää, mutta niitä on asetuksessa annetuilla määräyksillä rajoitettu. Tämä se vasta onkin saanut yritykset luoviksi.

Kuluttajia on viilattu linssiin vasta 10 vuotta

Kaupallisessa mielessä funktionaalisia elintarvikkeita ruvettiin kehittämään ja markkinoimaan 1990-luvulla. Funktionaalisten elintarvikkeiden pääsy markkinoille on pitkä, koska terveysvaikutusten kliiniset arviot voivat viedä kauan aikaa. Tuotteiden kehitys, vaikutusten arviointi ja todentaminen voivat viedä jopa 5-10 vuotta. Kuitenkin funktionaalisten elintarvikkeiden kehittely kannattaa, koska niiden kaupallinen merkitys vain kasvaa etenkin korkean elintason maissa.

1990-luvun alkupuolella markkinointi oli pidättäytyvää, koska terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvää tietoa ei saanut käyttää markkinoinnissa. Tuolloin esimerkiksi Valio panosti asiantuntijamarkkinointiin, mutta sillä ei ollut toivottua vaikutusta tuotteiden myyntiin. Samoihin aikoihin Elintarvikevirasto perusti työryhmän selvittämään funktionaalisten elintarvikkeiden mainontaan ja markkinointiin liittyvää lainsäädäntöä.

Syyskuun 2002 alusta voimaan tulleen elintarvikelain perusteluiden tulkinta antoi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden mainonnalle vapaammat linjat. Mainostajat tarttuivatkin tähän mahdollisuuteen hanakasti; mainonnassa vallitsi ”villin lännen meininki”. Kuluttajan oli mahdotonta tietää, minkä tuotteen takaa todella löytyi tutkittua tietoa terveysvaikutuksista.

Hanki uusi olo –ja johtoporras kiittää

Nykyään ravitsemus- tai terveysväitteitä saa käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa niillä edellytyksillä, jotka on määritelty vuonna 2007 voimaan tulleessa ns. ravitsemus- ja terveysväiteasetuksessa. Pääsääntö on, että väitetyn vaikutuksen on oltava hyödyllinen ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti. Hyödyn on oltava todennettu yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön perusteella.

Funktionaalisia elintarvikkeita markkinoidaan helppona ratkaisuna ongelmaan kuin ongelmaan. Jogurtti saa vatsan toimimaan ja margariini kolesterolin alenemaan. Iloiset ihmiset kertovat jogurttimainoksessa hymyillen, kuinka päivittäinen jogurtin syönti on saanut heidän olonsa paranemaan. Tämä on niin kutsuttua mielikuvamainontaa, jossa kuluttajan houkutteleminen tapahtuu vetoamalla sekä kuluttajan järkiperäisyyteen että tunteisiin. Mielikuvamainonnassa ei kuitenkaan voi ohittaa väiteasetuksia, mutta asetusten puitteissa kaikki keinot menekin edistämiseksi ovat sallittuja. Mielikuvamainonnan ansiosta kuluttaja voi helposti kuvitella, että yksistään aamulla nautittu jogurtti antaa hyvää oloa koko päiväksi. Lähes kaikista mainoksista löytyy kuitenkin pienellä printillä ”Osana monipuolista ruokavaliota” –teksti, mutta vain tarkkasilmäinen kuluttaja huomaa tämän. Lause on ymmärrettävistä syistä piilossa kuluttajien kriittisiltä katseilta. On kuluttajan omaa tyhmyyttä uskoa kilpailullisten yritysten väitteitä siitä, että vain ”yksi pullo päivässä riittää”.

Yritykset ovat hyödyntäneet hektisestä nykyelämäntyylistä aiheutuneen markkinaraon. Kiireiset ihmiset kaipaavat helppoja ratkaisuja terveysongelmiin, kuten juuri vatsavaivoihin tai korkeaan kolesteroliin. Myöskään sairastamiseen ja kotona flunssan potemiseen ei ole aikaa kiireisessä työ- ja perhe-elämässä. Funktionaalisten elintarvikkeiden mainonnassa samaistuminen on kova sana. Kun nuori, hyvännäköinen ihminen ruuhkabussissa hörppii vastustuskykyä(kö?) parantavaa Gefilus-mehua, on tuotteen menestys taattu. Pieni pullollinen appelsiinimehua ja pöpöt pysyvät poissa, kuinka helppoa! Toiminnallisten elintarvikkeiden todellisen tehon esittelyn sijaan mainoksissa tarjotaan mielikuvia terveestä ja toimivasta, ja siten hyvinvoivasta ja onnellisesta arjesta.

Lehdet ja televisio suorastaan pursuaa kliseisiä mainoksia ”ihme-tuotteita”. Kuluttajat ovat sinisilmäisiä mainostoimistojen rahanhimoisille väittämille myytävien tuotteiden terveysvaikutuksista. Tästä käy todisteeksi ajankohtainen kuuma peruna D-vitamiinivalmisteesta, joka ei sisälläkään ”yllättäen” lainkaan D-vitamiinia. Tällainen on ihan fine, niin kauan kun siitä ei jää kiinni, ja kun saadaan myytyä enemmän, johtoportaassa ollaan tyytyväisiä.

 

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/pls/portal/docs/1/5614004.JPG

Kun EFSA ei saakaan enää päättää: mainonta Euroopan ulkopuolella

USA:ssa lainsäädäntö on määrittänyt vahvasti funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointia antamalla viitekehyksen elintarvikkeiden mainonnalle. Lainsäädäntö ei toisaalta määrittele sitä, mikä on funktionaalinen elintarvike. USA:ssa lainsäädännön tiukentamisen jälkeen yritykset rajoittivat terveysväittämien käyttöä pakkauksissa ja mainonnassa mm. rajoitettujen sanavalintojen takia.

Kaakkois-Aasiassa ei ole yhtenäisiä säädöksiä terveysväittämille tai tuoteselosteille. Terveysväittämät ovat sallittuja kaikissa Kaakkois-Aasian maissa, paitsi Bruneissa. Terveysväittämien käyttö edellyttää kyseisen väittämän hyväksymistä viranomaisilla. Esimerkiksi Japanissa elintarvikeviranomaisten terveysväittämien hyväksyttämisjärjestelmä toimii tuotekohtaisesti ja viranomaisten työnä on valvoa kuluttajien hyötymistä, edistää kuluttajien rationaalista ostokäyttäytymistä ja taata se, että tuotteiden nimeäminen ja mainonta eivät ole valheellisia.

Vuonna 2005 terveysväittämät eivät ole olleet sallittuja Australiassa eivätkä Uudessa Seelannissa tuotteiden etiketeissä tai mainoksissa. 2009 vuoteen mennessä lainsäädäntöä on kuitenkin muutettu ja tuotteissa ja mainoksissa saa esittää terveysväittämiä, joskin ne ovat hyvin tiukasti säädeltyjä ja vaativat viranomaisten hyväksynnän.

Funktionaalisia elintarvikkeita koskeva lainsäädäntö, joka luo suuntaviivat niiden mainonnalle, on siis hyvin säädeltyä myös Euroopan ulkopuolella. Toisaalta lainsäädäntö eroaa maiden välillä, mikä on ongelma kansainvälisessä kaupassa.

http://www.goodbelly.com/probiotic-drink/goodbelly-straightshot/

 

Kun ruoansulatus vaivaa – Activia auttaisi, jollei lainsäädäntö estäisi

Vuonna 2012 EU:n lainsäädäntöön tuli lista sallituista terveysväittämistä. Koska isoa osaa terveysväitteistä ei hyväksytty, yritykset joutuvat muuttamaan merkittävästi markkinointiaan. Elintarvikeyrityksillä on nyt kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka aikana niiden pitää siivota perusteettomat terveysväitteet mainonnastaan.

Pidämme muutosta huonona, sillä tulevaisuudessa lainsäädäntöä olisi höllättävä eikä kiristettävä, bisneksen nimissä. Vaikka esimerkiksi Hyvää Päivää –juoman piristävästä vaikutuksesta ei ole tieteellisiä todisteita, voi sen pirtsakka väri sekä hyvän päivän toivotus piristää kummasti yksinäisen ihmisen päivää. Asiakkaita voi kunnioittaa vaikka heidän hyväuskoisuuttaan pystyisikin käyttämään samalla hyväksi, sillä loppupeleissä kyse on siitä, että oman elintarvikkeen pitää vaikuttaa paremmalta kuin kilpailijan (bisneksen nimissä tämäkin). Jos saa asiakkaan uskomaan ja luottamaan elintarvikkeen terveyttä edistäviin valheellisiin vaikutuksiin, plasebo -vaikutuksen ansiosta kuluttajalla on oikeastikin parempi olo, eikä hän edes tiedä tulleensa johdetuksi harhaan.

Lainsäädännön muuttuessa tiukemmaksi tunteisiin vetoavan tarinan luominen ja kertominen on yksi tärkeä tekijä funktionaalisten elintarvikkeiden mainonnassa. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia tuotteiden ominaisuuksista ja näin ollen uskomme, että itse ominaisuudet joutuvat väistymän kuluttajille tarjotun tarinan myötä.

Valion tutkimusjohtajana toimineen Kari Salmisen mukaan koko termi funktionaalinen elintarvike tulee kuitenkin häviämään tulevaisuudessa, koska kaikki elintarvikkeet tulevat sisältämään tulevaisuudessa elimistön toimintaa edistäviä tekijöitä sekä sairauksia ehkäiseviä ominaisuuksia. Jos Salmista on uskominen, niin tulevaisuudessa funktionaalisten elintarvikkeiden mainontaa tulee siis koskemaan samat säädökset kuin mitä tahansa muuta mainontaa.

http://www.activia.fi/activia2.gif

http://2.bp.blogspot.com/-PnXtRDzVDfg/T_51mBo_REI/AAAAAAAAADY/dtPoRbXAwsE/s1600/hyv%C3%A4%C3%A4+p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4.jpg

 

Lähteet

ABC 2009: “Functional foods: healthy choice or hype?”. [www-dokumentti], http://www.abc.net.au/health/features/stories/2009/06/17/2601507.htm#.UJBjEobmnIU (luettu 28.10.2012)

International Life Sciences Institute 2012. “Regulations and Guidelines Relating to Functional Foods in South-East Asia”: 10, 13. [www-dokumentti], http://www.slideshare.net/Adrienna/regulations-for-functional-foods-in-se-asia (luettu 29.10.2012)

Japan Health Food & Nutrition Food Association 2012: “Regulations/Guidelines Relating  to Functional Foods in Japan”: 4, 20. [www-dokumentti], http://www.slideshare.net/Adrienna/japan-regulations-guidelines-for-functional-foods (luettu 29.10.2012)

John A. Milner 2000. Functional foods: the US perspective: 1. [www-dokumentti], http://ajcn.nutrition.org/content/71/6/1654s.full (luettu 30.10.2012)

Kasviperäiset antioksidantit ja muut bioaktiiviset aineet terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ainesosina

Kirjoittajat: Terhi Alasmaa, Maisa Junnila, Elina Viitanen, Juha-Pekka Järvinen

Antioksidanttien toiminnasta

Elimistössä esiintyy vapaita radikaaleja, jotka ovat lähtöisin joko ihmiskehon omista hapettumisprosesseista tai jonkin ulkopuolisen lähteen vaikutuksesta. Vapaissa radikaaleissa esiintyy vähintään yksi pariton elektroni, minkä takia ne ovat erittäin reaktiivisia. Useimmiten vapaat radikaalit reagoivat lipidien kanssa aiheuttaen muutoksia esimerkiksi solujen pinnoille. Elimistö pystyy puolustautumaan näitä radikaaleja vastaan antioksidantti- eli hapettumisenestojärjestelmän avulla. Osan järjestelmässä toimivista entsyymeistä ja valkuaisaineista elimistö pystyy itse tuottamaan. Lisäksi puolustusmekanismissa toimivat elimistöön ruuan mukana tulevat välttämättömät ravintoaineet: C- ja E-vitamiinit, riboflaviini, beetakaroteeni, seleeni, kupari ja sinkki, jotka toimivat puolustusjärjestelmässä antioksidantteina. Näiden lisäksi myös kasvisten polyfenoliset yhdisteet saattavat vaikuttaa elimistössä antioksidantteina. Polyfenolisia yhdisteitä ovat flavonoidit, fenolihapot, tanniinit ja lignaanit. Antioksidantit muuttavat vapaat radikaalit vaarattomampaan muotoon kiinnittymällä parittomiin elektroneihin ja estävät soluvaurioiden syntymistä. Antioksidantin kiinnittyessä vapaaseen radikaaliin muodostuu yhdiste, joka voidaan poistaa elimistöstä normaalina kuona-aineena.

