JULKAISUT 2016

ARMINEN, I. (2016). Teknologiset ympäristöt. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.). Keskustelunanalyysi. Vastapaino.

ARMINEN, I., LICOPPE, C. & SPAGNOLLI, A. (2016). Respecifying Mediated Interaction. Research on Language and Social Interaction 49 (4), 290–309.

AUER, P. & LINDSTRÖM, J. (2016). Left/right asymmetries and the grammar of pre- vs. post-positioning in German and Swedish talk-in-interaction. Language Sciences 56, 68–92.

DE JAEGHER, H., PERÄKYLÄ, A. & STEVANOVIC, M. (2016). The co-creation of meaningful action: Bridging enaction and interactional sociology. Philosophical Transactions of the Royal Society. Biological Sciences (371), 1–10.

FOX, B. & HEINEMANN, T. (2016). Rethinking format: An examination of requests. Language in Society 45 (4), 499–531.

HAAKANA, M., KURHILA, S., LILJA, N. & SAVIJÄRVI, M. (2016). Kuka, mitä, häh? Korjausaloitteet suomalaisessa arkikeskustelussa. Virittäjä 120 (2), 255–293.

HADDINGTON, P., KEISANEN, T. & RAUNIOMAA, M. (2016). Tila ja liike. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 162–177.

HAKULINEN, A. (2016). Auli Hakulisen puhe 100-vuotisjuhlissa. Teoksessa Korvenoja, A. & H-I. H. (toim.), Lännetär X–XI. Tallinna: Varsinaissuomalainen osakunta, Maunu Tavastin kilta, 181–186.

HAKULINEN, A. (2016). Lauserakenteet. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.). Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 122–142.

HAKULINEN, A. (2016). The word ny(t) as an adverb and a particle in Finnish. Teoksessa Auer, P. & Maschler, Y. (toim.), NU and NÅ: A Family of Discourse Markers Across the Languages of Europe and Beyond: Diskurssipartikkeli ”nu” ja sen variantit Euroopan kielissä. linguae & litterae 58. Berlin/Boston: de Gruyter, 281–319.

HAKULINEN, A. & KEEVALLIK, L. (2016). Suomen ja viron kyl(lä)/küll ja kieltolauseen sanajärjestys. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 26, 84–126.

HARJUNPÄÄ, K. & MÄKILÄHDE, A. (2016). Reiteration: at the intersection of code-switching and translation. Multilingua 35 (2), 1613–3684. (E-pub)

HEINEMANN, T. (2016). Registering revision: The reduplicated Danish change-of-state token nå. Discourse Studies 18 (1), 44–63.

HEINEMANN, T. & KOIVISTO, A. (2016). Indicating a change-of-state in interaction: cross-linguistic explorations. Journal of Pragmatics 104. Amsterdam: Elsevier, 83–88.

HEINEMANN, T. & MÖLLER, R. (2016). The virtual accomplishment of knitting: How novice knitters follow instructions when using a video tutorial. Learning, Culture and Social Interaction 8, 25–47.

HEINEMANN, T. & RAUNIOMAA, M. (2016). Turning down sound to turn to talk: Muting and muffling auditory objects as a resource for displaying involvement. Gesprächsforschung 17, 1–28.

HELDSTAB, S., KOSONEN, Z., KOSKI, S., BURKART, J., VAN SCHAIK, C. & ISLER, K. (2016). Manipulation complexity in primates coevolved with brain size and terrestriality. Scientific Reports 6.

HILMISDOTTIR, H. (2016). Nú in Icelandic conversation. Teoksessa Auer, P. & Maschler Y. (toim.), NU / NÅ: A Family of Discourse Markers Across the Languages of Europe and Beyond. Berlin: de Grutyer, 409–441.

