1990-luvun alussa suomenruotsalainen proosa muuttui merkittävällä tavalla. Se avautui ja laajeni, narratiiviset strategiat, perspektiivit ja miljööt moninaistuivat ja kirjailijat kuten Monika Fagerholm, Lars Sund, Fredrik Lång, Ulla-Lena Lundberg, Kjell Westö, Pirkko Lindberg, Thomas Wulff ja Agneta Ara käyttivät teoksissaan aikaisempaa näkyvämmin ja runsaammin intertekstuaalisuutta, metafiktiivisyyttä, parodiaa ja pastissia, historian reflektointia, monikielisyyttä, fabulointia ja fantasiaa sekä korkean ja matalan yhdistelyä. Subjektius, identiteetti, ruumiillisuus ja tila tematisoituivat uudella tavalla. Tuloksena oli suomenruotsalaisen romaanin uudenlainen kukoistus.

Uudet kerronnan keinot kertovat muutoksista paitsi kirjallisuudessa, myös yhteiskunnassa. Tutkimusprojekti Myöhäismoderni tilallisuus suomenruotsalaisessa proosassa 1990–2010 tarkastelee suomenruotsalaisen proosan muodonmuutosta lähtökohtanaan tilallisuuden käsite. Yhteiskuntatieteilijöiden mukaan myöhäismodernia yhteiskuntaa ja kulttuuria luonnehtii lisääntynyt globaalisuus, informaatioteknologia ja uusliberalistinen kapitalismi, jotka ovat perustavalla tavalla muuttaneet ihmisten tapaa ymmärtää tilaa, aikaa ja identiteettiä. Analysoimalla Fagerholmin, Sundin, Lindbergin, Hannele Mikaela Taivassalon, Malin Kivelän, Henrika Ringbomin, Kjell Westön, Marianne Backlénin, Johanna Holmströmin, Zinaida Lindénin ja Kaj Korkea-ahon teoksissa esiintyviä erilaisia tilallisuuden muotoja, projekti tuottaa uutta tietoa suomenruotsalaisen proosan keskeisestä muutoksesta, kirjailijoista ja teoksista. Lisäksi projekti lisää ymmärrystä vähemmistökirjallisuuden tavoista hahmottaa asemaansa yhä globaalimmassa maailmassa. Romaanien tilallisuutta tarkastellaan myöhäismodernia yhteiskuntaa analysoineiden tutkijoiden, esimerkiksi Fredric Jamesonin, Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin, Michel Foucault’n, Rosi Braidottin ja Judith Butlerin teorioiden ja käsitteiden valossa.

Projektissa työskentelee neljä tutkijaa ja sitä johtaa dosentti, yliopistonlehtori Kristina Malmio Helsingin yliopistosta. Kolmivuotisen tutkimushankkeen rahoittajana toimii Svenska litteratursällskapet i Finland.