Kasviperäiset antioksidantit vapailla markkinoilla

Tänä päivänä elintarvikkeita ja ravintolisiä mainostetaan paljon vitamiinien määrien avulla. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että elintarvikkeessa on lisättynä vitamiinia. Kuitenkin parhaaksi antioksidanttien lähteeksi mainitaan tuoreet marjat, joista ihminen saa elimistölle tarpeellisen määrän antioksidantteja, siis ihan normaalin ruokavalion kautta. Liika vitamiinien saanti jopa lisää hapettumista. Mistä siis johtuu antioksidanttien hurja mainonta elintarvikkeissa tai ravintolisissä? Onko ravintolisien suurin tarkoitus loppujen lopuksi ainoastaan rahastaa kuluttajia? Terveystutkimusten mukaan suomalaiset eivät tarvitse ravintolisiä C- ja E-vitamiinin osalta. Kuitenkin näitä vitamiineja käytetään myös elintarvikkeissa lisänä. Saamme siis jatkuvasti näitä vitamiineja nauttimistamme elintarvikkeista sekä mainoskampanjoiden uskottelemista ravintolisistä. Ensin meille kerrotaan suuresta elimistön hapettumisriskistä ja seuraavaksi näemme artikkelin, jossa ilmoitetaan, että suomalaiset saavat liikaa antioksidantteja. Jo nyt on havaittu yhteneväisyys antioksidanttien liikasaannin ja syövän välillä. Ketä meidän siis tulisi uskoa antioksidanttimääriä miettiessämme?

Esimerkiksi Terveysmarketin nettikauppa myy ravintolisiä. Ravintolisät kuuluvat elintarvikelainsäädännön piiriin ja niitä valvoo siis Evira. Terveysmarketin sivuilla antioksidantteja markkinoidaan muun muassa vanhenemista hidastavina, soluja suojaavina ja hapettumista estävinä lisäravinteina. Monista tuotteista saa ruusuisen kuvan ja kuulostaa kuin ne olisivat ratkaisu kaikkiin vaivoihin. Sivusto kertoo epäselvästi vaikuttavat aineet ja niiden määrät.  Miten kuluttaja voi tietää kaikesta tästä tarjonnasta, paljonko on tarpeeksi tai liikaa?

Antioksidanttien terveysvaikutuksista

Erityisesti useille kasvikunnasta saataville aineille ja yhdisteille, joilla koetaan olevan antioksidanttisia vaikutuksia, on haettu ja toivottu terveysväitettä. Vain muutamia on voitu hyväksyä, sillä suurimmalla osalla hakijoista on liian vähän tutkimusnäyttöä terveydelle hyödyllisestä antioksidanttivaikutuksesta. Tulos ei yllätä, sillä ylipäänsä kaikista EFSAlle (European Food SafetyAuthority) lähetetyistä hakemuksista vain pieni osa on hyväksytty.

Hakemusten hylkääminen varmasti ärsyttää monia toimijoita ja vaikeuttaa heidän työtään, mutta kuluttajan kannalta asia on valoisampi: kun turhat ja harhaanjohtavat lupaukset tuotteen vaikutuksista poistuvat pakkauksista sekä mainoksista, pelkkä tuotteilla rahastaminen vaikeutuu ja ”hömppätuotteiden” tarjonnankin luulisi (ja toivoisi..) vähenevän.

Euroopan komission sivuilta löytyvän luettelon mukaan väite ”edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä” on hyväksytty vain kuparille, mangaanille, riboflaviinille (B2-vitamiini), seleenille, sinkille sekä C- ja E-vitamiinille. E-vitamiinia lukuun ottamatta aineille on hyväksytty muitakin terveysväitteitä, mutta ne eivät ole vaikutuksiltaan antioksidanttisia.

EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen mukaan väite ”sisältää antioksidantteja” on terveysväite. Tällöin tuotteessa käytetyn antioksidantin teho on osoitettava ihmisille tehdyillä tutkimuksilla ja antioksidantin määrä tuotteessa pitää ilmoittaa. Valmistajan pitää huomioida myös muutama muu asia, mikäli käyttää kyseistä terveysväitettä tuotteensa pakkauksessa ja / tai mainostamisessa.

Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira on koonnut sivuilleen listan edellytyksistä ravitsemus- ja terveysväitteiden käytölle. Niiden mukaan vain hyväksyttyjä väitteitä saa käyttää ja tuotteesta luodun mielikuvan tulee olla väiteasetuksen mukainen. Tuotteen pitää olla terveellinen elintarvike, väitteen kohteena olevalla aineella pitää olla todistetusti hyödyllinen vaikutus elimistön toiminnalle ja ainetta pitää olla tuotteessa riittävä määrä. Pakkauksesta pitää löytyä tuotteen ravintoarvomerkintä sekä muutama muu lisämerkintä. Totuudenvastaisia, moniselitteisiä ja harhaanjohtavia sekä tuotteen liialliseen käyttöön kannustavia ilmaisuja ei siis saa käyttää. Monipuolisen ruokavalion merkitystä ei saa väheksyä tai tehdä sitä riittämättömäksi eikä kuluttajaa saa pelotella.

Edellä mainitut seikat pitää huomioida elintarvikkeiden pakkauksissa sekä kaikessa niihin liittyvässä mainonnassa. Perättömien ja ei-sallittujen väitteiden pitäisi poistua käytöstä ja näkyvistä joulukuun 2012 aikana, kun ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttöön liittyvä siirtymäaika umpeutuu. Sen todella toivoisi selkiyttävän myös antioksidanttien mainostamista ja antioksidanttien ympärillä pyörivää hässäkkää.

Muutama esimerkki

Minkälaisia kasviperäisillä antioksidanteilla ja bioaktiivisilla aineilla terästettyjä elintarvikkeita markkinoilla oikein liikkuu? Suurin osa kyseisistä tuotteista on erilaisia ravintolisiä jotka ovat suunnattu urheilijoille ja kuntoilijoille. Vaihtoehtoisesti runsaasti antioksidantteja sisältäviä elintarvikkeita myydään myös ”superfoodina” ja terveys/kauneustuotteina.

Hieman tavanomaisemmasta elintarvikevalikoimasta löytyy mm. Hartwallin Novelle Plus- tuoteperhe, joka muodostuu erimakuisista kivennäisvesistä, joihin on lisätty ”jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja”. Eineksistä ja muista paljon prosessoiduista tuotteista ei antioksidanttimainoksia löydy. Ilmeisesti helpoiten nämä kasviperäiset yhdisteet saadaan jalostettua juomiksi tai kuivatettua tableteiksi ja pulvereiksi. Suurimmat antioksidanttien lähteet löytynevät kuitenkin toivottavasti kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilta.

Hartwall Novelle Plus Sinkki + E sisältää mm. lisättyä sinkkisulfaattia ja E-vitamiinia. Tuote ei mainosta itseään suoraan antioksidanttien lähteenä.

 

Karin havupuu-uutejuomaan on käytetty männyn kuorta ja nilaa. Tuotteen korkeaa antioksidanttipitoisuutta pidetään hyvänä elimistön päivittäisille toiminnoille.

Tuotteen ravintosisältö / 100g:

Energia: 17 kcal, flavonoidipitoisuus 20,3 mg, kalsium 2,1 mg, rauta <0,05 mg, mangaani 0,06 mg, sinkki 0,02 mg, rasva 32 mg, proteiini 37 mg, hiilihydraatit 20 mg

 

Soria Natural on kehittänyt resveratroli-punaviinivalmisteen, jonka kerrotaan olevan täydellinen luonnonantioksidantti. Tässä vannotaan resveratrolin nimeen, joka on punaviinissä esiintyvä polyfenoli.

Yksi tabletti (600 mg) sisältää vaikuttavia aineita:

Polyfenolit yht. 135,6 mg, proanto- ja antosyanidiinit 73,8 mg, tanniinit 37,4 mg, flavonoli 1,5 mg, resveratroli 202 µg

 

Bioteekin Lyko D plus tarjoaa lykopeenia ja D3-vitamiinia suojaksi ja jaksamiseksi soluille.

Vaikuttavat aineet per kapseli: lykopeeni 5 mg, D3-vitamiini 25 µg, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy 185 mg

Nestle on mainostanut Fitness-murojaan antioksidanteilla, mutta tällä hetkellä suomenkielinen NestleFitness verkkosivusto ei ole toiminnassa.

Loppukaneetti kuluttajalle

Kuluttaja saa siis paljon tietoa mainosten kautta, ja usein tieto on vailla tieteellistä pohjaa ja ristiriitaista jonkun aiemmin opitun tiedon kanssa. Etenkin synkkänä syksyisenä iltana internetin luontaistuotekauppojen tarjontaa selaillen tuntuu jopa houkuttavalta sijoittaa kaksikymmentä euroa purkilliseen tabletteja jotka lupaavat muuttaa henkisen ja fyysisen olotilasi ikuiseksi kevääksi. Toisaalta samalla summalla saisi aika monta hedelmää Prisman hedelmäosastolta.

Kuluttajan asemaa helpottavaa työtä tekee EFSA, joka tieteellisillä mielipiteillään myöntää tai on myöntämättä tietylle elintarvikkeelle sille haetun terveysväittämän. Ikävä kyllä tämä prosessi on hidas, ja vielä ylimääräisen mutkan matkaan tuo käytäntö jonka mukaan EU komissio hyväksyy lopullisesti EFSA:n laatiman mielipiteen. Niin kauan kuin päätökset viipyvät komission ”hyllyllä”, saavat tuottajat käyttää tuotteilleen hakemia väitteitä, vaikka ne olisivat EFSA:n lausunnossa kumottu.

Kuluttajan kannalta rauhoittavaa on kuitenkin se, että suurimmalla osalla kyseisistä ravintoaineista ja yhdisteistä ei ole todettu haitallisia vaikutuksia, lukuun ottamatta Setti-tutkimuksessa havaittua korkean beetakaroteenin määrän aiheuttavia terveyshaittoja tupakoivilla miehillä.

LÄHTEET:

Kehittyvä elintarvike-lehti 2/2009 Luettu:1.10.2012 Luettavissa:

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/38-antioksidanttien-terveyshyodyista-tarvitaan-lisanayttoa

Terveysmarket. Luettu 1.10.2012. Luettavissa:

https://www.terveysmarket.fi/tuoteryhmat/8-antioksidantit/

EuropeanComission. Luettu 4.11.2012. Luettavissa:

http://ec.europa.eu/nuhclaims/

Evira. Luettu 7.11.2012. Luettavissa:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/pakkausmerkinnat_/ravitsemus-_ja_terveysvaitteet/

Parkkinen, K. & Sertti, P. 2006. Avain ravitsemukseen. Otava.

Ravintorangas. Luettu 18.11.2012 Luettavissa:

http://ravintorengas.fi/fi/uutejuoma

Hartwallnovelle. Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

http://www.hartwallnovelle.fi/#!/tuotteet/novelle-plus/sinkkie

Nestle. Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

http://www.nestle.fi/brands/Pages/Murot.aspx

NestleSweden. Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

https://www.nestle-cereals.com/se/Produkter/Pages/Fitness.aspx

Soria natural. Luettu 20.11.2012. Luettavissa:

http://www.sorianatural.es/

Naturamedia. Luettu 20.11.2012. Luettavissa:

http://www.naturamedia.fi/terapeuttiset-valmisteet/resverasor

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1994/4_1994/setti-tutkimuksen_ensimmaiset_tulokset_julkaistu/

Bioteekki. Luettu 21.11.2012. Leuttavissa:

http://www.bioteekki.fi/Suomeksi/Etusivu

Funktionaaliset elintarvikkeet osana 2000-luvun ruokatrendejä

Erilaisia ruokatrendejä on maailmassa paljon. Keskityimme blogissamme erityisesti Suomessa oleviin 2000-luvun ruokatrendeihin, jotka kaikki liittyvät terveysvaikutteisuuteen/terveellisyyteen. Valitsimme pinnalla olevista aiheista karppauksen, kevyttuotteiden käytön ja poikkeuksellisen korkean ja monipuolisen ravinnesisällön omaavista ns. superfoodeista goji- ja acai-marjat sekä macan.