HÄRMÄVAARA, H-I. & FRICK, M. (2016). Handling Linguistic Asymmetries via Bilingual Punning in Conversations among Speakers of Cognate Languages. Teoksessa Knospe, S., Onysko, A. & Goth, M. (toim.), Crossing Languages to Play with Words. Multidisciplinary Perspectives. The Dynamics of Wordplay 3. Berlin: de Gruyter, 113–134.

JÄRVELÄ, S., KÄTSYRI, J., RAVAJA, N., CHANEL, G. & HENTTONEN, P. (2016). Intragroup Emotions: Physiological Linkage and Social Presence. Frontiers in Psychology 7.

KOIVISTO, A. (2016). Receipting information as newsworthy vs. responding to redirection: Finnish news receipts ”aijaa” and ”aha(a)”. Journal of Pragmatics 104, 163–179.

KOIVISTO, A. (toim.) & NYKÄNEN, E. (toim.). (2016). Approaches to Fictional Dialogue: Special Issue. International Journal of Literary Linguistics 5 (2). Mainz: Johannes Gutenberg Universität Mainz.

KOIVISTO, A. & VOUTILAINEN, L. (2016). Responding to what is left implicit: Psychotherapists’ formulations and understanding checks after clients’ turn-final että (‘that/so’). Research on Language and Social Interaction 49 (3), 238–257.

KOSKELA, I., RUUSUVUORI, J., JUVONEN-POSTI, P., NEVALA, N., HUSMAN, P., AALTONEN, T., LONKA, E. & LAAKSO, M. (2016). Dilemmatic group memberships of hard-of-hearing employees during the process of acquiring and adapting to the use of hearing aids. International Journal of Rehabilitation Research 39 (3), 226–233.

KOSKI, S. (2016). Behavior: Warriors shaking hands. Current Biology 26, 756–777.

KOSKI, S. (2016). Early association cue to kinship in primates. Teoksessa Shackelford, T. & Weekes-Shackelford, V. (toim.) Encyclopedia of Evolutionary Psychological Science. Springer.

KOSKI, S. & TOWNSEND, W. (2016). Exorcising Grice’s ghost: an empirical approach to studying intentional communication in animals. Biological Reviews.

KURHILA, S. (2016). Miten tuemme lapsen monikielisyyttä? Teoksessa Korpela, H. (toim.) Ovi auki oppimiseen! Tukimateriaalia Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksen käyttöön. Helsinki: Opetushallitus, 12–15.

KURHILA, S. & LAAKSO, M. (2016). Puhumisen haasteet. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 224–242.

KURHILA, S. & LINDHOLM, C. (2016). Ymmärtämisen haasteet. Teoksessa Lindholm, C. & Stevanovic, M. (toim.) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 259–275.

LAURY, R. & HELASVUO, M. (2016). Disclaiming epistemic access with ’know’ and ’remember’ in Finnish. Journal of Pragmatics 106, 80–96.

LEHTI-EKLUND, H. & SAARI, M. (2016). The Swedish NU: a historical perspective. Teoksessa Auer, P. & Maschler, Y. (toim.) NU and NÅ: A Family of Discourse Markers Across the Languages of Europe and Beyond. linguae & litterae 58. De Gruyter Mouton, 465–504.

LEHTI-EKLUND, H., LINDHOLM, C. & SANDSTRÖM, C. (toim.). (2016). Folkmålsstudier 54. Föreningen för nordisk filologi.

LINDHOLM, C. (2016). Boundaries of participation in care home settings: Use of the Swedish token jaså by a person with dementia. Clinical Linguistics & Phonetics 30 (10), 832–848.

LINDHOLM, C. (2016). Keskustelunanalyysi ja etnografia. Teoksessa Lindholm, C. & Stevanovic, M. (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 331–348.

LINDHOLM, C. (2016). Luottamuksen haasteet. Teoksessa Lindholm, C. & Stevanovic, M. (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 295–309.

LINDHOLM, C. (2016.) Muistisairaudet, tarinat ja identiteetti. Niin & näin: filosofinen aikakauslehti 90 (3), 50–51.

