University of Helsinki
Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) on nyt jo kuuluisaksi tullut tutkimus, jossa on selvitelty erilaisia terveyteen liittyviä parametreja Helsingissä vuosina 1934-44 syntyneistä henkilöistä. Erityisen tärkeän tästä materiaalista tekee se, että kaikista tutkittavista löytyy tarkat pituus- ja painotiedot synnytyssairaalan, neuvolan ja kouluterveydenhuollon rekistereistä. Syntymäkoon ja varhaisen kasvutavan on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu korreloivan merkittävästi sairastavuuteen, kuten sydän-ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen. Yhteyksiä on löydetty myös skitsofrenian, depression ja ahdistuneisuuden riskiin. Geneettisten tekijöiden lisäksi, ja näitä tärkeämpänä, yhteyden syynä pidetään varhaisen ravitsemuksen vaikutusta solujen ja kudosten elinikäiseen ohjelmoitumiseen. Niinpä tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä mielenkiintoista mahdollisuutta että syntymäkoko ja lapsuuden kasvu vaikuttaisi myös ihmisen yleisten persoonallisuuspiirteiden kehittymiseen.
Tutkimukseen osallistui n. 2000 HBCS-kohortin edustajaa, jotka täyttivät persoonallisuutta kartoittavan NEO-PI kyselylomakkeen keskimäärin 63 v iässä. Tällä menetelmällä voidaan pisteyttää ihmisen viittä luonteenpiirrettä: ulospäin suuntautuneisuus (extraversion); neuroottisuus (neuroticism); miellyttävyys (agreeableness); kokeilunhalu (openness to experience) ja järjestelmällisyys (conscientiousness). Tulokset osoittavat useita mielenkiintoisia yhteyksiä syntymäkoon ja lapsuuden kasvun sekä näiden ominaisuuksien välillä. Matala (alle 2500 g) syntymäpaino assosioitui selkeästi neuroottisuuteen. Toisaalta korkeampi syntymäpaino liittyi miellyttävyyteen ja nopeampi kasvutapa lapsuusvuosina korreloi positiivisesti ulospäin suuntautuneisuuteen. Mielenkiintoisesti, keskimääräisen syntymäpainon omaavat olivat järjestelmällisempiä kuin pieni- tai suuripainoisina syntyneet. Kokeilunhalu oli ainoa luonteenpiirre, joka ei millään tavalla liittynyt varhaiskasvuun.
Tutkimuksen tulokset antaisivat helposti aihetta monenlaiseen tulkintaan. Lienee kuitenkin parempi, että alaa tuntematon kommentoija ei siihen ryhdy. Joka tapauksessa näyttää yhä ilmeisemmältä että varhainen ravitsemus ja elinympäristö muokkaa ihmistä kokonaisvaltaisella tavalla. Onneksi on selvä, että havainnot perustuvat ainoastaan tilastolliseen yhteyteen. Hyvinkin pienipainoisena syntyvällä lapsella on siis kaikki mahdollisuudet kehittyä ihan miellyttäväksi ihmiseksi!
Trajectories of Physical Growth and Personality Dimensions of the Five-Factor Model. Lahti M, Räikkönen K, Lemola S, Lahti J, Heinonen K, Kajantie E, Pesonen AK, Osmond C, Barker DJ, Eriksson JG. J Pers Soc Psychol. 2013 May 27. [Epub ahead of print]
Mahtaakohan tuo miellyttävyys todella tarkoittaa sitä, miten ‘mukavaksi’ ihminen koetaan? Tuntuisi oudolta, että tutkijoiden mielestä sellaista voisi mitenkään objektiivisesti arvioida. Voisiko se olla ennemminkin sitä, miten paljon ihminen pyrkii miellyttämään toisia eli on siis mukautuvainen, suostuvainen? Sanalla agreeable on myös tämä merkitys. Tietenkin mukautuvaista ihmistä pidetään usein myös miellyttävänä, mutta ei mitenkään automaattisesti – eikä pinnallisesti miellyttävän vaikutelman tekevä ihminen välttämättä ole lainkaan mukautuvainen.