(www.tekniikkatalous.fi)

Kirjoittajat: Mari-Liis Vaatman, Kristiina Nielsen, Iira Laatunen, Hanna Korpela, Minna Huittinen, Kiira Kankainen, Laura Kaivola, Jussi Mylläri, Juhani Inna, Emilia Repo, Patricia Perento, Saija Kivilehto, Otto Heikurainen, Otto Rantanen, Mikko Heiskanen, Aleksi Uusitupa, Jouni Qvist

Superfood

Superfood, toisin sanoen superruoka on erittäin ravinnerikasta ruokaa, joka sisältää poikkeuksellisen suuria määriä vitamiineja, mineraaleja, bioaktiivisia ainesosia, amino- sekä rasvahappoja.  Näitä ruoka-aineita yhdistää luonnonmukainen tuotantotapa sekä positiiviset vaikutukset terveyteemme. Suurin osa superfoodeista ovat olleet tuhansia vuosia osa jonkun kulttuurin tai kansan perinneruokaa tai lääkekantaa. Tiede on osoittanut näiden ruokien sisältämät suuret ravinnepitoisuudet.

Useampi näistä superruoista on adaptogeenejä. Se tarkoittaa, että ruoka-aine tai yrtti auttaa kehoa sopeutumaan (eng. adapt) ympäristön muutoksiin. Nämä ravinto-aineet ovat tehokkaimmillaan, kun ne syödään mahdollisimman alkuperäisessä, käsittelemättömässä muodossa. Kun niitä kuumennetaan, tuhoutuvat niiden tärkeimmät ainesosat.

Superruokia ovat esimerkiksi Gojimarja, raaka-kaakao, macajuuri, inca-marjat. Kotimaisia potentiaalisia superfood raaka-aineita ovat esimerkiksi tyrni, mustikka, karpalo, aronia, nokkonen, variksenmarja sekä puolukka.

Goji-marja

Goji-marja, joka tunnetaan suomessa myös nimellä susimarja (wolfberry),  tulee alunperin Tiibetistä.  Pieni ja soikea, oranssinpunainen marja maistuu kirsikan ja karpalon sekoitukselta.

Goji marjoilla on pitkä historia kiinalaisessa lääketieteessä ja sitä pidetään yhtenä maailman  ravinnerikkaimpana hedelmänä.  Marja sisältää kaikki kehollemme välttämättömät aminohapot, runsaasti erilaisia kivennäisaineita ja vitamiineja, sekä valtavan määrän antioksidantteja (esim. 2-4 kertaa enemmän kuin mustikassa). Tosin Goji-marja ei ole erityisen hyvä C-vitamiinin lähde, vaikka niin usein väitetäänkin. Goji-marjan painosta 10-14% on proteiinia.

http://mrupatel.com/wp-content/uploads/2011/07/photos-goji.jpg

Perinteisesti Goji-marjaa on käytetty muun muassa maksan suojeluun ja puhdistamiseen, munuaisten toiminnan parantamiseen, lisäämään vahvistuskykyä ja ehkäisemään tulehduksia sekä pidentämään ikää. Marjoja saa hankittua luomutuote kaupoista sekä terveyteen erikoistuneista verkkokaupoista. Laadukkaan marjan erottaa kosteasta ja pehmeästä koostumuksesta sekä punaisesta väristä. Marjan koko ei kerro vielä mitään. Goji-marjan alkuperä kannattaa pyrkiä aina selvittämään, sillä usein kiinasta tulevat marjat säteilytetään tai käsitellään kemikaaleilla.

Goji-marjoja on helppo käyttää esimerkiksi jälkiruoissa, kiisseleissä, puuroissa tai smoothiejuomissa. Kuivatun marjan voi syödä sellaisenaan tai sekoittaa minkä tahansa ruuan kanssa.  Suositeltu päivittäinen käyttömäärä kuivatuille goji-marjoille on kourallinen (15-45g).

Maca

Maca, yksi superfoodeista, on juurikasvi joka on Perusta lähtöisin. Macaa kutsutaan myös Perun ginsengiksi. Maca on erittäin ravinnerikas kasvi, se sisältää jopa 18 aminohappoa, kasvisteroleja ja runsaasti vitamiinejä ja kivennäisaineita. Myös itse kasviosan voi syödä, mutta ravinnerikkain osa on itse juuri.

de.wikipedia.com

Macan sanotaan helpottavan stressiä, tasapainottavan hormonitoimintaa (kilpirauhanen, mies-ja naishormonit) ja niihin liittyviä oireita (esim. vaihdevuosiongelmat), parantavan suorituskykyä, parantavan unenlaatua ja helpottavan masennusta. Se tunnetaan myös seksuaalisen halukkuuden lisääjänä. Macan sanotaan myös olevan adaptogeeni. Se tarkoittaa sellaista lääkinnällistä kasvia, joka auttaa kehoa sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin. Kun stressi helpottuu häviävät monet oireet esim. ruuansulatusvaivat ja hormonitoiminta parantuu. Monet uskovat macan tehon perustuvan ravinnepitoisuuteen, mutta esimerkiksi perulainen biologi Gloria Chacon de Popovichi uskoo sen vaikuttavan stimuloimalla hypotalamusta, lisämunuaisia ja aivolisäkettä.

Monet urheilijat ovat kokeneet hyötyvänsä macasta sen hormonitoimintaa tukevan vaikutuksen ja fyysisen suorituskyvyn lisäyksen takia.

Macaa on saatavilla eri lajikkeina jauheena, uutteena, juuren palasina, ja kapseleina. Suositeltavana päiväannoksena pidetään 2-4 ruokalusikallista, mutta käyttö kannattaa aloittaa pienemmistä määristä (1tl/pvä). Käyttöä suositellaan myös jaksotettavaksi. Koska maca vaikuttaa hormonitoimintaan, sitä ei suositella hormoniperäisiä syöpiä sairastaville ihmisille.

Macaa voi ostaa verkko-ja luontaistuotekaupoista.

Acai-marja

Acai-marja on tummanvioletti hieman mustikkaa muistuttava marja, joka kasvaa Brasilian sademetsissä. Acai-marjaa löytyy paljon laihdutustuotteista, joissa sen kerrotaan vaikuttavan metaboliaa kiihdyttävästi, ja sitä mainostetaan erittäin hyvänä antioksidanttina. Esimerkkinä toimikoon eräällä nettisivustolla myytävät Spartan Health Acai Berry -kapselit, joiden luvataan antavan lisätehoa rasvanpolttoon, aineenvaihduntaan ja harjoitteluun.

Marjan antioksidanttivaikutuksen sanotaan perustuvan sen sisältämiin antosyaaneihin. Marjassa on todettu olevan 10 kertaa enemmän antosyaaneja kuin punaviinissä. EFSAn mielipiteen mukaan antioksidanttivaikutusta ei ole kuitenkaan voitu todistaa ihmisessä, joten tuotteiden mainostuksessa ei saisi käyttää tähän liittyviä terveysväitteitä. Pikaisella googlailulla löytyy kuitenkin useita ravintolisiä myyviä nettikauppoja, jotka näitä väitteitä käyttävät. Myös Spartan Health Acai Berry -kapseleiden mainostetaan sisältävän antioksidantteja, “jotka pitävät sairaudet loitolla”, ja jotka jopa ympäripyöreästi auttavat silmäongelmissa.

weightlossandnutritionsecrets.com

Acai-marjalla kerrotaan olevan myös monia muita terveysvaikutuksia. Nettisivuston mukaan sen sisältämät hiilihydraatit ja aminohapot kohottavat kestävyyttä ja toimintakykyä. Painonpudotuksessa marjan luvataan auttavan parantamalla aineenvaihduntaa. Jopa unen laadun pitäisi parantua marjan sisältämien B-vitamiinien ansiosta. Räikein väite on kuitenkin se, että acai-marja vastustaa syöpäsoluja. Sama yhdysvaltalainen tutkimus mainitaan usealla sivustolla, mutta tieteellistä faktaa tästä – ilmeisesti yksittäisestä – tutkimuksesta en löytänyt.

Acai-marjaa, kuten muitakin superfoodeja, on tutkittu erittäin vähän, mikä näkyy tiedonhaun köyhissä tuloksissa. Saatavilla oleva tieto koostuu erilaisten lisäravinteita myyvien nettikauppojen tietoiskuista ja superfoodeja hehkuttavista jutuista naistenlehdissä. Tämän perusteella en siis vielä liputtaisi acai-marjan ihmeellisyyden puolesta.

Karppaus

Karppaus tuli viime vuoden puolella kuumaksi perunaksi elintarvikealalla.  Se on yhä yksi suosituimmista ja trendikkäimmistä tavoista karistaa kiloja. Tämä ruokatrendi sotii kuitenkin melko vahvasti pohjoismaisia ravitsemussuosituksia vastaan. Karppaaja keskittyy hiilihydraattien määrään ja laatuun, eikä mieti niinkään ravinnosta saatavia rasvoja. Erityisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota leimaa proteiinipitoisten ruokien suosiminen. Elintarvikeala huomasi pian karppauksesta aiheutuvan markkinaraon. Karppaajille on tasaiseen tahtiin kehitelty uusia tuotteita, kuten proteiinileipiä ja muita proteiinilla rikastettuja tuotteita. Ovatko nämä tuotteet kuitenkaan entistä parempia? Tiedostavan karppaajan ja kuluttajan olisi ehkä syytä paneutua siihen, saako tuotteesta tosiaan merkittävästi enemmän proteiinia vai onko korkea proteiinipitoisuus vain rahastuskeino.

iltalehti.fi

Proteiinit ja terveysväitteet

Evira on määritellyt proteiinille ravitsemus- ja terveysväitteet ja niiden käyttöehdot. Elintarviketta voidaan väittää proteiinin lähteeksi, kun vähintään 12% elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu proteiinista. Runsaasti proteiinia sisältävä väitteen käyttöehtona on, että vähintään 20% elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu proteiinista. Muita vastaavia sanamuotoja tälle ovat ”runsasproteiininen”, ”korkea proteiinipitoisuus”, ”hyvä proteiinin lähde” ja ”proteiinirikas”. Hyväksytyt terveysväitteet proteiinista löytyvät Efsan sivuilta: Proteiinia tarvitaan lasten kasvun kehitykseen ja edistämään luiden  vahvistumista. Lisäksi proteiini auttaa kasvattamaan ja ylläpitämään lihasmassaa sekä ylläpitämään luiden massaa. Väitteitä voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden yhteydessä, jotka sisältävät asetusten mukaisesti proteiinia.

1. Fazer Real Proteiini MAX –proteiinileipä

Ravitsemusväitteet:

  • Runsaasti proteiinia 22g/100g
  • Omega3 –rasvahappojen lähde 1,1g/100g
  • Runsaskuituinen 6,0g/100g
–>Ravitsemusväitteet pitävät paikkansa.

Terveysväitteet:

  • Vahvistaa lihaksia, hyväksi luustolle

–> Proteiinileivän terveysväitteet ovat hyväksyttyjä ja ne perustuvat proteiinipitoisuuteen. Jäimme miettimään, miksi Fazer ei ole laittanut tuotteeseen terveysväitteitä omega 3:sta eikä ravintokuidusta, vaikka tuote sisältää runsaasti sekä omega 3:sta että ravintokuitua.

VERTAILU:

Real proteiini Max:  Rasvaa 10g/100g (tyydyttyneitä 1,2g/100g). Hiilihydraatteja 29g/100g, joista sokereita 3,5g. Ravintokuitua 6g/100g. Hinta 5,89e/kg

Vaasan Jälkiuuni Ruispalat: Rasvaa 2g/100g. Hiilihydraatteja 52g/100g, joista sokereita 1,4g. Ravintokuitu 17g/100g. Proteiinia 10g/100g. Hinta 5,17e/kg

fazer.fi

Johtopäätös:

Fazerin proteiinileipä sisältää jälkiuunileipään nähden noin puolet enemmän proteiinia. Kuitenkin myös jälkiuunileivästä voi esittää ravisemusväitteen, jossa todetaan tuotteen olevan proteiinin lähde. Kun tuotteita vertailee  enemmän löytyy monta syytä, miksi jälkiuunileipä kannattaisi ostaa. Esimerkiksi jälkiuunileivässä on enemmän ravintokuitua ja vähemmän rasvaa. Tuotteita vertaillessa voi myös hyvin huomata, että proteiinileivän hiilihydraatit energiaravintoaineena on korvattu rasvoilla. Proteiinileipä ei siis välttämättä ole niin hyvä vaihtoehto kuin miltä se kuulostaa.  Molemmissa leivissä on siis omat hyvät puolensa ja heikkoutensa.