LINDHOLM, C. (2016). Äldrevården återspeglar den språkliga miljön i samhället. Språkbruk 35 (1), 16–17.

LINDHOLM, C. & STEVANOVIC, M. (2016). Sanat. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 79–99.

LINDHOLM, C., STEVANOVIC, M. & PERÄKYLÄ, A. (2016). Johdanto. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 9–30.

LINDSTRÖM, J. & KARLSSON, S. (2016). Tensions in the epistemic domain and claims of no-knowledge: A study of Swedish medical interaction. Journal of Pragmatics 106, 129–147.

LINDSTRÖM, J., LINDHOLM, C. & LAURY, R. (2016). The interactional emergence of conditional clauses as directives: constructions, trajectories and sequences of actions. Language Sciences 58, 8–21.

LINDSTRÖM, J., MASCHLER, Y. & PEKAREK DOEHLER, S. (2016). A cross-linguistic perspective on grammar and negative epistemics in talk-in-interaction. Journal of Pragmatics 106, 72–79.

LINDSTRÖM, J., MASCHLER, Y. & PEKAREK DOEHLER, S. (toim.). (2016). Grammar and negative epistemics in talk-in-interaction: Cross-linguistic studies. Journal of Pragmatics 106.

LINDSTRÖM, J., NORRBY, C., WIDE, C. & NILSSON, J. (2017). Intersubjectivity at the counter: Artefacts and multimodal interaction in theatre box office encounters. Journal of Pragmatics 108, 81–97.

LINELL, P. & LINDSTRÖM, J. (2016). Partial intersubjectivity and sufficient understandings for current practical purposes: On a specialized practice in Swedish conversation. Nordic journal of linguistics 39 (2), 113–133.

MERKE, S. (2016). Establishing the Explainable in Finnish-as-a-Foreign-Language Classroom Interaction: Student-initiated Explanation Sequences. Learning, Culture and Social Interaction 9, 1–15.

MERKE, S. (2016). Opiskelijoiden aloittamat kysymyssekvenssit suomi vieraana kielenä -oppitunnin voimavarana. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.

MONDADA, L. & SORJONEN, M-L. (2016). Making multiple requests in French and Finnish convenience stores. Language in Society 45 (5), 733–765.

NYKÄNEN, E. & KOIVISTO, A. (2016). Fictional Dialogue and the Construction of Interaction in Rosa Liksom’s Short Stories. International Journal of Literary Linguistics 5 (2), 1–30.

PERÄKYLÄ, A. (2016). Ilmeet ja eleet. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi: kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 60–72.

PERÄKYLÄ, A. & STEVANOVIC, M. (2016). Kehollinen läsnäolo. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 32–46.

PERÄKYLÄ, A., VOUTILAINEN, L., HENTTONEN, P., KAHRI, M., STEVANOVIC, M., SAMS, M. & RAVAJA, J. (2016). Tarinankerronnan psykofysiologiaa. Sosiologia 53 (3), 258–274

PERÄLÄ, M-M., VON BONSDORFF, M., MÄNNISTÖ, S., SALONEN, M., SIMONEN, M., KANERVA, N., POHJOLAINEN, P., KAJANTIE, E., RANTANEN, T. & ERIKSSON, J. (2016). A healthy Nordic diet and physical performance in old age: findings from the longitudinal Helsinki Birth Cohort Study. British Journal of Nutrition 115 (5), 878–886.

PIIPPO, I., VAATTOVAARA, S. & VOUTILAINEN, E. (2016). Kielen taju: Vuorovaikutus, asenteet ja ideologiat. Helsinki: Art House.
RAEVAARA, L. (2016). Toimintajaksojen rakenteet. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 143–161.