2. Valio PROfeel  -proteiinijogurtti, maustamaton

Ravitsemusväitteet:

  • Runsaasti proteiinia 7,6g/100g
  • Vähärasvainen 1,1g/100g
  • Tuote on D-vitamiinin lähde ja sisältää runsaasti kalsiumia, mutta niistä ei ole mainittu ravitsemusväitettä.

–> Ravitsemusväitteet pitävät paikkansa.

Terveysväitteet:

  • Tukee lihasten ylläpitoa ja kasvua. Lisäksi PROFeel -tuotesarja mainostaa heraproteiinin auttavan lihasten palautumisessa ja painonhallinnassa.

–> Runsaasti proteiinia sisältävän tuotteen voidaan sanoa tukevan lihasten ylläpitoa ja kasvua. Terveysväitteitä lihasten palautumisen tai painonhallinnan edistämisestä ei ole hyväksytty. PROFeel -tuoteperhe keskittyy mainonnassaan proteiiniin ja sen hyviin vaikutuksiin, ja luultavasti siitä syystä D-vitamiinista ja kalsiumista ei ole sanottu terveys- tai ravitsemusväitteitä.

VERTAILU:

Valio PROFeel -proteiinijogurtti, maustamaton: Proteiinia 7,6g/100g. Hiilihydraatteja 2g/100g. Rasvaa 1,1g/100g.  Hinta 5,30e/kg.

Valio A+ luonnonjogurtti, maustamaton: Proteiinia 4g/100g. Hiilihydraatteja 5g/100g. Rasvaa 2,5g/100g. Hinta 2,09e/kg.

Johtopäätös:

Tuotteilla ei merkittäviä ravitsemuksellisia eroja. Normaalista maustamattomasta jogurtistakin voisi esittää ravitsemusväitteen “sisältää runsaasti proteiinia” ja siihen liittyviä terveysväitteitä. Tuotteiden kohtuuttoman hintaeron mahdollistaa PROFeel -jogurtin profiloituminen karppaajien jogurtiksi. Valio lisää Internet-sivustoillaan vettä rattaisiin ja mainostaa proteiineja ylivertaisina energiaravintoaineina:  “ — proteiinit eivät varsinaisesti koskaan ole huonoja. Niiden kohdalla voisi pikemminkin puhua hyvistä tai vielä paremmista. “ Sivustolla heitellään terveysväitteitä esimerkiksi heraproteiinin veren rasva- ja sokeriarvoja normalisoivasta ominaisuudesta tai kylläisyyden tunteen ylläpitämisestä, vaikkei näitä väitteitä ole virallisesti hyväksytty. Valion kannattaa kannustaa kuluttajia karppaamiseen ja proteiinien suosimiseen rasvojen ja hiilihydraattien kustannuksella, sillä se antaa erinomaisen tilaisuuden rahastaa kuluttajilta korkeampaa hintaa.

valio.fi

Kevyttuotteet

Kevyttuotteiden suosio on kasvanut lähes koko 2000 – luvun.  Kevyttuotteita on lähes kaikissa elintarvikeryhmissä ja varsinkin maitotuotteista niitä löytyy runsaasti. Kevytelintarvikkeeksi saa kutsua tuotetta, joka sisältää 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaava tavanomainen tuote.

Light-limsat

Light-limsoja on ollut markkinoilla jo usean vuosikymmenen ajan. Esimerkiksi Coca-Cola Light tuli Suomen markkinoille jo vuonna 1984. Kevyttuotteiden osuus kaikkien virvoitusjuomien myynnistä on huomattava. Esimerkiksi Hartwallilla tämä luku on 40%.

Ns. normaalit limsat sisältävät runsaasti sokeria. Light-limsoissa sokeri korvataan joko kokonaan tai osittain keinomakeutusaineilla, jolloin energiamäärät saadaan todella alhaisiksi. Esim. sokerilla makeutetussa Coca-Colassa on energiaa 42 kcal/100ml, mutta light-versiossa ainoastaan 0,2 kcal/100ml.

Suurimman keskustelun light-limsojen kohdalla on aiheuttanut niissä yleisesti käytetty makeutusaine aspartaami (E951). Erityisesti 2000-luvulla on käyty lähes jatkuvaa keskustelua aspartaamin haitoista. Asiaa on tutkittu paljon, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista on havaittu aspartaamin olevan haitallista terveydelle, kun taas toisissa tutkimuksissa on päädytty siihen, ettei haittoja ole. Esimerkiksi Eviran kanta on, ettei aspartaamin käyttö suositusten rajoissa ole haitallista. Kuitenkin yksi tuoreimmista tutkimuksista kertoo, että light-limsojen säännöllinen käyttäminen voi lisätä verisuonisairauksien ja sydänkohtauksien määrää.

Yksi uusimmista aspartaamin ja muiden keinomakeutusaineiden korvaajista on stevia-kasvista uutettu kaloriton makeutusaine. Suomessa Hartwall toi ensimmäisenä stevialla makeutetut limsat markkinoille joulukuussa 2011.

coca-cola.com

Rasvattomat jogurtit

Suomalaiset ovat jogurtin kulutuksessa maailman kärkeä. Suomessa jogurtin tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopulla, josta lähtien sen kulutus on kasvanut tasaista tahtia. Vuonna 2011 jogurttia kului noin 24 kg henkilöä kohden, kun taas 2000-luvun alussa vastaava luku oli 16,7 kg. Kevyttuotteiden kasvanut kysyntä 2000-luvulla on luonnollisesti vaikuttanut myös jogurtin tarjontaan. Valio Sverige on valinnut Ruotsin markkinoilla strategiakseen erottua terveyttä ja hyvinvointia korostavalla tarjonnallaan, tämä koskee myös jogurttitarjontaa.  Vuonna 2003 Valio Sverigen liikevaihdosta kertyi jo yli puolet rasvattomien jogurttien myynnistä. Suomessa rasvattomat jogurtit vakiinnuttivat paikkansa kauppojen hyllyillä vuonna 2007 samalla karsien perinteisten jogurttien valikoimaa huomattavasti kilon pakkauksissa.

Nimestään huolimatta rasvattomat jogurtit eivät aina ole automaattisesti kevyin vaihtoehto energiasisällön suhteen. Rasvattomassa jogurtissa rasva voi olla korvattu jopa suuremmalla sokerin määrällä kuin perinteisessä jogurtissa, joten rasvattomuuden lisäksi on tärkeää huomioida myös lisätyn sokerin määrä. Yleensä lisätty sokeri on kuitenkin korvattu makeutusaineilla, kuten aspartaamilla, joka yleensä mainitaan tuotteessa fenyylialaniinin lähteenä. Esimerkiksi Valion perinteisessä jogurtissa on energiaa 160 kcal/2 dl, kun taas rasvattomassa ja makeutusainetta sisältävässä versiossa on vain 80 kcal/2 dl.

Osa rasvattomien jogurttien menestyksestä johtuu myös tuotekehityksestä, jolla on onnistuttu saamaan rasvattomien jogurttien koostumus ja maku hyvin lähelle perinteistä jogurttia. Koostumus on saatu aikaan sakeuttamisaineilla ja makeus makeutusaineilla kuluttajia tyydyttävälle tasolle.

Kevytjuustot

Juuston kulutus on ollut nousujohteista Suomessa 2000-luvun ajan.  Vuonna 2007 suomalaisten juustonkulutus oli huimat 17,5 kg per henkilö, kun vielä 1970-luvun vaihteessa kulutus oli vajaat viisi kiloa.

Kevytjuustot tulivat Suomen markkinoille jo 90-luvulla ja siitä lähtien valikoima on kasvanut kovaa vauhtia. Vuonna 2002 kevytjuustojen osuus kaikista juustoista oli 35%. Vuonna 2005 kevytjuustojen osuus leivän päällä käytetyistä juustoista oli melkein puolet. Kevytjuustot nauttivat siis suurta suosiota 2000-luvun puolivälissä.

Vuonna 2011 kevytjuustojen kulutus kääntyi yllättäen laskuun. Kuluttajat suosivat nykyään luonnollisuutta ja hyvää makua. Valion markkinoille tuomat rasvaiset versiot Oltermannista ja Polarista ovat saaneet yllättävän suuren suosion kuluttajien keskuudessa.

Lähteet:

www.superfoodit.com

www.superhedelmät.com

http://www.superfoodit.com/maca.html

www.ess.fi/?article=136190

luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/peruvian-maca/

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tutkimus-light-limut-vaarantavat-sydamesi/2012/02/1499587

http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2011/11/22/naisille-jaffaa-panimo-tykittaa-steviaa-limsaan/201117392/135

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/02/19/tutkimus-light-limsan-juominen-lisaa-sydankohtausriskia/201223535/12

http://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola#Coca-Cola_Light

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspartaami

http://www.amk.fi/opintojaksot/030804/1128602652922/1131010528912/1161672211253/1161672287687.html

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/Ammattilaiset/Foodservice/Uutisia/Uutinen?newsId=3205

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/1_02/kevytjuustot.htm

http://maitojaterveys.multiedition.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/Kulutuskaaviot/Juuston_kulutus_Suomessa_1950_2011.php

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/09/07/yllatysmenekki-rasva-kay-kaupaksi/201112544/135

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/ajankohtaista/uutinen?p_channelid=4&p_id=1475

www.maitojaterveys.fi/www/fi/liitetiedostot/Maitotietoa_A5_36_net.pdf

http://www.aamulehti.fi/Ruoka/1194752409584/artikkeli/suomalaisten+maidon+kulutus+vaheni+mutta+jogurtin+kulutus+kasvoi.html

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/vuosittain/2000.php

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/mm7_03/vsverige.htm

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2007/09/24/rasvaton-puskee-perusjogurtin-ahtaalle/200723478/139

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200604244420670_uu.shtml

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/usein_kysyttya_/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/

http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2003/01/15/maitojalosteet-ohenevat-yha/200323130/12

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/mame1_03/polar5.htm

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/Ammattilaiset/Foodservice/Uutisia/Uutinen?newsId=3205

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/1_02/kevytjuustot.htm

http://maitojaterveys.multiedition.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/Kulutuskaaviot/Juuston_kulutus_Suomessa_1950_2011.php

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/09/07/yllatysmenekki-rasva-kay-kaupaksi/201112544/135

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/tiedotteet/index.php?we_objectID=171

http://www.fazer.fi/Uutiset/Fazer_Leipomot/Unelmaleipa-aktiiviselle-leivan-ystavalle-Real-Proteiini-MAX-/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/valio-profeel-proteiinijogurtti-maustamaton-laktoositon-1/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/valio-a-jogurtti-luonnonjogurtti-hyla/

http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/valvonta_ja_yrittajat/tutkimukset_ja_projektit/ravitsemusvaitteiden_vastaavat_sanamuodot_.pdf

https://fi.foodie.fm/#!/products/390

http://ec.europa.eu/nuhclaims/?event=search&CFID=266336&CFTOKEN=c473ca0088d14e3b-8D3ED502-9F81-E9A2-FC28793C05C4CB77&jsessionid=93124bcf4f19f8114a3833676673251c585eTR

https://docs.google.com/document/d/1VBr4ikNpsSPRKtO0BTHWPx6RGvodAAzBvNBNRs-mYGU/edit

Proteiinin lähteitä treenaajille (ja miksei muillekin)

Tekijät:

Tekstiosuus Sirpa Kaukonen, Marika Kolehmainen, Kaisu Mälkiä

Ravintolisät Miikka Berger, Mikko Immonen, Jarno Salin, Heikki Sarin, Tiina Väisänen

Elintarvikkeet Essi Kivelä, Otto Mustonen, Eeva Ollila, Mikael Rossin

Raportti        Tanja Kyhälä, Viivi Norri, Jenni Peltonen

 

Aiheenamme olivat proteiinit ja peptidit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ainesosina. Otimme näkökulmaksemme urheilijan ravitsemuksen ja proteiinit sen osana. Etsimme tietoa sekä ruoasta että lisäravinteista saatavista proteiineista.

Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta muodostuva yhdiste, jolla on monenlaisia tehtäviä ihmisen kropassa. Suomessa käytetyn suosituksen (RDA) mukaan, ihmisen pitäisi saada vähintään 0,8 grammaa proteiinia painokiloa kohden (US Food and Nutrition Board 1989). Tähän proteiinimäärään pääseminen on helppoa kun heinänteko, jos käyttää eläinkunnantuotteita, kuten lihaa, kanaa, kalaa, kananmunia tai maitovalmisteita osana jokapäiväistä ruokavaliota. Tämä suositus on tehty kuitenkin ihmisille, jotka eivät harrasta säännöllisesti liikuntaa. Todellisuudessa urheilijoilla proteiinintarve voi olla 1,4-2g/kg, riippuen esimerkiksi liikunnan intensiteetistä, kestosta ja muodosta. Tällaiseenkaan proteiinimäärän pääsemiseksi ei tarvita ihmeitä. Voit tarkistaa oman proteiininsaantisi osoitteesta http://www.tiesydameen.fi/proteiinilaskuri

Urheilijan ravitsemuksessa proteiinien nauttimisen tärkeä ajankohta on harjoituksen tai suorituksen jälkeinen 24–48 tuntia eli ns. harjoitusvaikutusaika. Tuona aikana lihasten tulisi saada mahdollisimman tasaisesti proteiineista aminohappoja, joita lihakset käyttävät kasvuun, kehitykseen ja mahdollisten repeämien ja vaurioiden korjaamiseen. Harjoitusta edeltävä proteiinin nauttiminen on hieman epäselvä asia; kuitenkin ollaan yhtä mieltä siitä, että jos ennen harjoitusta nautitaan jotain proteiinipitoista, sen tulee olla pientä (estetään vatsavaivat) ja sen tulisi sisältää myös hiilihydraatteja. Tällöin keho ei ala käyttämään ensisijaisesti proteiineja energiankulutukseen. Harjoituksessa keskeisenä tavoitteena on aminohappojen tasainen saanti koko harjoituksen ajan.

Tutkittaessa kovan harjoituksen vaikutuksia palautumiseen, vastustuskyvyn nostamiseen ja lihasten proteiinisynteesiin, havaittiin lukuisilla aminohapoilla olevan erityishyötyjä tässä suhteessa. Varsinkin haaraketjuiset aminohapot, kuten leusiini ja glutamiini osoittautuivat liikkujille suotuisiksi ja keskeisiksi aminohapoiksi. Kuitenkin erot eläinkunnan proteiinien välillä on niin pienet, ettei eroa oikein tahdo saada proteiinilähteille. Näin yleisesti: kaikki proteiini on hyvästä aktiiviliikkujille lukuun ottamatta soijaa, jonka proteiininlähde on heikompilaatuinen taaten samalla vähemmän optimaalisia proteiineja aktiiviliikkujille. Myös proteiininimeytymisnopeus tuo hyötyjä aktiiviliikkujan lihaksistolle, varsinkin, jos puhutaan palautumisesta tai raskaaseen suoritukseen valmistautumista.

Proteiinilisäravinteet

Proteiinijuomat ovat oiva apu tavoiteproteiinimäärään pääsemiseksi. Proteiinijuomia saa valmiiksi sekoitettuna elintarvikemyymälöistä, urheilun erikoistarvikemyymälöistä ja kuntosaleilta. Voit myös hankkia edullisemmin erikseen jauheita ja sekoittaa niistä itse juomasi. Ne eivät korvaa täysipainoista ruokavaliota, mutta monet käyttävät niitä esimerkiksi välipalana tai ennen nukkumaanmenoa hitaasti imeytyvän ”yöproteiinin” saamiseksi.

Suurin hyöty proteiinipitoisista lisäravinteista saadaan kuitenkin heti urheilusuorituksen jälkeen, jolloin kroppa on katabolisessa tilassa, joka tarkoittaa varastoituneen energian käyttämistä ja lihassolukon hajoittamista. Lihaskudosten korjaamiseen (samoin kuin niiden kasvuun) tarvitaan levon lisäksi proteiinia.  Nestemäisinä nautitut proteiinijuomat imeytyvät nopeammin kuin kiinteät, joten ”lihasvauriot” saadaan korjattua nopeammin lisäravinteilla kuin ”tavallisesta” ruoasta saaduilla proteiineilla. Tämä pätee niin huippu-urheilijalle kuin sunnuntai lenkkeilijällekin.

Vaikka markkinoilla on proteiinipatukoita, -tabletteja, -kapseleita ja vaikka mitä, suosituimpia proteiinipitoisia lisäravinnetuotteita ovat erilaiset proteiinijauheet. Urheilijoiden keskuudessa yleisesti käytettyjä proteiinivalmisteita ovat hera-, kaseiini- sekä soijaproteiini.

 

Heraproteiini

Heraproteiini eli tuttavallisesti vain hera, on suosituin lisäravinteissa käytetty proteiini.

Hera on maitoproteiini, joka erotetaan juustosta valmistuksen yhteydessä, ja se sisältää proteiineja ja peptidejä. Heraa pidetään yleisesti parhaimpana proteiininlähteenä mm. sen aminohappokoostumuksen, sekoituksen helppouden ja nopean sulamisen takia. Siitä on myös raportoitu olevan hyötyä muun muassa luustolle, lihaksille, aivoille sekä vastustuskyvylle Lisäksi se sisältää vitamiineja, kivennäisaineita ja useita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat immuunisysteemiin ja ovat täten tärkeitä kovien urheilusuoritusten aikana. Eikä siinä vielä kaikki! Heraproteiini myös nopeuttaa aineenvaihduntaa ja antaa kylläisyyden tunnetta, joka auttaa painonhallinnassa.

Kaseiiniproteiini

Kaseiini on maidon pääasiallinen proteiini (n.80% maidon proteiineista). Kaseiini imeytyy erittäin hitaasti (2-7 tuntia), eikä ole yhtä arvostettu proteiini kuin hera. Silti, yöproteiinina, hitaan imeytymisen ansiosta, se on loistava. Kaseiinin väitetään muun muassa alentavan verenpainetta sekä parantavan vastustuskykyä.

Soijaproteiini

Soijaproteiini sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, ja on edullinen vaihtoehto muille proteiinilisäravinteille. Käytännössä soija on kuitenkin vajaa yhden välttämättömän aminohapon, metioniinin osalta, eikä toiminnaltaan tai vaikutuksiltaan samaa luokkaa maitoproteiinien kanssa, mikäli tarkastellaan lihaskasvua. Soijaproteiini sopii myös hippimielisille.

Glutamiini

Glutamiini (C5H10N2O3) on ihmiskehon yleisin aminohappo. Eniten sitä on lihaksissa ja veren plasmassa, eikä se ole välttämätön aminohappo, vaan elimistö pystyy syntetisoimaan sitä itse. Glutamiini osallistuu moniin eri toimintoihin kehossa, mm. typen kuljetukseen, soluhengitykseen erityisesti nopeasti jakautuvissa soluissa, happo-emäs-tasapainon ylläpitämiseen ja immuunipuolustuksen solujen säätelyyn.

Lihasten glutamiinipitoisuuden on todettu laskevan rankan liikunnan jälkeen, joten glutamiinia käytetään usein lisäravinteena palautumisen nopeuttamiseen. Glutamiinilisää markkinoidaan lihaskuntoaan kasvattaville siten, että ilman glutamiinia elimistö joutuu hajottamaan lihaskudosta. Kuitenkaan tutkimuksissa ei ole saatu selviä tuloksia suun kautta nautitun glutamiinin hyödyllisyydestä lihasten palautumiseen, sillä glutamiinihan ei ole välttämätön aminohappo. Eli periaatteessa tarpeeksi suuren proteiinimäärän pitäisi riittää lihasten kasvuun.  Sopivasti liikkuvan ja monipuolisesti syövän, terveen aikuisen on siis melko turha syödä glutamiinia lisäravinteena, varsinkin kun se on melko kallista verrattuna muihin proteiinivalmisteisiin. Jos lihaskuntoaan kehittävä tahtoo jotakin lisäravinnetta käyttää, yleiset proteiinilisäravinteet, esim. heraproteiini, riittävät siihen oikein hyvin. Siinä tapauksessa jos tavoitteena on maksimaalinen lihaskasvu ja kasvua halutaan saada aikaan ravinnon avulla (eikä steroidien tai muiden kielletyjen aineiden avulla), glutamiinilisästä ei ole ainakaan haittaa. Erittäin raskas harjoittelu voi myös jopa heikentää immuunipuolustusta, joten glutamiinin käyttö lisäravinteena on silloin todennäköisesti hyödyllistä. Glutamiinitasot voivat laskea myös stressin tai sairauden myötä, joten sen positiiviset vaikutukset immuunipuolustukseen ovat silloin hyvä syy nauttia sitä lisäravinteena.

Tutkimuksissa on myös todettu glutamiinin nopeuttavan palovammapotilaiden ja vakavasti loukkaantuiden paranemista, ja myös positiivisia vaikutuksia on todettu myös luuydinsiirtopotilailla glutamiinin immuunipuolustusta vahvistavan vaikutuksen takia. Glutamiini vaikuttaa myös suoliston terveyteen ja tällä hetkellä tutkitaan, onko glutamiini-lisästä apua erilaisiin suolistotulehdussairauksiin.

Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi glutamiini-lisäravinteita myyvät mainostavat sen auttavan mm. vähentämään alkoholin ja sokerin himoa, tehostamaan aivojen energisyyttä, ehkäisemään sosiaalista väsymystä ja työuupumusta ja vähentämään keskittymishäiriöitä. Glutamiinin karboksyylihappomuoto glutamiinihappo ja taas sen anionimuoto glutamaatti, toimivat mm. hermoston välittäjäaineena, joten nämä aivotoimintaan liittyvät väitteet ovat ehkä enemmänkin niihin liittyviä. Elimistö tosin pystyy syntetisoimaan glutamiinia glutamiinihaposta/glutamaatista ja toisin päin. Mutta se, miten glutamaatti tai natriumglutamaatti taas vaikuttaa ihmiseen, onkin jo asia erikseen ;)

Arginiini

Arginiini (C6H14N4O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta.

Arginiinia saa elintarvikkeista, joissa on korkea proteiinipitoisuus, kuten liha, kala , pähkinät, viljat, sipulit, sienet, seesami- ja auringonkukan siemenet, kookos. Erityisesti esillä on viime aikoina ollut terveysvaikuttaiset lisäravinteet, joissa L-arginiinia on saatavilla kapseli ja jauhe muodossa. Tuotteet on suunnattu erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista kärsiville sekä urheilijoille. Tuotteita on saatavilla lähes kaikkialta, apteekeista, luontaistuotekaupoista sekä nykyään ruokakaupoistakin.

Tavallisilla ihmisillä on monissa tutkimuksissa todettu lukuisia terveydellisiä hyötyjä L-arginiinin nauttimisesta lisäravinteena. Päivittäinen arginiinin ylin saantisuositus on 400-6000mg. Sairauksien hoidossa käytettynä annokset ovat kuitenkin huomattavasti suurempia. (Tarkempaa tietoa : http://www.mayoclinic.com/health/l-arginine/NS_patient-arginine/DSECTION=dosing )

L-arginiinin on huomattu vaikuttavan positiivisesti kolesteroliarvoihin ja sokeriaineenvaihduntaan. Sen on todettu olevan tärkeä tekijä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. L-Arginiinin on huomattu lisäävän luonnollisen kasvuhormonin ja monien muiden hormonien tuotantoa sekä saattanut tehostaa kuona-aineiden poistumista. Lukuisten muiden vaikutusten lisäksi se ehkäisee myös luiden haurastumista stimuloimalla osteoblastien toimintaa. L-Arginiinia voidaan myös käyttää miesten erektio-ongelmien ja väsymyksen hoitoon sekä aineenvaihdunnan vilkastuttamiseen. Arginiini saattaa tehostaa myös immuunipuolustusta. Eräässä tutkimuksessa suun kautta nautitun L-arginiinin osoitettiin lisäksi tehostavan painonpudotusta sekä vähentävän oksidatiivista stressiä ylipainoisilla insuliiniresistensseillä kakkostyypin diabeetikoilla. Lukuisten positiivisten vaikutuksien ansioista, L-arginiinia hyödynnetään laajasti monien sairauksien mahdollisena hoitokeinona, tärkeimpinä verenpainetaudin, korkean kolesterolin ja sydänsairauksien hoidossa. L-Arginiinia on myös käytettyä tupakoinnin haitoista kärsivien potilaiden oireiden hoitamiseen. Joissakin tutkimuksissa L-argiininia on siteerattua tehokkaammaksi hoitokeinoksi kuin yksikään markkinoilla oleva verenpainetautilääke on tällä hetkellä.

Urheilijoilla L-arginiinin on huomattu lisäävän lihasvoimaa sekä säätelevän verenvirtausta lihaksiin, jonka myötä lisääntynyt verenvirtaus mahdollistaa suuremman harjoituskapasiteetin. Tehostuneen verenvirtauksen ansioista lihaspumppi paranee intensiivisessä harjoittelussa. Verenvirtauksen tehostumisen seurauksena kudosten insuliiniherkkyys paranee, joten esim. lihaskudoksen ravintoaineiden otto paranee. L-arginiini saattaa myös lisätä lihasmassaa ja parantaa aerobista suorituskykyä.