RAUNIOMAA, M. (2016). Yhteinen liike, yhteinen kohde – vuorovaikutuksen tutkimusta liikenteessä ja luonnossa. Teoksessa Loukusa, S., Hautala, T., Kääntä, L. & Suvanto, A. (toim.) Näkökulmia vuorovaikutukseen: Puheen ja kielen tutkimuksen päivät Helsingissä. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 48. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry, 20–29.

RAUNIOMAA, M., LEHTONEN, E. & SUMMALA, K. (2016). Situated accomplishment of well-being in interaction: A conversation-analytic study of instructor intervention, driver reflection and displays of (dis)comfort in voluntary post-licence training. Social Inquiry into Well-Being 2 (1), 16–32.

RONKAINEN, R., LAAKSO, M., LONKA, E. & TYKKYLÄINEN, T. (2016). Promoting lexical learning in the speech and language therapy of children with cochlear implants. Clinical Linguistics & Phonetics. (e-pub ahead of print)

ROSSI, G. & ZINKEN, J. (2016). Grammar and social agency: the pragmatics of impersonal deontic statements. Language: journal of the Linguistic Society of America 92 (4), 296–325.

SALMINEN, M., HENTTONEN, P. & RAVAJA, J. (2016). The role of personality in dyadic interaction: A psychophysiological study. International Journal of Psychophysiology 109, 45–50.

SAVIJÄRVI, M. (2016). Tunteet pelissä: Arviointiin ja oppimiseen liittyvistä tunteista. Yliopistopedagogiikka 23 (2), 58–60.

SIMONEN, M. (2016). Social identity and procedural consequentiality in welfare interviews. Text & Talk 36 (5), 589–612.

SORJONEN, M-L. & VEPSÄLÄINEN, H. (2016). The Finnish particle no. Teoksessa Auer, P. & Maschler, Y. (toim.) NU and NÅ: A Family of Discourse Markers Across the Languages of Europe and Beyond, linguae & litterae 58. Berlin: de Gruyter, 243–280.

STAES, N., KOSKI, S., WEISS, A., EENS, M. & STEVENS, J. (2016). Bonobo’s en chimpansees: mensapen met persoonlijkheid. Neurone 21 (3), 23–26.

STEENSIG, J. & HEINEMANN, T. (2016). Throwing the baby out with the bath water?: Commentary on the criticism of the ’Epistemic Program’. Discourse Studies 18 (5), 597–609.

STEVANOVIC, M. (2016). Keskustelunanalyysi ja kokeellinen vuorovaikutustutkimus. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.), Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 390–409.

STEVANOVIC, M. (2016). Prosodia. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.), Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 100–121.

STEVANOVIC, M. (2016). Sosiaaliset rakenteet. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 200–221.

STEVANOVIC, M. & LINDHOLM, C. (2016). Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino.

STEVANOVIC, M. & LINDHOLM, C. (2016). Sosiaalisen havaitsemisen haasteet. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino, 276–294.

STEVANOVIC, M. & MONZONI, C. (2016). On the hierarchy of interactional resources: Embodied and verbal behavior in the management of joint activities with material objects. Journal of Pragmatics 103, 15–32.

STEVANOVIC, M. & WEISTE, E. (2016). Opettajan valta-asema ja käytetyt opetusmenetelmät: Onko kaikilla varaa samoihin pedagogisiin ratkaisuihin? Yliopistopedagogiikka 23 (2), 50–52.

TIITTULA, L. & VOUTILAINEN, E. (2016). Puhe, kirjoitus ja puheen muuttaminen kirjoitukseksi. Teoksessa Tiittula, L. & Nuolijärvi, P. (toim.) Puheesta tekstiksi – Puheen kirjallisen esittämisen alueita, keinoja ja rajoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1424. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 29–62.

TUOMENOKSA, A., PAJO, K. & KLIPPI, A. (2016). Collaborative participation in aphasic conversation before and after intensive language-action therapy. Clinical Linguistics & Phonetics 30 (10), 749–769.