L-Sitrulliinimalaatti

L-Arginiinin kanssa kilpailijaksi lisäravinnemarkkinoilla on hiljattainen noussut L-sitrulliinimalaatti niminen lisäravinne, typpioksidin tuotannon lisääjänä. L-sitrulliinimalaatin päivittäinen saantisuositus on 200-1000mg. L-Sitrulliinimalaattia myydään markkinoilla lähinnä urheilijoille kohdistettuna tuotteena lihasväsymyksen estäjänä ja kestävyyden parantajana.

Sitrulliini on aminohappo, joka ei osallistu proteiinisynteesiin sekä ureakierron keskeinen välituote. Arginiini voi muuttua sitrulliiniksi ja päinvastoin. Oraalisesti otettu argiini käy läpi laajamittaisen alkureitin metabolian suolistossa ja maksassa, joten oraalisesti otetusta arginiinista vain pieni osa päätyy systeemiseen verenkiertoon. Sen sijaan sitrulliini ei metabolisoidu suolistossa tai maksassa ja muuttuu nopeasti mm. munuaisissa ja endoteelisolukossa arginiiniksi.

Sitrulliinin toinen etu arginiinin verrattuna on se, että sitrulliini ei indusoi arginaasientsyymiä, vaan pikemmin estää sen toimintaa. Arginaasi muuttaa arginiinin ornitiiniksi ja ureaksi. Ei siis ole yllättävää, että oraalisesti otettu sitruliini lisää veren arginiinipitoisuutta tehokkaammin kuin itse arginiini. L-Sitrulliinimalaatti ja L-arginiini kuitenkin tukevat toisiaan, mikäli käytettäessä yhdessä. Monissa lisäravinteissa nämä kaksi komponentttia onkin yhdistetty samaan tuotteeseen, kuten http://www.fast.fi/special-products/pump .

Karnosiini

Karnosiini eli beeta-alanyyli-L-histidiini, dipeptidi, koostuu kahdesta aminohaposta beeta-alaniinista ja l-histidiinistä (kumpikaan ei ole ihmiselle välttämätön aminohappo). Karnosiinia esiintyy luonnossa mm. ihmisen lihaskudoksessa. Ravinnossa mm. lihassa (124mg/100g naudanlihaa) ja kalassa.

Karnosiini on herättänyt mielenkiintoa erityisesti urheiluun liittyvänä ravintolisänä johtuen sen tehtävästä lihasten maitohappopuskurina. Lihaksen korkeampi karnosiinipitoisuus liittyy siis parempaan lihaskestävyyten ja nopeampaan suorituksesta palautumiseen, mutta näyttöä lihaksen maksimivoiman kohottamisesta ei ole. Lihasten lisäksi karnosiinia on luonnostaan hermostossa, erityisesti aivoissa, jossa se ilmeisesti toimii antioksidanttina ja siten suojaa niitä hapetusstressiltä ja glykaatiolta eli proteiinien sokeroitumiselta. Siispä karnosiinilisää on käytetty monien neurologisten sairauksien (esim. autismin, alzheimerin taudin ja parkinsonin taudin) hoidossa/hoidon yhteydessä. Tutkimusten mukaan myös alaniinia sisältävä ravinto(tai ravintolisät) kohottaa elimistön karnosiinitasoja, koska beeta-alaniini on karnosiinin synteesin rajoittava tekijä.

Onkin perusteltua pohtia onko karnosiini-ravintolisillä erityisiä vaikutuksia verrattuna beeta-alaniini-ravintolisään – koska karnosiini kuitenkin hajoaa ruoansulatuksessa beeta-alaniiniksi ja l-histidiiniksi. Urheilijoille suositeltu päivittäinen beeta-alaniiniannos on luokkaa 5g/päivä(mieluummin 2g 2-3 kertaa päivässä). Puolestaan karnosiinin annostus neurologisiin sairauksiin on ollut tapauksesta riippuen esim. 800mg. Mikäli kyseisten aineiden vaikutukset ovat samanlaisia, tulee beeta-alaniinin käyttö yleensä selvästi kustannustehokkaammaksi.

BCAA

BCAA:han (Branched Chain Amino Acids) eli haaraketjuisiin aminohappohin kuuluvat leusiini, isoleusiini ja valiini. Näillä kolmella aminohapolla on haaroittunut rakenne, joka mahdollistaa sen, ettei näiden aminohappojen tarvitse kulkeutua ensin maksaan käsiteltäväksi vaan ne voidaan käyttää imeytymisen jälkeen suoraan esimerkiksi lihassolun aineenvaihdunnassa rakennusaineena tai energianlähteenä. Poikkeava aineenvaihduntareitti onkin päätekijä jonka vuoksi BCAA -valmisteita suositellaan käytettäviksi. Joissakin tutkimuksissa on mm. havaittu BCAA:n vähentävän rasituksesta johtuvaa väsymystä raskaissa liikuntasuorituksissa, lisäävän kehon lihasmassaa ja nopeuttavan liikuntasuorituksista palautumista.

Suositeltu päiväannos vaihtelee lähteestä riippuen muutamasta sadasta milligrammasta aina jopa 20 grammaan päivässä. Halvimpienkin BCAA -valmisteiden kilohinnat lähtevät noin 50 eurosta ylöspäin joten kovin halvasta ravintolisästä ei siis voida puhua. Onneksi tähänkin ongelmaan löytyy hyvin käytännönläheinen ratkaisu, ruoka. Punainen liha, kana, kala ja ennen kaikkea maitotuotteet sisältävät kaikki huomattavia määriä haaraketjuisia aminohappoja.  Esimerkiksi maidon proteiineista 21 % on haaraketjuisia aminohappoja jolloin jo litrasta maitoa on mahdollista saada lähes 7 grammaa BCAA:ta. Näin ollen normaalilla monipuolisella ruokavaliolla on mahdollista saavuttaa kaikki tutkimuksissa havaitut BCAA:n hyödyt. Toisaalta akuutista rahan ylimäärästä kärsivät voivat turvallisin mielin sijoittaa rahansa BCAA–valmisteisiin sillä toistaiseksi niiden käytöstä ei ole havaittu seuraavaan toksisia vaikutuksia. Tarpeellisia BCAA -ravintolisät saattaisivat olla huippu-urheilijoille joille jokainen sentti ja sekunnin sadasosa on tärkeä jolloin ylimääräisten aminohappojen saanti voi tuoda marginaalisen edun kanssakilpailijoihin nähden.

Elintarvikkeet proteiinien lähteinä

Case Valio PROfeel

Valio PROfeel-tuotesarja (lanseerattu 2012) on runsas proteiininen, vähärasvainen ja vähän hiilihydraatteja sisältävä maitotuotesarja, johon kuuluu maidosta jalostettuja tuotteita, kuten jugurtteja ja rahkoja. Uutukaisena tulivat myös proteiinirahkarakeet (sisältävät rahkaa, raejuustoa ja marjan tai hedelmän maun).  Ominaisuuksiensa ansiosta tuotesarja on mainio urheilijoille ja aktiiviliikkujille, jotka haluavat lihaksilleen hyvän palautumisen liikuntasuorituksen jälkeen.  Tuotesarja tukee myös hyvin päivittäistä proteiinien saantia, ja on tästä syystä erinomainen tukipilari lihasmassaa kasvattaville ihmisille proteiinijauheiden tukena.  Lisäksi jugurteilla ja rahkoilla on täyttävä ja kylläisyyttä tuottava vaikutus. Ne ovat loistavia välipaloja esimerkiksi koulun tai treenien jälkeen.

Valion PROfeel-sarja sisältää tuoreesta maidosta erotettua maidon heraproteiinia tavanomaisia tuotteita enemmän. Viimeisimmissä tutkimuksissa maidon heraproteiini on yhdistetty myös vaikutuksiin, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Palautuminen on nopeampaa urheilun jälkeen nautittaessa sarjan tuotteita, koska maidon heraproteiinin aminohapot imeytyvät verenkiertoon nopeammin, kuin kaseiinista pilkottavat aminohapot. Tästä syystä esimerkiksi palautuminen alkaa nopeammin nautittaessa heraproteiinia sisältäviä tuotteita.

Valio PROfeel-tuotesarjan heraproteiini sisältää runsaasti tryptofaani-aminohappoa, mikä muuttuu aivoissamme serotoniiniksi ja melatoniiniksi, mitkä molemmat ovat välittäjäaineita. Nämä molemmat aineet vaikuttavat mm. vuorokausirytmiin, mielialaan ja uneen. Serotoniinilla on mm. rauhoittava vaikutus ja on täten merkittävä osatekijä hyvälle unelle. Toisin sanoen: mitä enemmän tryptofaania, sitä enemmän serotoniinia!

Ravintosisältö/100 g           PROfeel proteiinirahkarae mandariini-appelsiini HYLA 150 g

Valio Gefilus herajuoman mainostetaan sisältävän maitohappobakteeria, C- ja D-vitamiineja sekä maidon heraproteiinia. Pakkauksen + proteiinia merkintä on ravitsemusväite. EU:n asetusten mukaan proteiinin lähteeksi voi sanoa tuotetta jonka sisältämästä energiasta vähintään 12 % tulee proteiinista.

Skyr Finlandin maahantuoma Two chicks sisältää pästöroituja kanamunan valkuaisia. Tuotteen sanotaan olevan erinomainen urheilijoille ja kehonrakentajille sen sisältämän proteiinin ansioista “egg whites provide the only source of protein which is instantly absorbed by the body”. Lisää tietoa http://www.twochicks.co.uk/

Quorn proteiinivalmisteet ovat tulleet Suomen myyntiin syyskuussa 2012. Ne valmistetaan mykyproteiinista eli sieniproteiinista, hydratoidusta kananmunan valkuaisesta ja paahdetusta ohramallasuutteesta käymisprosessilla, patentoitua teknologiaa hyödyntämällä. Tuotteet jäljittelevät ainutlaatuisesti lihan makua ja rakennetta. Tuotteet sisältävät luontaisesti vähän rasvaa ja kaloreita eikä niissä ole ollenkaan kolesterolia.

Karppaus

Karppauksesta eli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on tullut niin iso muoti-ilmiö, että se heiluttaa jo elintarviketeollisuuttakin. Karppaus on asettanut lihan ja leivän vastakkain. Tästä on syttynyt kiihkeä uusi ruokasota. Leipomoteollisuus on vastannut tähän kehittämällä markkinoille uudenlaisia karppausleipiä.

Karppausleipä esimerkkejä

VAASAN Minihiilarin hiilihydraattipitoisuus on alhainen (12%) mutta se sisältää muhkeat 20% proteiiniä ja on runsaskuituinen (kuitua 14%). Sen ravintoarvot onkin optimoitu kohdalleen vähähiilihydraattista dieettiä noudattavien näkökulmasta.

Real Proteiini MAXin laadukas ja monipuolinen proteiinikoostumus on lähtöisin viljasta, herneistä, siemenistä sekä kananmunan valkuaisesta. Verrattuna perinteisesti hyvinä pidettyihin proteiinin lähteisiin kuten rahkaan ja raejuustoon, uutuusleivässä on peräti kaksi kertaa enemmän proteiinia: yhdessä leipäpalassa on 6,5 grammaa proteiinia.

Vehnä

Vehnän proteiinista voidaan tehdä esimerkiksi ultrasuodattamalla vehnäproteiini isolaatti, joka on ravintolisä, ja joka sisältää runsaasti proteiinia ja vähän hiilihydraatteja ja rasvaa. Vehnän proteiini isolaatti on suosittu urheiluravintolisä, erityisesti kehonrakentajien ja voimaharjoittelijoiden keskuudessa, koska sen korkea proteiini pitoisuus voi olla hyödyllinen lihasten kasvattamisessa. Vehnäproteiinia voidaan ravintolisän lisäksi käyttää valmistusaineena maito- ja soijaproteiinin tapaan. Suomessa sitä käytetään yleensä vain valmisruokiin. Jos vehnäproteiinia on käytetty proteiinivalmisteena tai proteiinihydrolysaatin proteiinilähteenä, se mainitaan ainesosaluettelossa.

*:llä merkityt ovat välttämättömiä aminohappoja, eli ne on saatava ravinnosta. Histidiini ja arginiini ovat välttämättömiä vain lapsille.

Kaura

Kaurassa on muihin tuttuihin viljoihin verrattuna enemmän proteiinia, kuten kaavioista voidaan nähdä. Kaura sisältää lisäksi runsaasti muutamia sellaisia elimistölle välttämättömiä aminohappoja, joita kasviperäisissä raaka-aineissa on normaalisti niukalti. Kauraproteiinin laatu on lähes sama, kuin soijajauhoproteiini maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan. Kauran proteiinien koostumus on hyvin samankaltainen, kuin hedelmien, linssien ja kuivattujen papujen. Sen laatu ei kuitenkaan ole yhtä korkea kuin proteiinien, joita löydetään lihasta, kalasta ja kananmunista. Kauran proteiini, kuten riisin proteiini, ei sisällä vehnän, rukiin tai ohran proteiinin tyyppistä gluteenia ja sopii siksi myös gluteenittomaan ruokavalioon. Suomessa on saatavissa kaurasta valmistettua kasvimaitoa. Kaurasta voidaan myös tehdä kaurajogurttia.

*:llä merkityt ovat välttämättömiä aminohappoja, eli ne on saatava ravinnosta. Histidiini ja arginiini ovat välttämättömiä vain lapsille.

Palkokasvit

Kannattaako kasvikunnan tuotteita käyttää proteiinin lähteenä, vaikka proteiinia saisi eläinkunnan tuotteista helpommin? Käytännön suositus on, että niin urheilijan kuin tavallisen liikkujankin ruokavalioon pitäisi kuulua päivän aikana proteiinia useista eri lähteistä, jotka ravitsemuksellisesti täydentävät toisiaan.

Palkokasvien proteiinipitoisuus on 20 – 35 prosentin välillä. Palkokasveista hyvänä, lähes eläinkunnan tuotteiden veroisena proteiinin lähteenä pidetään soijapapua, koska sen proteiinin laadun arvo mittareissa on tyypillisesti 0,8 – 1, kun 1 on maksimi. Muiden kasvikunnan proteiinien puutteena on lysiinin tai jonkin muun aminohapon määrän vähäisyys, mistä johtuen nämä tuotteet saavat proteiinin laadun mittareissa arvoja 0,3 – 0,7.

Soijapavut ovat aminohappokoostumukseltaan lähes eläinproteiinin veroisia, ja niissä on liian vähän vain metioniinia eli noin 94 prosenttia optimaalisesta tasosta. Kuten kaikissa palkokasveissa, myös soijassa, proteiinipitoisuus on noin kolmanneksen tai puolet pienempi keitetyssä tuotteessa kuin kuivatussa, mikä pitäisi ottaa huomioon, jos palkokasveja käytetään ruokavaliossa proteiinin lähteenä. Soijapapuun liitetään monia myönteisiä terveysvaikutuksia: soijapavun proteiiniin liitetyn terveysväitteen mukaan soijaproteiinin nauttiminen yhdistettynä vähän tyydyttyneitä rasvoja sisältävään ruokavalioon edistäisi sydämen terveyttä ja vähentäisi haitallisen kolesterolin määrää veressä. EFSA ei ole kuitenkaan vahvistanut väitettä.  Kuitenkin esimerkiksi Soyappetit  ja Alpro soya  viittaavat väitteeseen tuotteidensa hyvien ominaisuuksien joukossa. Alpro soyan Internet-sivuilta löytyy useita soijatuotteita, kuten jukurtin tapaan nautittavia tuotteita, vanukkaita ja margariineja.

Muiden papujen proteiinipitoisuus on alhaisempi kuin soijassa, keitetyissä pavuissa usein alle 10g/100g. Välttämättömiin aminohappoihin kuuluvan metioniinin määrä on myös muissa pavuissa soijaa pienempi. Linsseissä ja herneissä on keskimäärin saman verran proteiinia kuin pavuissa, viidestä yhdeksään grammaan. Papuja ja linssejä sekä herneitä myydään paljon kuivattuina ja säilykkeinä, mutta niitä sisältäviä funktionaalisia elintarvikkeita ei näkynyt päivittäistavarakaupassa.

Maapähkinät sisältävät runsaasti proteiinia, jopa noin 26 g/100g. Terveysväitteiden mukaan 30 grammaa maapähkinöitä päivässä edistäisi sydämen terveyttä ja auttaisi painonhallinnassa. Näiden seikkojen yhteyttä maapähkinöiden ravintoaineisiin ei ole kuitenkaan kyetty todentamaan, joten EFSA ei ole vahvistanut väitteitä. Urheilijoille ja tavallisille liikkujille on myynnissä proteiinipatukoita, joissa maapähkinä on mainittu usein keskeisenä ns. laadukkaana proteiinin lähteenä.

Lähteet:

Ala-Risku, P. 6.4.2011. http://www.evitalehti.fi/energia/ravinnon-abc/proteiinien-abc. Luettu 28.10.2012.

Alpro soya. http://fi.alpro-003.openminds.be/laktoositon-kolesteroli-isoflavo.html.  Luettu 28.10.2012.

Borg, P., Fogelholm, M. & Hiilloskorpi, H. Liikkujan ravitsemus – teoriasta käytäntöön. Helsinki: Edita.

EU Register on nutrition and health claims. http://ec.europa.eu/nuhclaims/. Luettu 28.10.2012.

Fitnesstukku. http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/patukat-2/proteiinipatukat/index.html. Luettu 29.10.2012.

Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2006. Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajalle. Vantaa: Restamark.

Parkkinen, K. & Sertti, P. 2006. Avain ravitsemukseen. Keuruu: Otava.

Soyappetit. http://www.soyappetit.fi/tietoasoijasta/taydellistaravintoa. Luettu 28.10.2012.

http://www.lisäravinne.fi/proteiini/            

http://users.jyu.fi/~jjhulmi/www/Proteiinit%20ja%20fyysinen%20harjoittelu.pdf

http://www.maitojaterveys.fi/

http://www.fitbread.fi/

pakkotoisto.com

Handbook of Analysis of Active Compounds in Functional Foods

Leo M . L . Nollet and Fidel Toldrá

Handbook of Nutraceuticals and Functional Foods, Second Edition

Edited by Robert E . C . Wildman

http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/glutamiini/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Glutamiinihappo

http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/l-glutamine-1200-g

http://www.valio.fi/tuotteet/mehut-ja-marjakeitot/valio-gefilus-herajuoma-tropiikin-hedelmat-hyla/

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2006R1924:20080304:EN:PDF

http://www.twochicks.co.uk/

www.quorn.fi

corematrix.wordpress.com/2011/04/05/all-about-bcaa/

Ala-Risku, P. 6.4.2011. http://www.evitalehti.fi/energia/ravinnon-abc/proteiinien-abc. Luettu 28.10.2012.

Alpro soya. http://fi.alpro-003.openminds.be/laktoositon-kolesteroli-isoflavo.html.  Luettu 28.10.2012.

Borg, P., Fogelholm, M. & Hiilloskorpi, H. Liikkujan ravitsemus – teoriasta käytäntöön. Helsinki: Edita.

EU Register on nutrition and health claims. http://ec.europa.eu/nuhclaims/. Luettu 28.10.2012.

Fitnesstukku. http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/patukat-2/proteiinipatukat/index.html. Luettu 29.10.2012.

Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2006. Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajalle. Vantaa: Restamark.

Parkkinen, K. & Sertti, P. 2006. Avain ravitsemukseen. Keuruu: Otava.

Soyappetit. http://www.soyappetit.fi/tietoasoijasta/taydellistaravintoa. Luettu 28.10.2012.

http://nutritiondata.self.com/

http://www.livestrong.org/

http://www.fazer.fi/Uutiset/Fazer_Leipomot/Unelmaleipa-aktiiviselle-leivan-ystavalle-Real-Proteiini-MAX-/

http://www.minihiilari.fi/?gclid=CKLo8ovYnrMCFfJ2cAod8w0AnA

http://www.cvphysiology.com/Blood%20Flow/BF011.htm

http://www.magneettimedia.com/?p=6696

http://manninen-nutraceuticals.blogspot.fi/2010/08/citrupure.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arginiini

http://www.mayoclinic.com/health/l-arginine/NS_patient-arginine/DSECTION=dosing

http://www.citrullinemalate.org/lcitrulline-dosage-information/

http://www.charlespoliquin.com/ArticlesMultimedia/Articles/Article/791/The_Benefits_of_BCAAs.aspx

http://www.bodyrecomposition.com/muscle-gain/supplements-part-2.html

http://www.exrx.net/Nutrition/Supplements/BCAA.html

http://www.drseanhashmi.com/nutrition/the-truth-behind-branched-chain-amino-acids/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16868650?dopt=AbstractPlus

http://ift.confex.com/ift/2002/techprogram/paper_11590.htm

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=215

http://www.antioksidantit.com/karnosiini/

http://www.beeta-alaniini.com/

http://www.sf-protein.com/?lang=fi&sivu=ravinto-opas

http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?cid=239&loc=ec_rcs

http://www.bing.com/images/search?q=glutamiini&view=detail&id=CEF572C3D2E3EE0134EF9AD023885D08B5D6D572&FORM=IDFRIR

http://www.bing.com/images/search?q=kaura&view=detail&id=855FE370649DD1F1D6447C0E90A8DAB8EAB1B069&first=31&FORM=IDFRIR

http://fi.alpro-003.openminds.be/soijatuote-tuotteemme/jogurtin-tapaan-nautittavat-tuot/product/fruity_creamy_peach-1.html?no_cache=1. Luettu 28.10.2012.

http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/12-x-nitro-tech-hc-pro-bar-80g. Luettu 28.10.2012.

http://www.bing.com/images/search?q=yleisurheilija&view=detail&id=9C6A842AF9476601174E16B81D3243D61CA37695&FORM=IDFRIR

http://www.bing.com/images/search?q=yleisurheilija&view=detail&id=5616CCB1B5358EAE6E86393AF2AC90CAB6E97F40&FORM=IDFRIR

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/materiaalit_ja_koulutus/ladattavat_materiaalit08032009130627/nutrifocus10032009093830/nutrifocusfinal.pdf

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/lisaa-lihaksia-tai-hyvinvointia—tutustu-heraproteiiniin/

http://www.valio.fi/tuotteet/rahkat-ja-muut-valipalat/valio-profeel-proteiinirahkarae-mandariini-appelsiini-hyla-1/

 

Kuitu ja muut hiilihydraatit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osana

Kirjoittajat: Katariina Koivusaari, Saara Hakonen, Laura Jalkanen, Jasmin Latva-Koivisto, Jenna Toivola, Irina Jokinen, Eevaliisa Hopeasaari, Mikko Linnola, Laura Manner, Juuli Leppänen, Lotta Toivonen, Ville Väisänen, Nina Erkkilä, Päivi Vikgren, Saija Rautio

Hiilihydraattien ja erityisesti kuitujen merkitystä osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota on korostettu enenevissä määrin lähivuosina. Kuluttajan halutessa lisätä kuitua ruokavalioonsa tulee hänen olla tarkkana siinä, mitä tuotteita hän valitsee. Tuotteiden kuitu- ja sokeripitoisuuksien välillä on huomattavia eroja. Monet tuotteet joita kuluttaja mieltää hyviksi kuidun lähteiksi saattavatkin sisältää runsaasti sokeria mutta vain vähän kuituja.

Beetaglukaani

Beetaglukaani on liukoinen kuitu, jota on kaurassa ja ohrassa. Liuetessaan veteen beetaglukaani muodostaa viskoosin geelin. Suolistossa beetaglukaani muodostaa massan, joka sitoo itseensä sappihappoja ja kolesterolia. Koska beetaglukaani kuljettaa tämän massan elimistöstä pois, kauralla katsotaan olevan kolesterolia alentava vaikutus. EFSA katsoo beetaglukaanin säännöllisen käytön edesauttavan normaalin veren kolesterolin ylläpitämistä.

Kauraa on välttämätöntä prosessoida, jotta sitä voidaan tuoda markkinoille. Prosessoiminen saattaa kuitenkin heikentää beetaglukaanin terveysvaikutuksia. Erityisesti hapettuminen on haitallista beetaglukaanille. Siksi tuotteissa, joissa käytetään beetaglukaanin terveysväittämää, kauran tulisi olla mahdollisimman vähän prosessoitua.

Prebiootit ja lisäaineet

Prebiootit, probiootit ja mitkä biootit vielä. Nykyään meillä on ruokana ainesosista muodostuvia elintarvikkeita, kun ennen tarjolla oli lihaa, maitoa ja kasviksia. On siis selvitettävä, mitä ainesosia ruokamme oikein sisältää. Tässä käsittelyssä prebiootit ja lisäaineet.