VATANEN, A. (2016). Keskustelunanalyyttinen tutkimusprosessi. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta,. Tampere: Vastapaino, 312–330.

VEHVILÄINEN, S. & LÖFSTRÖM, E. (2016). ‘I wish I had a crystal ball’: Discourses and Potentials for Developing Academic Supervising. Studies in Higher Education 41 (3), 508–524.

VEHVILÄINEN, S., PYHÄLTÖ, K., LINDBLOM-YLÄNNE, S., LÖFSTRÖM, T., NEVGI, A. & KOUTANIEMI, M. (2016). Handledning av vetenskapliga arbetsprocesser. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S., Nevgi, A., Lindfors, B., Londen, M., Löfström, E. & Mickwitz, Å. (toim.) Handbok i universitetspedagogik, Helsingfors: Universitetspedagogiska forsknings- och utvecklingsenheten, 338–376.

VISAPÄÄ, L., ERIKSON, P., HINTIKKA, J., KORKALAINEN, M. & NUORTIMO, A. (2016). Satakieli 7 – tehtäväkirja. Helsinki: Edita.

VISAPÄÄ, L. & HERLIN, M. (2016). Dimensions of empathy in relation to language. Nordic journal of linguistics 39 (2), 135–157.

VISAPÄÄ, L., NUORTIMO, A., KORKALAINEN, M., ERIKSON, P. & HINTIKKA, J. (2016). Satakieli 7: Äidinkieli ja kirjallisuus. Helsinki: Edita.

VOUTILAINEN, E. (2016). Tekstilajitietoista kielenhuoltoa: puheen esittäminen kirjoitettuna eduskunnan täysistuntopöytäkirjoissa. Teoksessa Tiittula, L. & Nuolijärvi, P. (toim.) Puheesta tekstiksi – Puheen kirjallisen esittämisen alueita, keinoja ja rajoja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1424. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 162–191.

VOUTILAINEN, L. (2016). Vuorovaikutusilmiöiden kvantifiointi. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino.

VOUTILAINEN, L. & PERÄKYLÄ, A. (2016). Interactional practices of psychotherapy. Teoksessa O’Reilly, M. & Lester, J. (toim.) The Palgrave handbook of adult mental health: Discourse and conversation studies. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 540–557.

VOUTILAINEN, L. & SAVIJÄRVI, M. (2016). Keskustelunanalyyttinen pitkittäistutkimus. Teoksessa Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino.

WEISTE, E. (2016). Formulations in occupational therapy: Managing talk about psychiatric outpatients’ emotional states. Journal of Pragmatics 105, 59–73.

WEISTE, E. (2016). Psykoterapiasuuntausten vertaileminen – keskustelunanalyyttinen näkökulma vuorovaikutuksellisten yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien tutkimiseen. Psykoterapia: Therapeia-säätiön jäsenlehti 35 (2), 83–91.

WEISTE, E. (2016). Vuorovaikutus terapiasuhteen rakentamisen kulmakivenä. Psykologia 51 (4), 290–293.

WEISTE, E. (2016). Vuorovaikutus toimintaterapeuttisen suhdetyön kulmakivenä. Toimintaterapeutti 35 (1), 4–5.

WEISTE, E. & VOUTILAINEN, L. (2016). Empatian ja erimielisyyden ilmaiseminen psykoterapiassa: Vuorovaikutustutkimuksen näkökulma. Teoksessa Turpeinen, P. & Nurmento, R. (toim.) Terapiasuhteessa olemisen taito. Helsinki: Edita, 212–244.

WEISTE, E., VOUTILAINEN, L. & PERÄKYLÄ, A. (2016). Epistemic asymmetries in psychotherapy interaction: Therapists’ practices for displaying access to clients’ inner experiences. Sociology of Health & Illness 38 (4), 645–661.

ZINKEN, J. & ROSSI, G. (2016). Assistance and other forms of cooperative engagement. Research on Language and Social Interaction 49 (1), 20–26.