Prebiootit ovat kuidunkaltaisia hiilihydraatteja, jotka parantavat mikrobien kasvua tai aktiivisuutta suolistossa. Yleisimpiä prebiootteja ovat inuliini, oligofruktoosi, laktuloosi, galakto-oligosakkaridi ja frukto-oligosakkaridit.

Prebiootit eivät imeydy ohutsuolessa. Niiden imeytymättömyys johtuu tietynlaisista glykosidi-sidoksista, joita suoliston ruoansulatusentsyymit eivät pysty pilkkomaan. Ne parantavat mikrobien kasvua tai aktiivisuutta suolistossa. Prebioottien (oligosakkaridien) kulkeutuessa ohutsuolesta paksusuoleen, paksusuolen mikrobit tuottavat niistä lyhytketjuisia rasvahappoja ja kaasuja. Prebioottien vaikutuksesta suolistossa muodostuu vetykaasua, joka aiheuttaa vatsaoireita, kuten turvotusta, vatsakipua ja ilmavaivoja. Pieninä päiväannoksina (alle 10g) ne ovat yleensä hyvin siedettyjä.

Ilmeisesti prebioottien mahdolliset terveysvaikutukset välittyvät hyödyllisten bakteerien kuten bifidobakteerien lisääntymisestä. Yhdessä hyödyllisten bifidobakteerien kanssa prebiootit:

•stimuloivat immuunijärjestelmää

•estävät haitallisten bakteerien kasvua

•tuottavat B-ryhmän vitamiineja

•voivat toimia laksatiiveina ja olla avuksi ummetuksen hoidossa

•voivat tehostaa kivennäisaineiden, kuten kalsiumin, magnesiumin ja raudan imeytymistä ohutsuolesta.

Prebiootteja voi olla tuotteessa myös luonnostaan (esimerkiksi pienissä määrin niitä löytyy sikurista, parsasta, artisokasta, sipulista, valkosipulista ja soijapavuista, sekä myös äidin- ja lehmänmaidosta), mutta niitä voidaan myös lisätä elintarvikkeisiin. Lisäämisellä on tarkoitus saada aikaan terveydelle edullisia vaikutuksia erityisesti ruoansulatuksen kannalta ja auttaa esimerkiksi ummetuksen ehkäisemisessä.

Kuten yllä mainittiin hyödyllisten vaikutusten vuoksi prebiootteja lisätään elintarvikkeisiin monissa maissa.  Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat mm. Nutrician äidinmaidonkorvikkeet ja monet probiootti-prebiootti-yhdistelmävalmisteet, kuten Gastronel+, Sana-Sol maitohappobakteeri. A. Vogelilla on myös prebioottisesti toimivana mainostettu tuote Molkosan.

 

Sen lisäksi niitä lisätään esimerkiksi äidinmaidonkorvikkeisiin, jogurtteihin ja välipalajuomiin. Esimerkiksi Yosa-tuotteissa, jotka ovat jogurtintyyppisiä kauravalmisteita käytetään prebioottisia hiilihydraatteja. Muita esimerkkejä ovat mm. ruoansulatusjogurtit ja –juomat.

Oligofruktooseja sisältäviä tuotteita: Ylläpitää ja vahvistaa elimistön vastustuskykyä.

 

Galakto-oligosakkarideja sisältävä tuote:

 

Ruoansulatusjogurtti.

Apteekissakin myydään ravintolisiä, jotka sisältävät prebiootteja. Apteekista saatavia prebiootteja sisältäviä tuotteita ovat mm. Urisan ja Duphalac.

Inuliinia sisältävä tuote:

 

Ylläpitää ja vahvistaa elimistön vastustuskykyä.

Käyttötarkoitus:

Karpalovalmiste virtsateiden hyvinvointiin. Karpalouute ja inuliini yhdessä vähentävät haitallisten bakteerien ja hiivojen kasvua. Laktoositon, gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton. Ravintolisä.

Virtsatie infektion ennaltaehkäisyyn

Laktuloosia sisältävä tuote:

 

Ummetuksen hoitoon

Käyttötarkoitus:

Pääasiassa eri syistä johtuvan ummetuksen hoito. Lääke myös helpottaa ulostamista mm. peräpukamien hoidossa. Lisäksi sitä käytetään eräiden melko harvinaisten maksasairauksien hoidon apuna.

Hiilihydraatti-lisäaineet

Lisäaineet ovat elintarvikkeiden ainesosia, jotka on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä. Ne lisätään tarkoituksella elintarvikkeisiin tiettyä tehtävää varten ja niitä voidaankin pitää elintarvikeparanteina. Lisäaineiden tehtävät elintarvikkeissa ovat joko teknologisten ominaisuuksien tai elintarviketurvallisuuden parantaminen.

Vaikka lisäaineita ei kuluteta sinällään, voivat ne olla yhtä luonnollisia kuin elintarvikkeen sisältämät ainesosat. Esimerkiksi stabilointi ja -sakeuttamisaine guargumi on valmistettu guar-palkokasvin siemenistä ja makeutusaine, joka koostuu steviaglygosideista, on valmistettu steviakasvin lehtiuutteesta. Toisaalta on olemassa kemiallisesti modifioituja lisäaineita kuten sakeuttamis- ja stabilointiaine muunnettu tärkkelys ja täysin keinotekoisia lisäaineita kuten makeutusaine sukraloosi.

Koska lisäaineryhmiä, eli lisäaineiden tehtäviä kuvaavia ryhmiä, on jo itsessään 26 kappaletta, on myös niiden elintarvikkeiden, joissa lisäaineita käytetään, määrä hyvin suuri. On helpompi määritellä mitkä elintarvikkeet eivät sisällä lisäaineita. Peruselintarvikkeisiin kuten tuoreeseen lihaan, kalaan, maitoon ja vihanneksiin ei ole sallittua lisätä lisäaineita. Muihin elintarvikkeisiin niitä voi lisätä kuitenkin säädösten puitteissa. Muun muassa eräiden lisäaineiden käyttö on rajattu tiettyyn elintarvikeryhmään, kuten keinotekoisten makeutusaineiden käyttö vähäenergisiin tai lisättyä sokeria sisältämättömiin jälkiruokiin, makeisiin ja juomiin. Yleensä lisäaineita sisältävät pitkälle prosessoidut elintarvikkeet.

Terveysväitteet

Beetaglukaani

Beetaglukaanille on myönnetty kaksi terveysväitettä. Ensimmäinen liittyy veren normaalin kolesterolipitoisuuden ylläpitämiseen. Väitteen käyttämisen ehtona on, että yksi annos tuotetta sisältää vähintään 1 g beetaglukaania. Pakkauksessa tulee myös mainita, että terveysvaikutuksen aikaansaamiseksi beetaglukaania tulisi käyttää 3 g vuorokaudessa. Ehtona väitteen käyttämiselle on myös, että sen tulee olla peräisin kaurasta, kauraleseestä, ohrasta tai ohraleseestä. Beetaglukaanin on myös todettu auttavan hallitsemaan aterian jälkeistä veren glukoositason nousua. Väitteen käyttäminen edellyttää, että tuotteessa on 4 g beetaglukaania jokaista sen sisältämää 30 g:n hiilihydraattimäärää kohden. Beetaglukaanille on haettu myös useita terveysväitteitä liittyen immuniteettitoiminnan parantamiseen, mutta väitteitä ei ole hyväksytty. Kauran beetaglukaanin uskotaan myös säätelevän veren glukoosi- ja insuliinitasoa. Tästä ei kuitenkaan ole annettu vielä lausuntoa, joten sekään ei ole hyväksytty terveysväite.

Pektiini

Pektiinillä on todettu olevan samat terveysvaikutukset kuin beetaglukaanilla. Kolesteroliväitteen käyttämisen ehtona pakkauksessa tulee mainita, että vaikutuksen aikaansaamiseksi pektiiniä tulee nauttia 6 g vuorokaudessa. Glukoositasapainoa koskevan väitteen edellytyksenä on, että tuote sisältää vähintään 10 g pektiiniä per annos.

Arabinoksylaani

Vehnän endospermistä tuotetulle arabinoksylaanille on myönnetty terveysväite, jonka mukaan se osallistuu aterian jälkeisen veren glukoosipitoisuuden nousun tasaamiseen. Tuotteen tulee väitteen ehtojen täyttämiseksi sisältää 8 g arabinoksylaania jokaista 100 hiilihydraattigrammaa kohden.

Hiilihydraatti-elektrolyyttiliuokset

Tuotteille on myönnetty kaksi terveysväitettä. Niiden on todettu lisäävän kestävyyttä pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa sekä lisäävän veden imeytymistä fyysisen rasituksen aikana. Kummankin terveysväitteen mukaan liuosten tulee sisältää natriumia 20–50 mmol/l sekä niiden osmolaliteetin tulee olla 200–330 mOsm/l.

Muut hiilihydraatit

Muille hiilihydraateille ei ole myönnetty terveysväitteitä. Niitä on haettu mm. hiilihydraattien antioksidanttiaktiivisuudelle, lihasmassaa lisäävälle vaikutukselle, suoliston terveyttä edistäville tekijöille sekä rasva-aineenvaihduntaan osallistumiselle.

Kuitutuotteiden terveysväitteet: vertailua ja esimerkkejä

Elovena Plus Kaurahiutaleita ja Kauraleseitä

”Elovena Plus Kaurahiutaleita ja Kauraleseitä sisältää beetaglukaanikuitua, joka auttaa hallitsemaan kolesterolia.”

 

Valio OLO

”Tuotteet sisältävät runsaasti kuitua sekä kalsiumia, joka ylläpitää ruoansulatuksen normaalia toimintaa”.

 

Weetabix Original

”Weetabix-murokkeissa on vain vähän rasvaa ja sokeria, mutta runsaasti kuitua, joten ne sisältävät monia niistä aineista, joita elimistösi tarvitsee pysyäkseen terveenä ja hyvässä kunnossa.”

”Vehnän korkea kuitupitoisuus tarkoittaa sitä, että Weetabix auttaa ruoansulatuselimistöäsi pysymään terveenä”

 

Elovenan ja Valion tuotteilla on selkeät terveysväittämät ja Weetabixilla sen sijaan ravitsemusväite.

Ryhmämme on yhtä mieltä siitä, että mainonta, mielikuvat ja brändit vaikuttavat vahvasti kuluttajan ostopäätöksiin. Mielestämme Weetabix ei näiden osalta paini samassa sarjassa Elovenan ja Valion kanssa. Elovena ja Valio ovat vahvoja ja perinteisiä kotimaisia brändejä, jotka koetaan turvallisemmiksi kuin ulkomainen Weetabix.

Ravintosisältöjä verratessa valveutunut kuluttaja valitsisi kuidunlähteekseen ensisijaisesti Elovena Plus -tuotteen Valio OLO:n tai Weetabixin sijaan. Elovena Plus sisältää enemmän kuituja (erityishyöty beetaglukaanista), kuin muut tarkastelemamme tuotteet. Toisaalta uskomme monen kuluttajan valitsevan kuitenkin Valio Olo:n, sillä se on ollut hyvin paljon esillä mediassa. Valio Olo on mielestämme trendikkäämpi tuote kuin Elovena Plus, vaikkakin perinteiset ruoka-aineet ovatkin nostaneet arvoaan kuluttajien silmissä viimeaikoina.

Elovenan rekkamies-mainos vuodelta 1994

http://www.youtube.com/watch?v=Ajjcs9gPOm8

 

Lähteet:

http://fi.weetabix.fi/about-us/

www.elovena.fi/Tuotteemme/84150/

www.valio.fi/olo/

http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1131333

http://www.avenly.fi/Finnish/tiedotteet2.html#Kaura

http://www.pohjanmaanleipomo.fi/tuotteet_rullarieska.php

http://www.helsinki.fi/mmtdk/tutkimus/tiedotteet/2011/110816_kivela.html

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/tutkimukset/maito_ja_terveysvaikutteiset_elintarvikkeet.php?we_objectID=362

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/38-terveytta-ohjelmoidaan-varhaislapsuuden-ravitsemuksella

http://www.harmonia.fi/terveys/tuotteet/tuote?id=gastronel%2B#ingredients

http://www.sanasol.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=68&Itemid=65

http://www.vogel.fi/tuotteet/molkosan.php

http://www.avenly.fi/Finnish/tiedotteet2.html

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/tietoa_yksittaisista_aineista/

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/23-valmistus-ja-lisaaineet-lainsaadantojen-palapelissa

http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/KYA/Products/OE0322585